HY väitös 30.11.: Neuvottelut Englannin varhaisen uskonpuhdistusaikaisen kirkon opeista olivat valtakamppailua ehdonvallan kysymyksistä
Anja-Leena Laitakari-Pyykkö väittelee 30.11. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”Philip Melanchthon’s Influence on English Theological Thought During the Early English Reformation”.
Tutkimuksessa käsitellään Philip Melanchthonin teologisia käsityksiä sekä näiden vaikutusta Englannin varhaisen uskonpuhdistusaikaisen kirkon oppiartikloihin ja papiston ajatteluun vuodesta 1534 vuoteen 1539. Melanchthon (1497–1560) oli Martti Lutherin työtoveri ja yksi aikansa tunnetuimista saksalaisista teologeista.
Väitöstutkimuksen historialliset puitteet ovat katolisten ja protestanttien välisissä neuvotteluissa sekä osapuolten välisessä kirjeenvaihdossa. Tutkimuksen keskeinen teema on, kenellä oli valta päättää ehdonvallan kysymyksistä.
− Ehdonvallan kysymykset kuuluivat kirkkojärjestykseen, mutta niiden ei katsottu olevan pelastuksen kannalta välttämättömiä, Laitakari-Pyykkö selvittää. Englannissa kuningas Henrik VIII yhdisti maallisen ja kirkollisen vallan, jonka johtajaksi hän itse julistautui riitauduttuaan paavin kanssa. Tämän johdosta papiston ja kirkon valta heikkeni kuninkaan vallan kasvaessa.
Saksan uskonpuhdistuskirkoilla ehdonvallan kysymykset tulkittiin Raamatun valossa. Erilaiset tulkinnat kyseisistä kysymyksistä tulivat näkyville saksalaisten ja englantilaisten teologien välisissä oppikysymyksellisissä neuvotteluissa. Näihin heidät motivoi molempia osapuolia yhdistänyt paavin vastustaminen.
− Philip Melanchthonin vaikutuksena neuvotteluissa voidaan pitää sitä, että Henrik VIII antoi piispoille enemmän valtaa, jolloin piispat saattoivat ilmaista vapaammin ajatuksensa ehdonvallan asioista, Laitakari-Pyykkö kertoo.
− Myönnytyksistä huolimatta kuningas Henrik ärsyyntyi kirkkonsa erilaisista mielipiteistä ja vaati vastoin uudistusmielisiä piispoja, että ehdonvallan kysymykset oli jätettävä parlamentin päätettäväksi. Tätä uudistusmielinen papisto ja Melanchthon pitivät omaatuntoa sitovana ratkaisuna, eivätkä voineet sitä hyväksyä, Laitakari-Pyykkö päättää.
Yleisen kirkkohistorian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus järjestetään 30.11 2013 klo 10.00 Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Sali 12), osoitteessa Fabianinkatu 33.
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Docent PhD Juliette Day Helsingin yliopistosta, ja kustoksena on professori Kaarlo Arffman Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41764
Väittelijän yhteystiedot: Anja-Leena Laitakari-Pyykkö, s-posti: anjaleenap@yahoo.com
Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm