HY väitös: Onko psykoottisella ihmisellä oikeus omiin harhaluuloihinsa?

TM, sosionomi(-diakoni) AMK Mari Stenlund väittelee 14.3.2014 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”Freedom of delusion – Interdisciplinary views concerning freedom of belief and opinion meet the individual with psychosis”.

Stenlund on selvittänyt väitöskirjassaan, mitä uskonnon- ja mielipiteenvapaudella on pohjimmiltaan tarkoitus suojata.

Ihmisoikeusteorian ja -lainsäädännön kirjaimellisen tulkinnan mukaan ihmisellä näyttää olevan oikeus jopa omiin harhaluuloihinsa. Väittelijän mukaan tällainen oikeus olisi kuitenkin eettisesti epätarkoituksenmukainen. Ihmisoikeusteoriaa ja -lainsäädäntöä vaivaakin sisäinen ristiriitaisuus:

− Ihmisoikeussopimuksissa ja -teoriassa oletetaan, että oikeudet kuuluvat psyykkisesti terveille ihmisille, ja siksi on määritelty, että ihmisen tulee saada pitää omat mielipiteensä ja uskomuksensa ilman, että muut pyrkivät niitä muuttamaan konkreettisin pakkokeinoin esimerkiksi lääkitystä käyttämällä.

Tällaista oikeutta ei kuitenkaan tunnusteta mielenterveyslainsäädännössä, missä täysi pidättäytyminen pakkohoidosta olisi paikoitellen eettisesti kyseenalaista potilaan laiminlyöntiä.

Stenlund ei kuitenkaan pidä täysin ongelmattomana näkemystä, jonka mukaan pakkohoito on yritys vapauttaa potilas psykoosin vaikutuksesta ja näin palauttaa hänen uskonnon- ja mielipiteenvapautensa.

Ratkaisuksi Stenlund esittää tutkimuksessaan ihmisoikeusteorian kehittämistä suuntaan, jossa uskonnon- ja mielipiteenvapaus voidaan nähdä kaikkien ihmisten, myös psykoottisten henkilöiden, ihmisoikeutena. Tällöin uskonnon- ja mielipiteenvapaus suojaa mahdollisuutta valintoihin, jotka ovat ihmisen oman arvomaailman mukaisia ja jotka turvaavat hänelle ihmisarvoisen elämän.

− Kyseisessä asetelmassa suojelemisen kohteena eivät ole niinkään uskomusten ja mielipiteiden sisällöt tai uskomus- ja ajatusprosessit, vaan ihmisen kyky ja valmiudet uskomusten ja mielipiteiden muodostamiseen, Stenlund tarkentaa.

Lisäksi tämänkaltainen uskonnon- ja mielipiteenvapaus kannustaisi Stenlundin mukaan kehittämään psykiatrista hoitoa potilaan ajattelukykyä, maailmankuvan kehittymistä ja omien arvojen mukaisen elämän mahdollisuuksia tukevaksi.

Sosiaalietiikan oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus järjestetään 14.3.2014 klo 12.15 Helsingin yliopiston päärakennuksessa, Auditorio XIV, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii lääketieteellisen etiikan professori Veikko Launis (Turun yliopisto), ja kustoksena on professori Jaana Hallamaa Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Väitöskirja ja sen tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/42872

Väittelijän yhteystiedot: Mari Stenlund, s-posti: mari.stenlund@helsinki.fi

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm