Ajankohtaista

Nuorisotutkimuksessa uskonto on ollut pikemminkin katveessa kuin keskiössä. Tästä kertoo esimerkiksi se, että vuoden 2006 uskontoteemaisen Nuorisobarometrin jälkeen seuraava vastaava tietoa sai odottaa vuoden 2023 Nuorisobarometriin asti. Tuolloin teemana oli katsomukset ja hengellisyys.

Huoli maailman tulevaisuudesta yhdistää useimpia nuoria, mutta ympäristöarvot eivät välttämättä näy käytännön toiminnassa. Nuorten arvomaailma ei kuitenkaan ole yhtenäinen. Katsomustietoinen kasvatus voisi tukea nuorten tulevaisuususkoa ja kasvua ympäristövastuullisuuteen.

Kristitty- ja muslimitaustaisilla nuorilla on positiivisia käsityksiä toisistaan ryhmänä ja he osoittavat hyväksyntää toistensa ryhmää kohtaan. Samaan aikaan nuoret arvioivat, että muslimit kokevat tai saattavat kokea ulkopuolisuutta.

Nuorten arvopohdintaa ja hyvinvointia haastavat aikamme kriisit. Epävarmuuksien ajassa koulun katsomusopetus tarjoaa nuorille tilaa tarkastella ja keskustella erilaisista arvoista, eettisistä kysymyksistä, uskonnoista ja muista katsomuksista. Parhaimmillaan katsomusopetus edistää moniarvoista keskustelua ja monipuolisia ajattelun taitoja.

Parin viime vuoden aikana mediassa on noussut esiin havaintoja nuorten miesten kääntymisestä kristinuskoon sekä heidän konservatiivisesta arvomaailmastaan niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Z-sukupolven keskuudessa on kuitenkin havaittavissa laajempaa sukupuolten välistä eriytymistä, joka koskee myös arvoja ja hyvinvointia. Katsaus tuoreisiin tutkimuksiin valaisee tätä kehitystä.

Useat tutkimukset ovat viime vuosina kertoneet poikien ja nuorten miesten uskonnollisuuden vahvistumisesta. Tuoreimmat tutkimusaineistot ovat antaneet viitteitä vastaavan ilmiön näkymisestä myös tyttöjen keskuudessa. Tässä artikkelissa tarkastelemme nuorten uskonnollisuuden muutosta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon rippikoulussa vuosina 2019–2025 kerätyn tutkimusaineiston valossa. Aineisto osoittaa nuorten uskon vahvistuneen edelleen tuoreimman, vuonna 2025 kerätyn aineiston valossa.

Nyky-Suomen juutalaiset nuoret ja nuoret aikuiset kasvavat aikuisuuteen nopeasti muuttuvassa sosiaalisessa ja kulttuurisessa ympäristössä. Heidän identiteettinsä muodostuvat monen tekijän risteyskohdassa: Euroopan yhteiskunnat maallistuvat voimakkaasti, Suomen väestö monipuolistuu esimerkiksi maahanmuuton seurauksena ja antisemitismi kasvaa.

Nuorison arvomaailman muutos kiinnostaa, koska sen ajatellaan antavan osviittaa siitä, millaista muutosta koko väestön arvoissa on odotettavissa. Arvot puolestaan ovat yksilöiden valintojen ja toiminnan tärkeitä motivaattoreita. Nuoruus on kuitenkin monella tapaa merkittävä ja erityinen elämänvaihe, jota on syytä tutkia myös oman itsensä takia.

Teologisen Aikakauskirjan uusin numero on juuri ilmestynyt! Tutustu uuden numeron kiinnostaviin artikkeleihin, kirja-arvioihin, katsauksiin ja keskusteluun Teologisen Aikakauskirjan nettisivuilla!

Miten posthumanismin ja teologian voi yhdistää toisiinsa? Toni Koivulahden väitöskirja käsittelee posthumanismin ja teologian välisen dialogin mahdollisuuksia tarkastelemalla ei-ihmiseläimiin kohdistuvaa väkivaltaa sekä ihmisen tekemän hidasta väkivaltaa inhimillisen heikkouden näkökulmasta.

Modernin uskonnollisuuden yksilökeskeisyys nousee esiin yleisessä keskustelussa samalla, kun Jumalan olemassaolon todistamiseen tähtäävien todistusten uudelleenmuotoilut ovat nousseet esiin uskonnonfilosofisessa keskustelussa. Onko kyse kahdesta erillisestä ilmiöstä vai liittyvätkö nämä ilmiöt toisiinsa?

Aivan vuoden 2024 loppupuolella julkaistu teos tarkastelee suomalaista raamatuntutkimusta vähemmistönäkökulmista. Teos tuntuu ajankohtaiselta tämänhetkisessä keskusteluilmapiirissä, jossa poliittisiksi pelinappuloiksi päätyvät vuoroin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen, vammaisten ihmisten ja maahanmuuttajien oikeudet.

Artikelsamlingen Gudsbilder i Förändring har sin grund i år 2022 konferens med samma namn. Boken utforskar bla. gudsbilders betydelse, funktion och inflytande med ett fokus på omvärdering, vidareutveckling samt nyskapande tillämpning.

”Kukaan ei kuvittele voivansa opettaa sellaista taitoa, jota ei ole ensin itse oppinut ankarasti harjoittelemalla. Miten häikäilemätöntä sitten onkaan taitamattomien pyrkiä pappisvirkaan, sillä sielujen kaitsenta on taitojen taito. Jokainen tietää, että mielen haavat ovat vaikeampia kuin sisäelinten sairaudet.”

Yksijumaluutta edelsi monien jumalolentojen fuusioituminen, väittää tuore tietokirja Jumalan synty: Isän ja Pojan kätketty historia (Otava). Ville Mäkipellon, Juha Pakkalan ja Raimo Hakolan kirjoittama kirja osoittaa varhaisessa Lähi-idässä esiintyneen monijumaluutta, josta on vasta myöhemmin historiallisten kehityskulkujen myötä kehittynyt vahva yksijumalaisuus.

Järjestyksessään neljännet Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät järjestetään 11.–13.5.2026 Helsingissä. Päivien teemana on Uskonto ja teologia epävarmuuksien aikoina. Kutsumme ehdottamaan päiville työryhmiä 15.10.2025 mennessä. Ryhmiä voi ehdottaa kaikilta teologian ja uskonnontutkimuksen aloilta.

Ensimmäinen suomenkielinen kaupunkiteologiaa käsittelevä teos Uskonto ja kaupunki – Suomalaisen teologian ja uskonnontutkimuksen näkökulmia keskittyy uskonnon ja kaupungin välisiin kysymyksiin varsin monesta eri näkökulmasta. Teoksen asiantuntijakirjoitusten myötä tutuksi tulevat nykypäivän kaupungistumisen ja uskonnon piirteet, kaupunkien historialliset kehityskulut, sekä myös uskontojen tilalliset neuvottelut.

Åbo Akademin judaistiikan tutkimuksen instituutti Institutum Judaicum Aboense täyttää alkavana syksynä 60 vuotta. Institutum Judaicum perustettiin vuonna 1965 professori Gösta Lindeskogin aloitteesta teologisen tiedekunnan alaisuuteen edistämään juutalaisuuden tutkimusta.