Ajankohtaista

Tuore väitöstutkimus osoittaa, kuinka moderni ihmisoikeusajattelu ja -säännöstö voivat olla jännitteisessä suhteessa uskonnollisten yhteisöjen perinteisiin ja normeihin nähden. Elsi Takalan mukaan yleisiä ihmisoikeusperiaatteita ei varauksetta jaeta ortodoksisten paikalliskirkkojen piirissä.

Kolmen uskonnon kuuntelevaa keskustelua Kirjoituksista käytiin 15. toukokuuta verkon välityksellä. Toukokuisena iltana Joosefin tarinan äärelle oli kokoontunut toistakymmentä juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin tradition edustajaa.

Jatkuvasti monietnisemmässä Suomessa myös uskonnollisten yhteisöjen kirjo on entistä laajempi. Paikallisten seurakuntien ja globaalin kristinuskon välissä tapatuvat kulttuurien kohtaamiset kertovat maahanmuuttajayhteisöjen uskonnollisuuden monimuotoisuudesta.

Uskonnolliset traditiot elävät ja liikkuvat paikasta toiseen niitä kantavien ihmisten mukana. Teemanumero sukeltaa uskonnon ja uskonnollisten yhteisöiden merkityksiin niin siirtolaisten lähtö- kuin kohdemaissakin.

Orientaaliortodoksiset kirkot ovat tulleet osaksi suomalaista kristinuskoa viime vuosikymmeninä kansainvälisen siirtolaisuuden myötä. Yhteisöjen uskonnonvapauden toteutumiseen Suomessa vaikuttavat niiden resurssit ja muut toimintaedellytykset.

Rasismi perustuu kestämättömiin yleistyksiin ja niiden pohjalta muodostettujen ryhmien kohtelemiseen eriarvoisesti. Rasismin kokemukset heikentävät ihmisten uskoa koulutukseen ja tulevaisuuteen.

Kuka kantaa vastuun ilmastosiirtolaisuuden lisääntymisestä? Ilmiöön liittyvät eettiset kysymykset ovat monimutkaisia ja usein kivuliaitakin. Osallistumalla yhteiskunnan normaaliin toimintaan joudumme jatkuvasti vaikeisiin tilanteisiin, joissa moraalisesti oikein toimiminen on yhä vaikeampaa.

Evankelis-luterilaisten seurakuntien toiminta on virkistynyt turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten saapumisen myötä. Ensi sijassa seurakuntien tuki on ollut humanitaarista ja alkuvaiheen asettumiseen liittyvää, mutta myös kotouttavaa ja seurakuntayhteyttä tarjoavaa.

Varför är religion en grund för asyl? Och hurdana frågor uppstår när asylsökanden och asylmyndigheter har olika syn på religionens natur? Vad är det som motiverar asylsökande till att konvertera?

Pauliina Kainulaisen kirja Metsän teologia täyttää kymmenen vuotta. Nyt keväällä Kainulaiselta on ilmestynyt teos nimeltään Metsämaja: Luontomietiskelyjä maan kielellä. Se sisältää teologiaa riittien kielellä. Kirjan sisältö syventää metsän teologian maailmankatsomusta.

Laitilan uraa on siivittänyt uteliaan ihmisen tarve ja halu ymmärtää ympäröivää maailmaa yhä syvemmin. Taannoisen eläkkeelle jäämisen seurauksena on aika kerrata hieman tarkemmin ja kysyä, millaisista palasista Laitilan ura on lopulta koostunut.

Merkittävä uusi käännös esittelee uusplatonistisen eläinfilosofian runsaudensarven ja vie lukijansa kiehtovaan myöhäisantiikin maailmaan.

Yhdysvaltalainen tutkija, tohtori Emma O’Donnell Polyakov, vierailee Suomessa 2. ja 3 toukokuuta. Hän luennoi Åbo Akademissa ja Helsingin yliopistossa viimeaikaisesta tutkimusaiheestaan, joka liittyy katolisten kristittyjen ja juutalaisuuden suhteisin Israelissa.

Jouko Kiiski on koko työelämänsä aikana analysoinut yksilön kehitystä ja kasvua eri tehtäviensä näkökulmista. Maailmantilan muutokset luovat haasteita seurakunnalliselle toiminnalle. Kiiskin mukaan pohjimmainen kirkon sanoma ja tehtävä on silti muuttumaton. Millaisia ajatuksia hänellä on ajankohtaisista kirkollisista haasteista nyt eläkkeelle jäätyään?

Uusi jakso Teologia.fi -podcastissa!

Tuoreita tutkimuksia -sarjan toisessa jaksossa Laura Kallatsa ja Jonna Ojalammi kertovat toimittamastaan kirjasta Kokemuksia, käytäntöjä ja kohtaamisia rajoituksissa: Koronapandemia eksistentiaalisena, eettisenä ja uskonnollisena kysymyksenä.

Kansanuskon yöpuoli – Hiidet, manalaiset ja muut demonit on yksiin kansiin koottu kansanuskossa esiintyviä ikäviä tai kammottavia uskomusolentoja esittelevä hakuteos. Klemettisen mukaan se täydentää aiempia teoksia aiheen tiimoilta siinä mielessä, että kirja keskittyy vain näihin ”pahoiksi” luokiteltaviin olentoihin.

Kuohuvatko tunteet? Voiko tunteita oppia hallitsemaan? Entä, voiko tiettyjä tunteita saada esille? Näitä kysymyksiä kirkkoisä Basileios Suuri pohti mimesis-käsitteensä yhteydessä. Mimesis on yhtenä välineenä tunteiden hallintaan.

Karolina Kouvolan väitöskirja ”Cunning folk as other – Vernacular Beliefs about Magic Users in Premodern Swedish-speaking Ostrobothnian Rural Community” tarkastelee ruotsinkielisen Pohjanmaan tietäjiä toiseutettuina hahmoina. Kouvola käsittelee väitöskirjassaan niitä tekijöitä, jotka meille säilyneissä tarinoissa ovat tehneet tietäjistä ja noidista toiseuden edustajia, sekä sitä, kuinka heidät tarinoissa esitetään.