Esoteerisuus ja salaliittohenkisyys – Mikä yhdistää esoterian ja salaliittoteoriat?

Esoteriaa ja salaliittoteorioita yhdistävät kätketyt mestarit ja salattu tieto. Monet salaliittoteoriat liittyvät esoteerisiin liikkeisiin, jotka taas toimivat salaliittoteorioiden syntysijoina. Salaliittohenkisyys houkuttelee erityisesti miehiä.

Miksi monet esoterian ja uushenkisyyden kentillä toimivat jakavat salaliittoteorioita? Miksi salaliittoteoriat yhdistetään esoteerisiin yhteisöihin? Esittelen artikkelissa kulttimiljöön ja salaliittohenkisyyden käsitteet, jotka auttavat ymmärtämään ilmiötä ja osoitan, että esoteria, uushenkisyys ja salaliittoteoriat kuuluvat samaan salaliittohenkiseen kulttimiljööhön.

Esoteriaan sisältyy ranskalaisen Antoine Faivren (1934–2021) määritelmän mukaan näkemykset maailmankaikkeutta ohjaavista vastaavuuksista, luonnosta elävänä viisauden tyyssijana, mielikuvituksesta tietoa välittävänä voimana, sekä pyrkimys henkiseen muodonmuutokseen. Esoteriaan liitetään astrologian, alkemian, ruusuristiläisyyden, spiritualismin ja teosofian kaltaisia suuntauksia.

Historioitsija Wouter J. Hanegraaff yhdistää esoteerisuuden hylättyyn tietoon eli valtavirran hyljeksimiin käytäntöihin ja puhetapoihin

Kocku von Stuckrad lähestyy esoteerisuutta puheena ja kirjoituksena salatusta, korkeammasta tiedosta sekä keinoista sen saavuttamiseen. Tällöin esoteerisuus avaa laajempia näkymiä muun muassa salaliittonarratiiveihin. Historioitsija Wouter J. Hanegraaff yhdistää esoteerisuuden hylättyyn tietoon eli valtavirran hyljeksimiin käytäntöihin ja puhetapoihin. Esoterian piirissä suhtaudutaankin usein epäluuloisesti yliopistojen, median ja viranomaisten välittämään tietoon.

Esoteerisuudella ja salaliittoteorioilla on siis vahva kytkös toisiinsa. Egil Asprem ja Asbjørn Dyrendal nostavat esiin kaksi aihealuetta: kätketyt mestarit ja salattu tieto. Teosofiasta tuttujen kätkettyjen mestarien ajatellaan pitävän hallussaan salaista tietoa ja johtavan salaista verkostoa. Salaliittonarratiiveissa kätketyt mestarit toimivat kansainvälisten järjestöjen taustalla pyrkien saamaan aikaan uuden maailmanjärjestyksen (New World Order). Sekä esoterian että salaliittonarratiivien maailmassa on ajatus salatusta tiedosta, jonka paljastamiseksi tarvitaan erityisiä keinoja salaisten merkkien löytämiseksi. Molemmissa eletään maailmassa, jossa vallitsee näkymätön vastaavuuksien verkosto, jota ainoastaan asiaan perehtynyt voi tulkita.

Muitakin yhtymäkohtia löytyy. Yhtäältä monet salaliittoteoriat käsittelevät esoteerisia järjestöjä, kuten ruusuristiläisiä, Illuminatia ja vapaamuurareita. Toisaalta esoteeriset järjestöt ovat olleet salaliittoteorioiden pesäkkeitä. Kun 1900-luvun myötä esoteerisuus laajentui ja popularisoitui new age -henkisyydeksi ja uushenkisyydeksi, kytkökset salaliittoteorioihin eivät kadonneet, vaan saivat uudenlaisia muotoja – esimerkiksi UFO-ilmiöön liittyen.

Esoteeristen liikkeiden nykypäivässä kulkee vahvana tietoisuus historiassa tapahtuneista kamppailuista ja ulossulkemisista, ja yhteisöjen identiteettiä määritteleekin vastakulttuurisuus. Tällöin salaliittoteoriat voivat tuntua omilta ja valtavirran välittämään tietoon suhtaudutaan lähtökohtaisesti vastustaen.

Salaliittoteorioihin kytkeytyvästä puhetavasta tekee esoteerista erityisesti siihen sisältyvä salatun totuuden retoriikka. Sen mukaan totuus voidaan paljastaa jollain erityisellä tavalla. Se on vastakkainen muille, valtavirran hyväksymille maailmaa ja historiaa kuvaaville tulkinnoille.

