Ajankohtaista

Ensimmäinen suomenkielinen kaupunkiteologiaa käsittelevä teos Uskonto ja kaupunki – Suomalaisen teologian ja uskonnontutkimuksen näkökulmia keskittyy uskonnon ja kaupungin välisiin kysymyksiin varsin monesta eri näkökulmasta. Teoksen asiantuntijakirjoitusten myötä tutuksi tulevat nykypäivän kaupungistumisen ja uskonnon piirteet, kaupunkien historialliset kehityskulut, sekä myös uskontojen tilalliset neuvottelut.

Åbo Akademin judaistiikan tutkimuksen instituutti Institutum Judaicum Aboense täyttää alkavana syksynä 60 vuotta. Institutum Judaicum perustettiin vuonna 1965 professori Gösta Lindeskogin aloitteesta teologisen tiedekunnan alaisuuteen edistämään juutalaisuuden tutkimusta.

C. S. Lewis är allmänt känd för Narnia-serien men var också en tänkare som brottades med andliga och existentiella frågor innan sin omvändelse. Lillian Lindén föreslår en ny tidslinje för Lewis filosofiska utvecklingsskeden innan han blev kristen.

Vuonna 2023 julkaistu ”Pyhä, paha ruoka” tarkastelee ruoan ja uskonnon suhdetta uskonnontutkimuksen ja etiikan silmin. Teos on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja, joka tarjoaa näkökulmia ruoan ja uskonnon suhteisiin sekä eri perinteiden ruokakulttuureihin.

Teologisen Aikakauskirjan uusin numero on juuri ilmestynyt! Tutustu uuden numeron kiinnostaviin artikkeleihin, kirja-arvioihin, katsauksiin ja keskusteluun Teologisen Aikakauskirjan nettisivuilla! Tilaa TA Toimitukselta Artikkeleita Katsauksia ja keskustelua Kirjallisuutta

1700-vuotisjuhlia on harvoin, mutta 2025 on poikkeuksellinen vuosi monella tapaa. Vuonna 325 järjestettiin Nikeassa, Bitynian maakunnan pääkaupungissa, kokous, jolla tuli olemaan suuri vaikutus siihen, millaiseksi kirkon julkinen asema Rooman valtakunnassa muotoutui. Samalla kristillisestä teologiasta tuli uudella tavalla julkista. Keisari itse osallistui piispojen kokoukseen ja isännöi sitä. Kirkolliskokouksesta käytetään myös nimityksiä konsiili ja synodi.

Kirkko on instituutio, jolla on lähes 2000-vuotinen historia. Monet kristillistä elämää ja kirkon järjestystä määrittävät periaatteet pohjautuvat varhaisen kirkon säädöksiin. Nikean kirkolliskokouksen (325) päätökset pääsiäisen ajankohdasta, kirkon hallinnosta ja avioliiton edellytyksistä vaikuttavat edelleen kirkkojen elämään nyky-Suomessa.

Länsimaisen taidemusiikin kuluttajille Nikean uskontunnustus on tuttu monien sävellettyjen messujen Credo-osien myötä. On sitten kyse J.S. Bachin (1685–1750) monumentaalisen H-mollimessun toisesta osasta tai vaikkapa Einojuhani Rautavaaran (1928–2016) Missa a cappellan hypnoottisesta Credosta, on tekstinä Nikean-Konstantinopolin uskontunnuksen latinankielinen versio.

Pyhä Kolminaisuus on kristillisen teologian keskeisin mysteeri – perusta, josta koko kristillinen oppi rakentuu. Silti käytännön spiritualiteetissa kolminaisuus vaikuttaa usein jäävän sivuun, ikään kuin vaikeasti ymmärrettäväksi koettu opillinen muotoilu olisi irrallaan hengellisestä kokemuksesta.

1700 vuotta sitten, kesällä 325, pidetty Nikean kirkolliskokous on merkkipaalu. Aikalaisille se oli yksi osoitus kirkon uudesta asemasta Rooman imperiumissa – tapahtuma, joka teki teologiasta julkista uudella tavalla. On kuitenkin…

Varhaiskristilliset kirjoittajat pitivät kasteopetusta paitsi uskonopillisen tiedon jakamisena myös hengellisenä prosessina, jonka odotettiin vaikuttavan kuulijoiden elämään. 300-luvun katekeettiset opetuspuheet heijastavat uskonopin ja kirkon jäsenyyden yhteyttä, ja voivat tarjota uusia näkökulmia nykypäivän kristilliseen perusopetukseen. Katekeesilla tarkoitetaan opetusta, jota kirkkoon liittymistä aikoville annettiin ennen kastetta.

Varför innehåller de tidigkristna trosbekännelserna just det som de gör, och inte något om Jesu under och liknelser, kyrkans etiska undervisning eller centrala berättelser i Israels historia? Ansågs dessa inte som viktiga eller finns det någon annan orsak?

Muistatko Nikean yläkoulusi tai lukion uskonnon tunneilta? Kenties muistat mainitun kirkolliskokouksen, kolminaisuusopin ja uskontunnustuksen? Riippuen uskonnosta, evankelisluterilainen tai ortodoksinen, muistot voivat erota. Mitä jää puuttumaan?

Robert Barronin Light from Light on teologinen johdatus Nikean uskontunnustukseen. Se yhdistää katolisen tradition ja selkeän opetuksen helposti lähestyttävällä tavalla.

Phillip Caryn Nikean uskontunnustusta käsittelevän, alun perin vuonna 2023 julkaistun Nikean uskontunnustusta käsittelevän teoksen suomennos ilmestyi parahiksi Nikean 1700-vuotisjuhlavuodeksi. Caryn teoksen näkökulma on eräänlaisessa Nikean uskontunnustuksen lähiluvussa. Kirja etenee uskontunnustusta…

Evankeliumien sanoma on universaali, mutta sitä julistava kirkko on jakautunut. Mitä nykykirkot voisivat oppia omasta historiastaan?

Ortodoksinen kirkko, usko ja uskonto linkittyvät usein sotien syihin, sodan käyntiin ja konfliktien ratkaisuihin sekä yhteiskuntien ja yhteisöjen jälleenrakennukseen. Vaikka kristillisen ja teologisen opin perustana on lähimmäisenrakkaus ja rauhan rakentaminen, politisoituu uskonto sodissa ja uskonnosta voi tulla yksi sodan osapuoli ja vaikuttaja.

Ev.lut. kirkon Kirkko ja juutalaisuus -työryhmän koollekutsumien keskustelujen sarja sai jatkoa 16. huhtikuuta 2025, kun Suomen Islam-seurakunnassa Helsingissä tutkisteltiin Moosesta uskontojemme pyhissä kirjoituksissa kuuntelevan keskustelun eli Scriptural Reasoning -dialogin hengessä.