Ajankohtaista
Pääkirjoitus: Nikean kirkolliskokous teki teologiasta julkista
1700-vuotisjuhlia on harvoin, mutta 2025 on poikkeuksellinen vuosi monella tapaa. Vuonna 325 järjestettiin Nikeassa, Bitynian maakunnan pääkaupungissa, kokous, jolla tuli olemaan suuri vaikutus siihen, millaiseksi kirkon julkinen asema Rooman valtakunnassa muotoutui. Samalla kristillisestä teologiasta tuli uudella tavalla julkista. Keisari itse osallistui piispojen kokoukseen ja isännöi sitä. Kirkolliskokouksesta käytetään myös nimityksiä konsiili ja synodi.
Nikean kaanonit: kirkolliskokouksen 1700 vuotta vanhojen säädösten vaikutukset näkyvät edelleen Suomen kirkoissa
Kirkko on instituutio, jolla on lähes 2000-vuotinen historia. Monet kristillistä elämää ja kirkon järjestystä määrittävät periaatteet pohjautuvat varhaisen kirkon säädöksiin. Nikean kirkolliskokouksen (325) päätökset pääsiäisen ajankohdasta, kirkon hallinnosta ja avioliiton edellytyksistä vaikuttavat edelleen kirkkojen elämään nyky-Suomessa.
Credo – Nikean uskontunnustus länsimaisen musiikin historiassa
Länsimaisen taidemusiikin kuluttajille Nikean uskontunnustus on tuttu monien sävellettyjen messujen Credo-osien myötä. On sitten kyse J.S. Bachin (1685–1750) monumentaalisen H-mollimessun toisesta osasta tai vaikkapa Einojuhani Rautavaaran (1928–2016) Missa a cappellan hypnoottisesta Credosta, on tekstinä Nikean-Konstantinopolin uskontunnuksen latinankielinen versio.
Onko kolminaisuusoppi hengellisen elämän ytimessä vai unohtuneena marginaalissa?
Pyhä Kolminaisuus on kristillisen teologian keskeisin mysteeri – perusta, josta koko kristillinen oppi rakentuu. Silti käytännön spiritualiteetissa kolminaisuus vaikuttaa usein jäävän sivuun, ikään kuin vaikeasti ymmärrettäväksi koettu opillinen muotoilu olisi irrallaan hengellisestä kokemuksesta.
Nikean tunnustus: taustaa, teologiaa ja tulevaisuudennäkymiä
1700 vuotta sitten, kesällä 325, pidetty Nikean kirkolliskokous on merkkipaalu. Aikalaisille se oli yksi osoitus kirkon uudesta asemasta Rooman imperiumissa – tapahtuma, joka teki teologiasta julkista uudella tavalla. On kuitenkin…
Uskontunnustus ja katekeesi Nikean kirkolliskokouksen jälkeen
Varhaiskristilliset kirjoittajat pitivät kasteopetusta paitsi uskonopillisen tiedon jakamisena myös hengellisenä prosessina, jonka odotettiin vaikuttavan kuulijoiden elämään. 300-luvun katekeettiset opetuspuheet heijastavat uskonopin ja kirkon jäsenyyden yhteyttä, ja voivat tarjota uusia näkökulmia nykypäivän kristilliseen perusopetukseen. Katekeesilla tarkoitetaan opetusta, jota kirkkoon liittymistä aikoville annettiin ennen kastetta.
Den nicenska trosbekännelsen har flera rötter
Varför innehåller de tidigkristna trosbekännelserna just det som de gör, och inte något om Jesu under och liknelser, kyrkans etiska undervisning eller centrala berättelser i Israels historia? Ansågs dessa inte som viktiga eller finns det någon annan orsak?
Mitä Nikeasta opetetaan nuorille? Tarkastelussa ortodoksisen ja evankelisluterilaisen uskonnon oppikirjat
Muistatko Nikean yläkoulusi tai lukion uskonnon tunneilta? Kenties muistat mainitun kirkolliskokouksen, kolminaisuusopin ja uskontunnustuksen? Riippuen uskonnosta, evankelisluterilainen tai ortodoksinen, muistot voivat erota. Mitä jää puuttumaan?
Teologista meditaatiota – Kirjaesittelyssä Light from Light: A Theological Reflection on the Nicene Creed
Robert Barronin Light from Light on teologinen johdatus Nikean uskontunnustukseen. Se yhdistää katolisen tradition ja selkeän opetuksen helposti lähestyttävällä tavalla.