Esoterian ja salaliittoteorioiden yhteinen alue: kulttimiljöö

Salaliittoteorioita ja esoteriaa sekä new age – ja uushenkisyyttä yhdistää alue, jota Colin Campbellin käsitteeseen tukeutuen nimitetään jaetuksi kulttimiljööksi. Se on verkostomainen yhteisö, jossa vallitsee tietyntyyppisesti rakentuva todistelu, yhdenmukainen ajattelu ja kiinnittyminen stigmatisoituihin tietämisen tapoihin. Miljöössä kiinnitetään huomio samanaikaisuuksiin ja vastaavuuksiin sekä jaetaan etsijän identiteetti.

Michael Barkunin stigmatisoitu tieto viittaa yleisesti luotettavien tiedon tuottamisen instituutioiden ulkopuolelle jäävään tietoon. Kyse on väitteistä ja käytännöistä, joita ei ole yleisesti hyväksytty, kuten vaihtoehtoiset hoitomuodot, ufoihin tai kanavointiin liittyvät uskomukset sekä salaliittoteoriat.

Kulttimiljöön sisällä toimivia yhdistää yhteinen vihollinen eli valtavirtakulttuuri, vaikka ne havainnoivat ja tulkitsevat maailmaa toisistaan poikkeavin tavoin. Miljöö tarjoaa erilaisia hylättyjen tietojen tai ”totuuksien” järjestelmiä, joista valita itselle sopiva. Siihen kuuluu myös erilaisia elämäntapavalintoja, mikä yhdistää sen laajaan hyvinvoinnin ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen kenttään.

Kulttimiljöön toimijoiden sekä aidot että kuvitellut kokemukset syrjäyttämisestä sekä rakentavat yhteisöllisyyttä että synnyttävät salaliittonarratiiveja. Monet esoterian, uushenkisyyden ja hyvinvointikentän toimijat vastustavat pandemiarajoituksia, maskisuosituksia ja koronarokotteita sekä levittävät niihin kytkeytyviä salaliittonarratiiveja. Niiden voidaankin nähdä kuuluvan samaan kulttimiljööhön.

Salaliittoteoriat, esoteerisuuden ja uushenkisyyden yhdistävä käsite: salaliittohenkisyys

Lähes jokaisesta salaliittoteoriasta löytyvät periaatteet: mikään ei tapahdu vahingossa, mikään ei ole sitä miltä näyttää ja kaikki on yhteydessä. Samanlaiset ajatusmallit löytyvät myös esoteriasta ja uushenkisyydestä karman lain, vastaavuusopin ja holistisen ajattelun muodoissa. Stigmatisoitu tieto muodostaa sekä salaliittoteorioiden että uushenkisyyden vetovoiman. Tämän vuoksi ne on mielekästä niputtaa yhteen Charlotte Wardin ja David Voasin termillä conspirituality eli salaliittohenkisyys.

Salaliittojen paljastaminen toimii eräänlaisena nykypäivän pelastuksena ja tuottaa niihin uskoville ihmisille kokemuksen vapaudesta

Tutkijoiden keskuudessa onkin laaja yhteisymmärrys siitä, että esoteria, uushenkisyys ja new age sekä salaliittoteoriat jakavat monenlaisia samankaltaisuuksia, joita voidaan tulkita sekä kulttimiljöön että salaliittohenkisyyden käsitteiden avulla.

Salaliittohenkisyyden kentällä levitettävät narratiivit kuvaavat paljastavansa salattua tietoa siitä, miten maailma ”todella” toimii. Salaliittojen paljastaminen toimii eräänlaisena nykypäivän pelastuksena ja tuottaa niihin uskoville ihmisille kokemuksen vapaudesta. Salattu tieto, sekä esoteerisuuden, uushenkisyyden että salaliittohenkisyyden kentillä, saavutetaan intuitiolla, mielikuvituksella, kokemuksena tai ”tutkimalla” itse eli tavoilla, joita ei voi osoittaa sen enempää oikeaksi kuin vääräksikään.

Salaliittohenkisyyden väitteet voivat toimia yhteisöä rakentavina myyttisinä kertomuksina siitä, missä kulkee oikean ja väärän raja ja mitä polkua tulisi kulkea. Ne esittelevät myös yhteisön sisäisiä sosiaalisia ihanteita ja arvoja, joita kohti väitetty salaliitto hyökkää.

