Palkitsevaa kirjahistorian tutkimusta − matka HENRIK:in maailmaan

Kaikille avoin kirjahistoriallinen HENRIK-tietokanta julkaistiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kotisivuilla ensimmäisen kerran vuoden 2006 joulukuussa. Tietokantaan on vähitellen kerätty tietoja Suomen kaupunkien perukirjoihin ja huutokauppakamarien pöytäkirjoihin sisältyvistä kirjamaininnoista sekä kirjojen omistajista vuoteen 1809 saakka. Se on saanut nimensä fil. toht. h.c. Henrik Grönroosin (1908–2007) mukaan. Kirjat olivat Grönroosin intohimo – hän teki mittavaa kirjaluettelojen keruu- ja litterointityötä, jonka tuloksista kertoo vuonna 1996 julkaistu kokoelmateos Boken i Finland. Kirjaan on koottu perukirjaluetteloita vuosilta 1656–1809. Tätä Grönroosin luomaa intohimoa myös tietokanta pyrkii välineenä jakamaan.

HENRIK-tietokantaa on kehitetty omistautuneen tutkijaryhmän avulla, mutta myös minulla ja muutamilla muilla opiskelijoilla on ollut kunnia olla sen valmistumisessa mukana. Avaan seuraavaksi omia kokemuksiani hankkeesta.

Palkitsevaa tutkimusta

Luettelointiprosessi HENRIK:iin on simppeli – tietokantaan tallennetaan kirjanomistajan tiedot, tiedot perukirjasta tai huutokauppaluettelosta sekä viimeisenä luetteloon kuuluvat kirjat. Kirjoille asetetaan lopuksi myös asiasanat materiaalin löytämisen helpottamiseksi.

Kirjan identifiointi on kaiken ydin. Kirja saattaa olla lähdemateriaalissa erilaisessa muodossa kuin sen nimeke todellisuudessa on. Esimerkiksi lähdetekstillä Phoedri fabler i Swenska Rim kirjaluettelon toimittaja on tarkoittanut roomalaisen faabelisti Phaedruksen ruotsinkielistä käännöstä eläinsaduista. Identifioinnissa käytetään apuna enimmäkseen Ruotsin kuninkaallisen kirjaston kirjastotietokantaa.

Suurin osa luetteloiduista kirjoista on ruotsinkielisiä, mutta myös saksan-, latinan- ja suomenkielisiä kirjoja löytyy jonkin verran. Muut kielet ovat harvinaisia. Vielä 1700-luvulla valtaväestön kirjakokoelma oli pieni, ja luetun kirjallisuuden suurin yksittäinen ryhmä oli uskonnollinen kirjallisuus. Suosituimpia kirjoja olivat Raamatut, virsikirjat, hartauskirjat, postillat ja katekismukset sekä muun muassa lakikirjat.

Tunne, jonka kirjan tietokannoista löytäessään saa, on palkitseva. 1700-luvun loppupuolella maallisen kirjallisuuden osuuden kasvaessa, myös perukirjaluettelot monipuolistuivat. Etenkin kauppiaiden ja virkamiesten kirjakokoelmiin saattoi ilmestyä erilaisia kaupankäyntiin ja taloustieteisiin liittyviä oppaita. Kirjakulttuurin kansainvälisyys ilmeni käännöskirjallisuuden lukemisen suosiona. Välillä kirjoja identifioidessani olen ajautunut miettimään aikalaisten kirjanomistajien elämää – mitä vaikkapa pienaluskuljettaja Nils tai kauppalaivan kapteeni Martin onkaan päässyt lukemaan…

Perukirjoja ei ole tehty jälkipolvia varten

Perukirjatutkimukseen kohdistuu lähdekritiikkiä, oleellisimpina kysymykset toimittajan asiantuntemuksesta sekä kirjan kattavuudesta. Luettelot ovat usein puutteellisia ja niiden merkitsemistapa on ollut laatijalle arkipäiväistä, jolloin kirjan nimeke on pyritty pitämään lyhyenä. Tosin, luettelointi on toisinaan myös erittäin tarkkaa.

Huutokauppaluetteloiden tutkiminen on monimuotoista – niitä ei ole saatettu painettuun muotoon, joten tutkimuksessa pääsee perehtymään myös tohtori Henrik Grönroosin käsialan salaisuuksiin. Huutokauppaluetteloissa mainitaan kirjan hankinta-aika ja usein myös hinta sekä ostaja, joka saattoi olla lukiolainen tai ylioppilas. Kirjat kulkeutuivat siis uusille lukijasukupolville.

HENRIK-tietokannasta löytyy kirjoja kaikkeen makuun – näytelmiä, oppikirjoja, elämäkertoja ja jopa mehiläistenhoito-oppaita. Vaikka perukirjoja tai kirjahuutokauppaluetteloita ei ole tehty meitä jälkipolvia ajatellen, antavat ne laajan näkymän kirjojen, kirjakulttuurin, tiedonvälityksen ja lukemisen historiaan.

Lisätietoja:

Kirjahistoriallinen Henrik-tietokanta tutkimuksen käytössä 6.5. klo 13–16 SKS:n juhlasalissa (osoitteessa Hallituskatu 1).

HENRIK-tietokanta: http://www.finlit.fi/kirjasto/henrik/

* HENRIK-tietokannassa on yhteensä yli 5000 henkilön tietoja. Tietokantaan on kirjattu lähes 700 huutokauppaa, joissa on myyty yli 10 000 kirjaa. Perukirjoja on kirjattu yli 2000, joista on löytynyt yli 17 000 kirjaa.

 

Kirjoittaja Mirka Rämänen on teologian kandidaatti. s-posti: mirka.ramanen@helsinki.fi

Kirjallisuus

af Forselles, Cecilia & Laine, Tuija (toim.): Kirjakulttuuri kaupungissa 1700-luvulla. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008.

Grönroos, Henrik & Nyman, Ann-Charlotte (toim.): Boken i Finland. Bokbeståndet hos borgerskap, hantverkare och lägre sociala grupper i Finlands städer enligt städernas bouppteckningar 1656–1809. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 1996.

Laine, Tuija (toim.): Kirjahistoria. Johdatus vanhan kirjan tutkimukseen. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1996.