Teema

| Päivi Vähäkangas

Kenen lippua kannat? Suomalaisten pappisvihkimys Venäjällä repii Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa

Venäläinen kirkko vihki sota-aikana konservatiivisia suomalaisia papiksi ja julisti levittävänsä oikeaa valoa länteen. Pappisvihkimys asetti vaakalaudalle kirkkojen väliset suhteet ja herätti kysymyksiä vaikuttamispyrkimyksistä.

| Miro Leporanta

Ilman Ukrainaa ei ole Venäjää, ilman Kosovoa ei ole Serbiaa

Serbiaa ja Venäjää yhdistävät slaavilaisuuden ja ortodoksisen uskon lisäksi myös kaipaus kadotettuihin alueisiin. Ukrainan ja Kosovon tarinat nivoutuvat toisiinsa niin kirkollisessa kuin poliittisessa merkityksessä.

| Elsi Takala

Sotarikokset Ukrainassa

Jo Venäjän hyökkäyksen alkuvaiheessa keväällä 2022 raportoitiin laajasti hyökkäyksistä siviilikohteita – esimerkiksi asutuskeskuksia, sairaaloita, voimalaitoksia – vastaan sekä siviilien ja sotavankien kidutuksesta ja seksuaalisesta väkivallasta. Kuluneen yli kahden vuoden aikana hävitystyö on jatkunut.

| Susanne Mänttäri

De tre abrahamitiska religionerna i Sydafrika. I landet där trauman från apartheid lever starkt i interaktionen mellan människor.

Följ med på en fascinerande resa i Sydafrika, där varje dag ger nya inblickar om människornas liv i ett pulserande samhälle. Ett otroligt vackert land med en fascinerande och gripande historia, som präglats av kolonialismen, slaveriet och apartheid. Denna resa blev en oförglömlig och berikande upplevelse.

| Tommi Kotonen

Äärioikeisto ja satanismi – äärimmäisen pahuuden ilmentymät?

Satanismi ja äärioikeisto ovat omiaan synnyttämään kohuja ja moraalipaniikkia ilmentäessään monelle tiettyä äärimmäistä pahuutta. Joissain ryhmissä ne esiintyvät yhdessäkin kansallissosialismin edustaessa satanismin poliittista ulottuvuutta.

| Sari Kivistö

Pahikset kirjallisuudessa

Ketkä ovat kirjallisuuden suurimmat lurjukset kautta aikojen? Miten kirjallisuus on kuvannut pahuutta henkilöhahmojen avulla? Mistä pahuus kumpuaa?

| Marianna Saartio-Itkonen

Onko koulukiusaaminen banaalia, välineellistä vai sadistista pahuutta?

Koulukiusaaminen on ilmiönä valitettavan arkipäiväinen. Uhrin elämän se voi muuttaa pysyvästi. Voidaanko ajatella kiusaamisen olevan pahuutta? Pahuus ei itsessään ole hyvä selitys kenenkään toiminnalle, mutta uhrin kärsimystä se voi kuvata. Jos koulukiusaaminen tuottaa pahuutta, minkälaista pahuutta se olisi?

| Mitra Härkönen

Ei hyvää eikä pahaa. Buddhalaisuuden käsitys pahuudesta

Buddhalaisuudessa pahuus ei ole sen paremmin ihmisessä kuin maailmassa hänen ulkopuolellaan. Sen sijaan paha on seurausta vihan, ahneuden, takertumisen ja tietämättömyyden vallassa tehdyistä intentionaalista teoista.

| Timo Koistinen

Jobin jalanjäljissä: pahan ongelmia

Voidaanko pahuutta ja kärsimystä selittää ja ymmärtää?  Elämässä on vain harvoja asioita, jotka pakottavat kysymään yhtä paljon kuin kokemamme, tekemämme ja näkemämme pahuus. Pahan ongelma ei ole vain yksi ongelma, mikä käy ilmi eri alojen tutkijoiden kirjoittamissa artikkeleissa.

| Mikko Posti

Aiheuttaako Jumala pahan Tuomas Akvinolaisen teologiassa?