Salaliittohenkisyyden narratiivi ja sukupuoli

Esoterian, new agen ja uushenkisyyden kentän yksilöt, yhteisöt ja löyhästi rakentuneet verkostot kuuluvat samaan salaliittohenkisyyttä tuottavaan, kuluttavaan ja kierrättävään kulttimiljööseen. Sitä yhdistää salaliittohenkisyyden narratiivi, jonka mukaan he ovat löytäneet tai heillä on hallussaan oikeaa ja paljastettua tietoa salassa vaikuttavista voimista, jotka pyrkivät kumoamaan sen henkisen kehityksen, jota he itselleen ja ihmiskunnalle toivovat ja tavoittelevat.

Salaliittohenkisyyden kentän toimijoilla on kokemus omasta erityislaatuisuudestaan suhteessa valtavirtayhteiskunnan jäseniin, jotka sokeasti uskovat instituutioiden tarjoamaan tietoon. Vaikka he saattavat perustella valintojaan ja uskomuksiaan tieteeltä kuulostavilla argumenteilla, he suhtautuvat tutkimustuloksiin kielteisesti ja valikoiden. He luottavat ennemmin omiin kokemuksiinsa ja tuntemuksiinsa sekä valitsemiinsa, samaan kulttimiljööhön kuuluviin auktoriteetteihin. Siksi he usein näkevät vaikkapa rokotteet osana eliitin pahantahtoista suunnitelmaa, joka vaarantaa heidän ruumiinsa puhtauden ja henkisen kehityksen.

Tieteellistä termistöä käyttävä ja omaa tutkimustyötä painottava henkisyys, vapauden korostus ja instituutioiden vastustus sekä perinteisten sukupuolinormien painotus näyttävät myös nostavan miehiä mukaan muutoin kovin naisvaltaiselle hyvinvoinnin, vaihtoehtoisten ja täydentävien hoitomuotojen sekä uushenkisyyden kentälle.

Kirjoittaja

Linkit ja kirjallisuus

Asprem, Egil & Asbjørn Dyrendal: Conspirituality Reconsidered: How Surprising and How New is the Confluence of Spirituality and Conspiracy Theory? Journal of Contemporary Religion 2015 30(3), 367–382, DOI: 10.1080/13537903.2015.1081339.

Asprem, Egil & Asbjørn Dyrendal: Close Companions? Esotericism and Conspiracy Theories. Teoksessa Asbjørn Dyrendal ja muut (toim.) Handbook of Conspiracy Theory and Contemporary Religion. Leiden: Brill, 2019.

Barkun, Michael: A Culture of Conspiracy: Apocalyptic Visions in Contemporary America. Berkeley, CA: University of California Press, 2003 Barkun, Michael: Conspiracy theories as stigmatized knowledge. Diogenes 2015 62(3–4), 114–120. DOI: 10.1177/039219h2t1tp1s6:/6/d6o9i.2o8rg8/.

Campbell, Colin. The Cult, the Cultic Milieu and Secularization. A Sociological Year-book of Religion in Britain 1972/5, 119–136.

Dyrendal, Asbjørn: Hidden Knowledge, Hidden Powers: Conspiracy Theory as Esoteric Discourse. Teoksessa Egil Asprem, & Kennet Granholm (toim.) Contemporary Esotericism. Sheffield: Equinox Publishing, 2013.

Dyrendal, Asbjørn, & Hestad, Knut: Trust in crisis: Conspiracy mentality, lack of trust and religiosity predicted conspiracy beliefs about COVID-19 in a Norwegian sample. Approaching Religion, 2021 11(2), 98–114. https://doi.org/10.30664/ar.107485

Faivre, Antoine: Access to Western Esotericism. Albany: State University of New York Press, 1994.

Halafoff, Anna, Weng, E., Roginski, A., & Rocha, C.: Introduction to the Special Issue: (Con)spirituality, Science and COVID-19. Journal for the Academic Study of Religion, 2022 35(2), 133–140. https://doi.org/10.1558/jasr.23529

Hanegraaff, Wouter J: Esotericism and the Academy: Rejected Knowledge in Western Culture. Cambridge: Cambridge University Press, 2012.

Kokkinen, Nina & Tiina Mahlamäki: Näkökulmia esoteerisuuteen ja okkultismiin. Teoksessa Tiina Mahlamäki & Nina Kokkinen (toim.) Moderni esoteerisuus ja okkultismi Suomessa. Tampere: Vastapaino, 2020.

Opas, Minna & Tiina Mahlamäki Johdanto. Teoksessa Tiina Mahlamäki & Minna Opas (toim.) Uushenkisyys. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2022.

Stuckrad, Kocku von: Western Esotericism: A Brief History of Secret Knowledge. London: Equinox, 2005. Ward, Charlotte & David Voas: The Emergence of Conspirituality. Journal of Contemporary Religion 2011 26(1), 103-121, DOI: 10.1080/13537903.2011.539846.