Shiialaisessa Koraanin tulkinnassa paljon yhteistä muiden islamin suuntausten kanssa

Shiialaisuudessa Koraanin tulkinnalla on pitkät perinteet, mikä on jopa monille islamin tutkijoille huonosti tunnettua. Vaikka tulkintaeroja on ollut ja on edelleen shiiojen ja muiden suuntauksien välillä, erot eivät ole ehkä niin suuria kuin monet saattavat luulla.

Shiiamuslimeille Profeetta Muhammadin perhe oli tärkeä

Koraanin tulkinta (arabiaksi tafsīr) on yhtä vanhaa kuin Koraani itse. Ensimmäinen Koraanin tulkitsija olikin itse Koraanin mukaan Profeetta Muhammad: ’Ja olemme lähettäneet sinulle ilmestyksen, jotta selittäisit ihmisille, mitä heille on ilmestynyt.’ (Koraani 16:44)

Profeetan jälkeen varhaiset muslimit kävivät paljon keskusteluja ja väittelyjä Koraanin tulkinnasta ja monet ensimmäisen ja toisen sukupolven muslimeista loivat itselleen maineen Koraanin tulkitsijoina. Ehkäpä kuuluisin näistä oli ensimmäisen sukupolven ʿAbdullāh ibn ʿAbbās, jonka läheinen suhde shiialaisten ensimmäiseen Imaamiin, Alī ibn Abī Ṭālibiin, teki hänestä myönteisen ja tärkeän hahmon myös myöhemmille shiialaisille Koraanin tulkitsijoille.

Shiialainen Koraanin tulkinta erillisenä näkökulmana kuitenkin alkoi toden teolla vasta shiialaisten viidennen Imaamin, Muḥammad ibn ʿAlī al-Bāqirin (677-733 jaa), aikana. Häneltä on välitetty monia perimätietoja Koraanin tulkintaan liittyen ja hänen aikanaan shiiamuslimit alkoivat järjestelmällisesti käyttämään Koraanin jakeita omien näkemyksiensä edistämiseksi. Shiialaisuus alkoi sen myötä kehittämään omaa erityistä lähestymistapaa tiettyihin Koraanin jakeisiin.

Kiinnostuksen kohteena olivat erityisesti jakeet, joiden katsottiin ylistävän Profeetta Muhammadin perhettä, shiioille pyhää Ahl al-Baitia (ns. Talonväki). Näistä jakeista shiiat löysivät erityisen merkityksen ja ne loivat yhtenäisen perustan heidän näkemyksilleen.

Varhaisessa Koraanin tulkinnassa ei suurta eroa shiia- ja sunnimuslimien välillä

Suurimmalta osin Koraanin jakeiden tulkinnassa ei ollut merkittävää eroa shiia- ja sunniuskonoppineiden keskuudessa, koska varsinaista erimielisyyttä metodologisesta lähestymistavasta ei ollut. Sen huomaa tarkastelemalla esimerkiksi kahta tärkeintä varhaista shiialaista Koraanin tulkinnan teosta: Muḥammad ibn al-Ḥasan al-Ṭūsīn al-Tibjānia ja siihen laajalti perustuvaa hieman myöhempää al-Faḍl ibn al-Ḥasan al-Ṭabrisīn Maĵmaʿ al-Bajānia. Molemmissa teoksissa viitataan laajalti samoihin toisen ja ensimmäisen sukupolven muslimien mielipiteisiin auktoriteetteina. Nimet kuten yllämainittu Ibn ʿAbbās, tai Muĵāhid ibn Ĵabr, Qatādah ibn Daʿāmah, Saʿīd ibn Ĵubair, Ḥasan al-Baṣrī ja moni muu esiintyvät yhtä lailla näissä teoksissa kuin esimerkiksi sunnalaisen Muḥammad ibn Ĵarīr al-Ṭabarīn Ĵāmiʿ al-Bajān -teoksessa.

Suurimmat erot varhaisessa vaiheessa näkyvätkin puhtaasti perimätietoihin perustuvissa kirjoissa, niin sanotuissa tafsīr bi al-maʾthūr -teoksissa; esimerkiksi Furāt al-Kūfīn, Ajjāshīn ja ʿAlī ibn Ibrāhīm al-Qummīn teoksissa. Kaikki nämä teokset kuitenkin kärsivät erilaisista puutteista, ja ilmeisesti tämän takia esimerkiksi Ṭabrisī käytti niitä paljon vähemmän lähteinä. Esimerkiksi Ajjāshīn teoksesta puuttuu puolet, eikä siinä ole mainittu minkäänlaisia kertojaketjuja perimätiedoille. Qummīn teoksen on mitä ilmeisimmin kirjoittanut joku toinen tuntematon henkilö, vaikka sitä on sittemmin väitetty Qummīn kirjoittamaksi.

Ṭabrisīn teoksen jälkeen shiialainen Koraanin tulkinta siirtyykin jostain syystä hieman taka-alalle. Mitään samankaltaista merkille pantavaa, todella kattavaa Koraanin tulkinnan teosta ei tuotettu noin kuuteen vuosisataan.

Ṭabrisīn teoksen jälkeen shiialainen Koraanin tulkinta siirtyykin jostain syystä hieman taka-alalle. Mitään samankaltaista merkille pantavaa, todella kattavaa Koraanin tulkinnan teosta ei tuotettu noin kuuteen vuosisataan. Huomattavimmat teokset tänä aikana olivatkin enimmäkseen tafsīr bi al-maʾthūr -teoksia, joissa niiden kirjoittajat eivät varsinaisesti esittäneet omia mielipiteitään ja tulkintojaan, vaan tyytyivät vain kokoamaan jakeisiin liittyviä perimätietoja. Tällä aikakaudella huomattavin näistä teoksista oli Ḥuwaizīn Nūr al-Thaqalain, joka on edelleen Koraanin tutkijoiden suosima lähde.

