| Pekka Rautio |

HY väitös 16.11.: Uskonnon ja politiikan välinen rajanveto ajoi Britannian ja Vatikaanin suhteet kriisiin 1920- ja 30-lukujen taitteessa

TM Aappo Laitinen väittelee 16.11.2013 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta ”The Holy See, Britain, and the Crisis of Malta, 1927–1933”

Laitisen väitöskirjassa tarkastellaan katolisen kirkon ylimmän hallinnon, Pyhän istuimen ja Britannian välisiä suhteita 1920- ja 1930-lukujen taitteessa niin kutsutun Maltan kriisin aikana. Huolimatta Vatikaanin ja Britannian hallituksen yhteisistä huolenaiheista, sodanjälkeisen Euroopan epävakaasta tilanteesta sekä kommunismin ja fasismin noususta, erilaiset käsitykset uskonnon ja politiikan roolista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa aiheuttivat niille suuria ongelmia.

− Brittiläiseen imperiumiin kuuluneen Maltan uskonnollis-poliittisen kriisin taustat olivat perinteisten valtasuhteiden ja yhteiskuntajärjestyksen murroksessa, Laitinen toteaa. Uusien poliittisten aatteiden ja demokratiavaateiden saadessa kannatusta paikallinen katolinen kirkko pelkäsi oman auktoriteettinsa horjuvan.

Suuri osa maltalaisista papeista vastusti vaalit 1927 voittaneen Sir Gerald Stricklandin hallitusta, minkä seurauksena kirkon ja paikallishallinnon välit tulehtuivat, Laitinen jatkaa.
− Maltan piispat hakivat ja saivat tukea Vatikaanista, kun taas vaalit voittanut Strickland tukeutui Britannian hallitukseen kamppailussaan kirkon johdon kanssa, hän selvittää.

Brittihallinto ei katsonut hyvällä Vatikaanin puuttumista Maltan sisäpolitiikkaan, sillä pienestä koostaan huolimatta saarivaltio oli Britannialle strategisesti tärkeä tukikohta. Vatikaanissa puolestaan pidettiin tiukasti kiinni katolisen uskon merkityksestä maltalaisessa yhteiskunnassa.

Laitisen mukaan tutkimus osoittaa, että molemmat kiistan osapuolet pitivät uskonnon ja politiikan erottamista periaatteessa tärkeänä. Käytännössä poliittisen ja hengellisen välisen eron määrittely osoittautui kuitenkin vaikeaksi ja oli myös perimmäinen syy siihen, miksi alkujaan paikallinen ongelma kärjistyi laajaa huomiota Britanniassa ja katolisen kirkon piirissä herättäneeksi diplomaattiseksi kiistaksi.

− Huolimatta siitä, ettei uskonnon ja politiikan välisestä rajanvedosta saavutettu Maltan kriisin aikana yksimielisyyttä, kannustivat osapuolten yhteiset reaalipoliittiset intressit niitä löytämään ratkaisun kiistaan, Laitinen päättää.

Väitöstutkimuksessa on hyödynnetty kyseistä ajanjaksoa käsittelevää, pitkään tutkijoilta suljettuna ollutta lähdeaineistoa Vatikaanin arkistossa. Laitisen tutkimus on yksi ensimmäisistä Vatikaania 1900-luvulla käsittelevistä suomalaisista tutkimuksista, joka pohjautuu suurelta osin Vatikaanin omiin lähteisiin.

Yleisen kirkkohistorian oppiaineeseen lukeutuva väitöstilaisuus järjestetään 16.11 2013 klo 10.00 Helsingin yliopiston päärakennuksessa (Sali 13), osoitteessa Fabianinkatu 33.

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii Prof. (emer.) Hugh McLeod (University of Birmingham, UK), ja kustoksena professori Aila Lauha Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.

 

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41672

Väittelijän yhteystiedot: Aappo Laitinen, s-posti: aappo.laitinen (at) helsinki.fi

Lisätietoja Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan tulevista väitöksistä osoitteessa: http://www.helsinki.fi/teol/tdk/tiedotteet/vaitos.htm