Väitös: Kirkko, Kekkonen ja kommunismi poliittisina kriisivuosina 1958-1962
TL Ville Jalovaaran tutkimuksessa selvitetään, miten Suomen luterilaisen kirkon piispat ja Kotimaa-lehti suhtautuivat tähän aikakauteen. Väitöskirjan rajavuosille sijoittuu poliittisen historian tutkimuksessa runsaasti käsitellyt syksyn 1958 yöpakkaskriisi ja marraskuun 1961 noottikriisi.
– Työni näyttää näistä vuosista toisenlaisen kuvan kuin aiemmissa Kekkosen aikaa kartoittaneissa tutkimuksissa. Niissä on useimmiten tuotu esille poliittisen eliitin näkökulma tapahtumiin.
Piispat ottivat oletettua enemmän kantaa politiikkaan
Jalovaaran tutkimuksesta ilmenee, että piispat ottivat oletettua aktiivisemmin kantaa ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin. He käsittelivät päivänpolitiikkaa saarnoissa ja julkilausumien välityksellä. Piispat pitivät henkilökohtaisesti yhteyttä maan keskeisiin poliitikkoihin, erityisesti presidentti Urho Kekkoseen. Väitöskirja osoittaa, että Kotimaa-lehdellä oli keskeinen rooli kirkon poliittisten kannanottojen määrittelijänä ja välittäjänä.
Jalovaaran pidemmälle viety johtopäätös on, että kirkolla on tapana ottaa kansallinen rooli kriisiaikoina. Piispat vaikuttivat aktiivisesti päivänpolitiikkaan 1958-1962 välisenä aikana. Samantyyppistä kirkon osallistumista nähtiin 1990-luvun lamavuosina ja vuoden 2004 Tsunami-katastrofissa.
Jalovaara on käyttänyt väitöskirjansa aineistona Kansallisarkistossa olevia piispojen arkistokokoelmia, Urho Kekkosen arkiston asiakirjoja ja Kotimaa-lehtiä vuosien 1958-1962 väliseltä ajalta.
Väitöskirja on julkaistu helmikuun alussa Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimitusten sarjassa numerolla 200.
Ville Jalovaara (s. 1976) on valmistunut Helsingin yliopistosta teologian maisteriksi 2002 ja teologian lisensiaatiksi 2005. Jalovaara on tehnyt väitöskirjansa vuosina 2003 – 2006 valtakunnallisessa teologian tutkijakoulussa. Vuosina 2003 – 2004 hän toimi assosioituneena tutkijana professori Aila Lauhan johtamassa Churches and European integration EU-projektissa.
Marita Seitsalo