Shiialainen Koraanin tulkinta alkaa kukoistaa

Vasta viime vuosisadalla shiialainen Koraanin tulkinta alkaa kukoistamaan uudestaan. Etenkin Iranin vallankumouksen jälkeen voidaan sanoa sen siirtyneen uuteen kultaiseen aikakauteen. Viime vuosisadalla on kirjoitettu monia tärkeitä teoksia, joissa eksegeesiin on paneuduttu syvällisemmin ja kirjoittajat ovat uskaltaneet esittää omia mielipiteitään.

Tärkeimpiä näiden joukossa ovat Muḥammad Ḥusain Ṭabāṭabāʾīn al-Mizān ja Nāṣir Makārem-Shirāzīn Nemūneh.
Kuten al-Tibjān ja Maĵmaʿ al-Bajān näitä voi taas kuvailla kattaviksi (ĵāmiʿ) ja alkuperäiseen ajatteluun (iĵtihād) perustuviksi Koraanin tulkinnan teoksiksi. Näistä kahdesta al-Mizān keskittyy mystisiin ja filosofisiin pohdintoihin, kun taas Nemūneh pyrkii olemaan yleistajuinen ja liittämään Koraanin jakeita aikansa yhteiskunnallisiin haasteisiin ja moraalisiin opetuksiin.

Vaikka teoksissa viitataan perimätietoihin, niihin osataan myös suhtautua kriittisesti ja monia heikompia perimätietoja vältetään kokonaan.

Teokset muistuttavat varhaisia vastineitaan myös lähestymistavassaan perimätietoihin. Vaikka teoksissa viitataan perimätietoihin, niihin osataan myös suhtautua kriittisesti ja monia heikompia perimätietoja vältetään kokonaan. Esimerkiksi al-Mizānissa perimätiedot mainitaan vasta tulkinnan lopuksi, tavallaan lisäpohdintana, eivätkä ne ainakaan näennäisesti muodosta keskeistä roolia jakeiden tulkinnassa.

Esimerkki Koraanin tulkinnasta

Lopuksi voimme mainita esimerkin Koraanin jakeesta, jossa shiialainen tulkinta on eronnut vahvasti muista suuntauksista.

’Te jotka olette uskoneet, totelkaa Jumalaa ja totelkaa Lähettilästä ja käskynhaltijoita keskuudestanne…’ (4:59)

Jae on eräs keskeisin väittelyn aiheena olevista jakeista. Shiialainen tulkinta on yksimielisesti katsonut ’käskynhaltijoiden’ tarkoittavan Profeetta Muhammadin perhettä, shiioille pyhää Ahl al-Baitia. Jakeen katsotaan olevan todistus siitä, että Profeetan Talonväellä oli erityisasema ja sen joukosta tulleita pyhiä imaameja tulisi totella aivan kuten Jumalaa ja Lähettilästä. Shiialaisuuden suurimmassa haarautumassa, 12-shiialaisuudessa, näiden jakeiden mainitsemilla käskynhaltijoilla katsottiin tarkoitettavan heidän kahtatoista imaamiaan.

Ṭūsī mainitsee kolme mielipidettä jaetta koskien:

• ’Abū Hurairah – ja erään perimätiedon mukaan mikä on välitetty Ibn ʿAbbāsilta – sekä Maimūn ibn Mihrān, al-Suddī, al-Ĵubbāʾī, Balkhī ja Ṭabarī sanoivat sen tarkoittavan komentajia (umarāʾ).

• Ĵābir ibn ʿAbdullāh – ja toisessa perimätiedossa Ibn ʿAbbasilta – sekä Muĵāhid, Ḥasan, ʿAṭāʾ ja Abū al-ʿĀlijah sanoivat sen tarkoittavan uskonoppineita.

• Meidän kumppanimme [aṣḥābunā, termi viittaa shiiauskonoppineisiin] ovat välittäneet perimätiedoissa Abū Ĵaʿfarilta [viides imaami] ja Abū ʿAbdillāhilta [kuudes imaami] sen tarkoittavan Profeetan (siunaus ja rauha olkoon hänellä) perhettä.’

Hän jatkaa analysoimalla jokaista mielipidettä vuorotellen ja esittämällä syynsä, miksi hänen mielestään kolmas näkökulma on juuri se oikea.

Kirjoittaja

Abbas Bahmanpour on Resalat islamilaisen yhdyskunnan imaami ja Koraanin tutkija.

Linkit ja kirjallisuus

Makārem-Shirāzī, Nāṣir, Tafsīr-e Nemūneh (Tehran: Dār al-Kutub al-Islāmijjah, 1374) Ṭabarī, Muḥammad ibn Ĵarīr al-, Ĵāmiʿ al-Bajān fī Tafsīr al-Qurʾān (Beirut: Dār al-Maʿrifah, 1412) Ṭabāṭabāʾī, Muḥammad Ḥusain al-, al-Mizān fī Tafsīr al-Qurʾān (Qom: Jāmeʿje Mudarresīn-e Ḥouze-je ʿElmi-e Qom, 1417) Ṭabrisī, al-Faḍl ibn al-Ḥasan al-, Maĵmaʿ al-Bajān fī Tafsīr al-Qurʾān (Tehran: Enteshārāt-e Nāṣir Khosro, 1372) Ṭūsī, Muḥammad ibn al-Ḥasan al-, al-Tibjān fī Tafsīr al-Qurʾān (Beirut: Dār Iḥjāʾ al-Turāth al-ʿArabī, n.d.)