Nikea lähiluvussa: Kirjaesittelyssä Nikean uskontunnustus – Lyhyt johdatus
Phillip Caryn Nikean uskontunnustusta käsittelevän, alun perin vuonna 2023 julkaistun Nikean uskontunnustusta käsittelevän teoksen suomennos ilmestyi parahiksi Nikean 1700-vuotisjuhlavuodeksi. Caryn teoksen näkökulma on eräänlaisessa Nikean uskontunnustuksen lähiluvussa. Kirja etenee uskontunnustusta…
Historia opettaa, mutta oppiiko kirkko? Kirjaesittelyssä Nikea 325: Jakamattoman kirkon perintö 2000–luvulla
Evankeliumien sanoma on universaali, mutta sitä julistava kirkko on jakautunut. Mitä nykykirkot voisivat oppia omasta historiastaan?
Konferenssikutsu: Orthodox Christian Churches and War (Joensuu 25.-27.9.2025)
Ortodoksinen kirkko, usko ja uskonto linkittyvät usein sotien syihin, sodan käyntiin ja konfliktien ratkaisuihin sekä yhteiskuntien ja yhteisöjen jälleenrakennukseen. Vaikka kristillisen ja teologisen opin perustana on lähimmäisenrakkaus ja rauhan rakentaminen, politisoituu uskonto sodissa ja uskonnosta voi tulla yksi sodan osapuoli ja vaikuttaja.
Kolmen uskonnon kuunteleva keskustelu Mooseksesta
Ev.lut. kirkon Kirkko ja juutalaisuus -työryhmän koollekutsumien keskustelujen sarja sai jatkoa 16. huhtikuuta 2025, kun Suomen Islam-seurakunnassa Helsingissä tutkisteltiin Moosesta uskontojemme pyhissä kirjoituksissa kuuntelevan keskustelun eli Scriptural Reasoning -dialogin hengessä.
Valistunutta teologiaa
Miten valistusaate ja uskonnonfilosofian teistinen tulkinta yhdistyvät Kantin ajattelussa? Perehdyn tähän kysymykseen tarkastelemalla ajankohtaisen tutkimuksen näkökulmia kantilaisen uskonnonfilosofian teistisestä tulkinnasta sekä kantilaisesta valistusaatteesta.
Miten kuvantunnistuspalvelut luovat ja esittävät uskontoa? Väitöshaastattelussa Anton Berg
Anton Bergin vastikään julkaistu väitöskirja osoittaa, kuinka tekoäly, kuvantunnistuspalvelut ja uskonnon ilmaiseminen kaupallisissa kuvantunnistuspalveluissa ylläpitävät yksipuolisia ja vääristyneitä kuvia uskonnosta.
Psykologiaa ja taivasmatkoja: Uskonto mielessä -sessio Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä 2024
Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät keräsivät tieteenalan tutkijoita Turussa keväällä 2024 pidettyyn konferenssiin, jonka teemana olivat traditio ja muutokset. Konferenssin ohjelma jakaantui eri teemoista pidettyihin istuntoihin, joissa syvennyttiin yhteen aihealueeseen ja ajankohtaiseen tutkimukseen eri tutkijoiden puheenvuorojen kautta. Tässä artikkelissa käyn läpi istuntoa ”Uskonto mielessä: Psykologisia näkökulmia uskonnollisuuteen ja henkisyyteen”, jossa kymmenkunta tutkijaa Helsingin yliopistosta, Turun yliopistosta ja Itä-Suomen yliopistosta esittelivät tutkimuksiaan uskonnon, mielen ja psykologian aihealueesta.
Kauneutta, askeesia ja uusia tulkintoja lähimmäisyydestä: Ortodoksinen ekoteologia -sessio Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä 2024
Teologian ja uskonnontutkimuksen päivillä 2024 keskusteltiin ortodoksisesta ekoteologiasta. Ympäristöön, luontoon ja eläimiin liittyvät kysymykset kuuluvat ortodoksikristillisyyteen elimellisesti. Suomessa ole kuitenkaan toistaiseksi esiintynyt laajaa keskustelua aiheesta.
Forskningsdagarna i teologi och religion 2024 – Session: Religion, kön och sexualitet i kristendomens historia
Forskningsdagarna 2024 öppnades denna gång i ett soligt, vårligt Åbo. Konferensen bjöd på ett brett program av sessioner och en mängd intressanta keynote-tal. Jag tog chansen att följa med sessionen ”Religion, Gender, and Sexuality in the History of Christianity” och bekanta mig med nya forskningsprojekt. I sessionen fick vi höra från fem forskare från Södertörns Högskola, Åbo Akademi och Östra Finlands Universitet vars arbeten tangerade kön och sexualitet inom ett religiöst ramverk.
- 1
- 2
- 3
- …
- 54
- Seuraava sivu »