Ajankohtaista

| Hanna Lehto

Mitä tapahtuu aikojen lopulla? – Kolmen uskonnon kuunteleva keskustelu Kirjoituksista marraskuussa 2024.

Kolmen uskonnon pyhiin kirjoituksiin keskittyvien dialogien sarja, josta Teologia.fi -sivustolla on luettavissa viime vuosien ajalta jo lukuisia raportteja, käytiin – ehkä maailmantilanteenkin innoittamana – lopunajallisissa tunnelmissa. Teema, jonka pohjalta luettavat tekstit oli valittu, oli ”Mitä tapahtuu aikojen lopulla”. Keskustelun koollekutsujana toimi Ev. lut. kirkon Kirkko ja juutalaisuus -työryhmä.

| Lauri Mäenalanen

Luonnonfilosofian mahdollisuus kantilaisessa uskonnonfilosofiassa – Kantin uskonnonfilosofisen ajattelun kehityksestä

Immanuel Kantin varhainen kirjoitus Universaali luonnonhistoria ja taivaiden teoria (1755) sisältää kiinnostavan ajatuksen liittyen Jumalan olemassaoloon. Miten tämä kirjoitus valaisee Kantin uskonnonfilosofisen ajattelun kehitystä?

| Alma Laukkanen

Graduhaastattelu: Hanna Pöyry ja sukupuolirooleja rikkonut maallikkoreformaattori Katharina Schütz Zell

Miten puolustaa omaa ja aviomiehensä kunniaa aikana, jolloin oma uskonvakaumus sekä avioliitto ovat kyseenalaistettuja? Tähän Hanna Pöyry perehtyi kirkkohistorian pro gradu -tutkielmassaan. Strasbourgilainen evankelinen kirkkoäiti Teologian maisteri ja humanististen tieteiden…

| Amanda Kaura

Ammattina ajattelu tekoälyn ajassa – Haastattelussa Jaana Hallamaa

Tekoälyn etiikan pohtiminen on yksi osa Jaana Hallamaan uraa ja tutkimustyötä. Hallamaa toimii Helsingin yliopistossa sosiaalietiikan professorina.

| Porfyrios Kärkkäinen

Kirjaesittelyssä Kohti vapautta: Varhaiskristillisiä: tulkintoja vapaudesta, unista ja maailmankuvista

Vapauden kaipuu, mutta mistä? Kohti vapautta-kirja käsittelee, kuinka varahaiset kristityt ajattelivat vapaudesta. Siinä on näiden lisäksi myös tarkasteltu, millainen oli varhaisten kristittyjen maailmankuva sekä luontoon ja uniin liittyviä teemoja. Maailma…

| Heta Hurskainen

Pääkirjoitus: Ukrainan sodan heijastusvaikutukset

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ei koske ainoastaan Ukrainaa ja ukrainalaisia. Tässä teemanumerossa valotetaan sekä Venäjän ja sen ortodoksisen kirkon perusteita, toimia ja vaikutuksia niin Ukrainassa kuin Ukrainan ulkopuolella havaittavia sodan heijastusvaikutuksia.

| Petteri Lalu

Sota ei ole pyhää!

Venäjän ortodoksisen kirkon johtajan Moskovan patriarkka Kirillin tuki Venäjän Ukrainassa käymälle sodalle on pöyristyttänyt erityisesti länsimaista yleisöä. Patriarkan hyökkäyssotaa tukevat viestit ovat radikalisoituneet ja niihin on ilmaantunut sävyjä, joita länsimaisten kirkkojen johtajat ovat kutsuneet jopa harhaoppisiksi.

| Mikko Ketola

Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko ja paavi Franciscus

Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko on yksi Ukrainan merkittävimmistä uskonnollisista yhteisöistä. Se on osa maailmanlaajuista katolista kirkkoa, ja sen johtajalla on läheiset suhteet paavi Franciscukseen. Kirkko on terävä Venäjän arvostelija. Yksi Ukrainan…

| Maija Penttilä

Suomen venäjänkieliset uskonnolliset yhteisöt ja sodan käsittely

Venäjän ja Ukrainan maidenväliset suhteet ovat poikki. Millaisia strategioita venäjänkieliset uskonnolliset yhteisöt ovat kehittäneet suhtautumisessaan käynnissä olevaan sotaan ja mahduttaakseen samaan yhteisöön ihmisiä, joilla on erilaisia poliittisia näkemyksiä? Mitkä asiat selittävät näitä strategioita?