Miksi hyvän Jumalan luomassa maailmassa on pahaa? Tuomas Akvinolainen käsitteli laajasti tätä pahan ongelmaa kaitselmuksen teologiassaan. Tuomaan kypsän kauden ajattelussa myös pahat asiat alkavat näyttäytyä osana Jumalan hyvää suunnitelmaa.

| Lauri Snellman

Mikä on pahan ongelma?

Pahan ongelmaa pidetään yleensä Jumala-uskoa koskevana ongelmana. Miten Jumala voi olla olemassa, jos maailmassa on paljon pahaa? Se on kuitenkin paljon yleisempi ongelma, joka koskee koko maailman merkityksellisyyttä. Miten maailma voi olla merkityksellinen ja elämä olla hyvää, jos pahaa on olemassa?

| Panu-Matti Pöykkö

Eräs teodikean loppu: Levinas ja ainutkertainen holokausti

Ranskalais-liettualaisen ajattelijan Emmanuel Levinas eettistä ajatteluun on vaikuttanut ratkaisevasti holokaustin kauhistuttava kokemus ja muisto. Juutalaisen kansan holokausti on Levinasille oikeuttamattoman ja syyttömän kärsimyksen paradigma, joka asettaa kyseenalaiseksi teodikistisen asenteen ja haastaa meidät arvioimaan radikaalilla tavalla uudelleen länsimaista maailmankuvaamme.

| Björn Vikström

Varjojen mailla, valoa kohti: Kirjaesittelyssä Erkki Jokisen Ihmisen varjo – Esseitä pahuudesta ja toivosta

Marcel Proust eristäytyi makuuhuoneeseensa voidakseen kirjoittaa romaanisarjan oman aikansa ranskalaisen yläluokan elämästä. Erkki Jokinen jättäytyi pois säännöllisestä työelämästä, jotta voisi keskittyä lukemaan ja kirjoittamaan ihmisen pahuudesta ja toivosta toivottomuuden keskellä.

| Lauri Mäenalanen

Käytännöllinen usko – uskonnonfilosofisia kysymyksiä Kantin filosofiassa

Immanuel Kantin 300-vuotisjuhlaa vietetään tänä vuonna. Kant on ajatuksillaan muovannut ajatteluamme, ja muovaa sitä yhä monin eri tavoin. Millaisia uskonnonfilosofisia aiheita Kantin filosofia tarjoaa meille?

| Porfyrios Kärkkäinen

Hiljaisuudesta nouseva suitsutussavu – erämaaisien ja -äitien rukous

Kristilliset rukouskäytännöt ovat muovautuneet aavikoilla ja luostareissa. Mitä erämaaisät ja -äidit ajattelivat rukouksesta?

| Katariina Husso

Ikonimaalarin määritelmiä

Taidehistorian näkökulmasta ikonit ovat kristillistä kuvataidetta, jota tutkitaan esimerkiksi ikonografian, tyylihistorian tai estetiikan käsittein. Teologinen aspekti taas korostaa niiden opillista asemaa. Aika ajoin huomio on kohdistunut myös ikonimaalareihin. Mitä heistä tiedämme?

| Pappismunkki Damaskinos (Olkinuora) Ksenofontoslainen

Pääkirjoitus: Luonnon jäljittelyä vai Jumalan seuraamista – vai molempia?

Taide ja teologia ovat molemmat valtavia maailmoja, ja molempia luonnehtii sanojen riittämättömyys. Miten eri taidemuodot näkyvät sakraalitilassa? Entä miten pyhä tunkeutuu taiteeseen sakraalitilan ulkopuolella?

| Thomas Arentzen

Mot teologins nollpunkt – ett omanifest

Det kan väl låta udda, men nu tänkte jag faktiskt rota runt efter teologins nollpunkt. Vad ska du där att göra? kanske du frågar. Och var hittar du den?