Ajankohtaista

| Pia Käyhkö

Politik och den religiösa högern – Intervju om doktorsavhandling med David Huisjen

David Huisjens doktorsavhandling behandlar de religiösa drivkrafterna inom den amerikanska konservativa högern. Huisjen kartlägger den historiska bakgrunden och orsakerna till hur konservativa aktörer från olika religiösa traditioner i USA gradvis samlades runt ett gemensamt mål – att föra en religiöst betonad högerpolitik.

| Lauri Mäenalanen

Käytännöllinen usko – uskonnonfilosofisia kysymyksiä Kantin filosofiassa

Immanuel Kantin 300-vuotisjuhlaa vietetään tänä vuonna. Kant on ajatuksillaan muovannut ajatteluamme, ja muovaa sitä yhä monin eri tavoin. Millaisia uskonnonfilosofisia aiheita Kantin filosofia tarjoaa meille?

| Toni Koivulahti

Maailmankuvat kohtaavat – kirjaesittelyssä Markus Hotakaisen ja Pekka Särkiön Kun Aurinko seisahtui: Raamatun ilmiöt tieteen valossa

Tuore tietokirja Raamatun yliluonnollisina pidettyjen ilmiöiden mahdollisuuksista tieteen silmin esittelee lukijallensa sarjan hauskoja ajatusleikkejä ja mielenkiintoisia yksityiskohtia Raamatusta.

| Maailmanlaajuinen juutalaisuus -kurssia käyvät Helsingin juutalaisen koulun lukiolaiset

Mikä on suurin synti? Lukiolaiset raportoivat kolmen uskonnon kuuntelevasta keskustelusta

Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin edustajia kokoontui jälleen kolmen uskonnon keskusteluun kirkon talolle Helsinkiin 5.3.2024. Tapaamiseen kokoontui juutalaisuuden ja kristinuskon piiristä useita edustajia.

| Teologia.fi

Teologinen koulutus Åbo Akademissa täyttää 100 vuotta

Åbo Akademin teologian koulutusohjelma – vuoteen 2015 saakka tiedekunta – aloittaa maaliskuussa 100-vuotisjuhlavuoden vieton. Juhlavuoden ohjelman aloittaa 100-vuotisblogin avaaminen yleisölle.

| Teologia.fi

Teologiska utbildningen vid Åbo Akademi fyller 100 år

Teologiska utbildningslinjen vid Åbo Akademi – t.o.m. 2015 teologiska fakulteten –inleder firandet av 100-årsjubileet i mars. Jubileumsårets program inleds med att en 100-årsblogg öppnas.

| Porfyrios Kärkkäinen

Hiljaisuudesta nouseva suitsutussavu – erämaaisien ja -äitien rukous

Kristilliset rukouskäytännöt ovat muovautuneet aavikoilla ja luostareissa. Mitä erämaaisät ja -äidit ajattelivat rukouksesta?

| Katariina Husso

Ikonimaalarin määritelmiä

Taidehistorian näkökulmasta ikonit ovat kristillistä kuvataidetta, jota tutkitaan esimerkiksi ikonografian, tyylihistorian tai estetiikan käsittein. Teologinen aspekti taas korostaa niiden opillista asemaa. Aika ajoin huomio on kohdistunut myös ikonimaalareihin. Mitä heistä tiedämme?

| Pappismunkki Damaskinos (Olkinuora) Ksenofontoslainen

Pääkirjoitus: Luonnon jäljittelyä vai Jumalan seuraamista – vai molempia?

Taide ja teologia ovat molemmat valtavia maailmoja, ja molempia luonnehtii sanojen riittämättömyys. Miten eri taidemuodot näkyvät sakraalitilassa? Entä miten pyhä tunkeutuu taiteeseen sakraalitilan ulkopuolella?

| Thomas Arentzen

Mot teologins nollpunkt – ett omanifest

Det kan väl låta udda, men nu tänkte jag faktiskt rota runt efter teologins nollpunkt. Vad ska du där att göra? kanske du frågar. Och var hittar du den?

| Helena Bodin

Lek och längtan i Britt G. Hallqvists kristna diktning för barn

Det vanliga är att psalmer för barn beskriver Gud, men Britt G. Hallqvist sätter i stället in barnet i en relation till Gud. Det är en aktiv och ömsesidig relation, där både barnen och Gud leker och längtar efter varandra.

| Øivind Varkøy

Musikalisk upplevelse och mer-betydelse – När musiken talar om det gudomliga

I spåren av starka möten med musik och annan konst kan jag säga att jag blivit ’gripen’. Något har talat till mig. Ett ”något mer”. Något ”annat”. Hur vi pratar om detta är naturligt kopplat till hur vi tolkar våra erfarenheter.

| Serafim Seppälä

Itäistä teologiaa valkokankaalla

Elokuva voi ilmentää hengellisiä ulottuvuuksia jo kerronnallisilla rakenteillaan ja visuaalisilla asetelmillaan.

| Laura Hellsten

Kroppen, konsten och teologin

Detta temanummer har som sin utgångspunkt konst och teologi. När man bjuder in dans till en sådan diskussion, problematiseras fältet väldigt snabbt.

| Jakob Dahlbacka

Byggnad och berättelse

Med sitt rika bildspråk framstår kyrkobyggnaden som den kristna kyrkans yttersta konstform. Men även om kyrkor fortsätter att tilltala oss är frågan om de talar till oss – alltså på ett språk vi förstår. Förmår människan av idag ta till sig den berättelse som kyrkobyggnaden förmedlar?

| Henna Niemelä

Kirjaesittelyssä Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia

Mikä Raamattu on ja miten kirja on muovautunut historian saatossa kirjureiden käsissä? Mistä Raamatun varhaisimmat käsikirjoitukset löytyvät, vai onko niitä edes löydettävissä? Raamatun käsikirjoitusten historiaan keskittyvä teos etsii vastauksia tekstikriittisestä tutkimuksesta mielenkiintoa herättävällä tavalla.

| Erkki Jokinen

Elie Wiesel ja muistamisen identiteetti

Alan T. Berger on vuosikymmenien ajan kirjoittanut artikkeleita ja kirjoja Elie Wieselin ajatteluun liittyen. Eräässä varhaisemmassa esseessään How my Mind has Changed (1997) hän avaa henkilökohtaista tietään Wieselin koskettamaksi lukijaksi, ystäväksi ja tutkijaksi. Wieselin vaikuttamana hänestäkin tuli holokaustin historioitsija ja sen tapahtumista nousevan inhimillisen vastuun kansainvälinen kouluttaja.

| Taina Kalliokoski

Pääkirjoitus: Teknologia — elämänmuoto, tehostuva käytäntö vai puhdas väline?

Ihmiskunnan teknologisoituminen on kuin olympialaisten slogan: nopeammin, korkeammalle ja voimakkaammin. Uudet tekniikat muuttavat käytänteitä mutta myös ajattelemisen tapoja ja inhimillisiä arvostuksia.