| Kati Parppei

Venäjä puolustautuu länttä vastaan ”pyhässä sodassa”

Venäjän hallinnon syytökset länttä kohtaan ovat käyneet yhä rajummiksi. Väitteet eivät ole syntyneet tyhjästä, vaan niillä on juuret 1800-luvun aatteissa ja siinä, miten Venäjä paikkansa maailmassa hahmottaa. Venäjän täysimittaista hyökkäyssotaa…

| Reetta Kallanne

Sodan uhka ja rauhan mahdollisuus: Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pitkä sotahistoria

Venäjä aloitti 24. helmikuuta 2022 hyökkäyssodan Ukrainaan. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa reaktiot sotaan vaihtelivat rauhanpuheista kuoleman toivomiseen venäläisille sotilaille. Mikä selittää suuret erot? Tarkastelen asiaa historiaan peilaten.

| Päivi Vähäkangas

Kenen lippua kannat? Suomalaisten pappisvihkimys Venäjällä repii Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa

Venäläinen kirkko vihki sota-aikana konservatiivisia suomalaisia papiksi ja julisti levittävänsä oikeaa valoa länteen. Pappisvihkimys asetti vaakalaudalle kirkkojen väliset suhteet ja herätti kysymyksiä vaikuttamispyrkimyksistä.

| Miro Leporanta

Ilman Ukrainaa ei ole Venäjää, ilman Kosovoa ei ole Serbiaa

Serbiaa ja Venäjää yhdistävät slaavilaisuuden ja ortodoksisen uskon lisäksi myös kaipaus kadotettuihin alueisiin. Ukrainan ja Kosovon tarinat nivoutuvat toisiinsa niin kirkollisessa kuin poliittisessa merkityksessä.

| Elsi Takala

Sotarikokset Ukrainassa

Jo Venäjän hyökkäyksen alkuvaiheessa keväällä 2022 raportoitiin laajasti hyökkäyksistä siviilikohteita – esimerkiksi asutuskeskuksia, sairaaloita, voimalaitoksia – vastaan sekä siviilien ja sotavankien kidutuksesta ja seksuaalisesta väkivallasta. Kuluneen yli kahden vuoden aikana hävitystyö on jatkunut.

| Eini Vuorinen

Menneisyydestä kuuluvat naisten äänet – Kirjaesittelyssä Naiset pyhyyden tulkkeina

Kiehtova kirja esittelee menneisyyden naisten elettyä uskontoa heidän omien kirjoitustensa kautta.

| Susanne Mänttäri

De tre abrahamitiska religionerna i Sydafrika. I landet där trauman från apartheid lever starkt i interaktionen mellan människor.

Följ med på en fascinerande resa i Sydafrika, där varje dag ger nya inblickar om människornas liv i ett pulserande samhälle. Ett otroligt vackert land med en fascinerande och gripande historia, som präglats av kolonialismen, slaveriet och apartheid. Denna resa blev en oförglömlig och berikande upplevelse.

| Adele Alstela

Uskonto ja omiminen – Lainaamista, hyödyntämistä, varastamista vai vahinkoa aiheuttavaa? Kirjaesittelyssä Liz Bucarin Stealing My Religion. Not Just Any Cultural Appropriation

Miten uskonto ja omiminen liittyvät toisiinsa? Millaista vastuullinen ja eettinen lainaaminen uskonnon kohdalla tulisi olla?

| Tommi Kotonen

Äärioikeisto ja satanismi – äärimmäisen pahuuden ilmentymät?

Satanismi ja äärioikeisto ovat omiaan synnyttämään kohuja ja moraalipaniikkia ilmentäessään monelle tiettyä äärimmäistä pahuutta. Joissain ryhmissä ne esiintyvät yhdessäkin kansallissosialismin edustaessa satanismin poliittista ulottuvuutta.