Maailmankuvat kohtaavat – kirjaesittelyssä Markus Hotakaisen ja Pekka Särkiön Kun Aurinko seisahtui: Raamatun ilmiöt tieteen valossa

Tuore tietokirja Raamatun yliluonnollisina pidettyjen ilmiöiden mahdollisuuksista tieteen silmin esittelee lukijallensa sarjan hauskoja ajatusleikkejä ja mielenkiintoisia yksityiskohtia Raamatusta.

Tiedetoimittaja ja tietokirjailija Markus Hotakaisen ja eksegetiikan dosentin ja kenttäpiispan evp. Pekka Särkiön yhteistyönä kirjoittama Kun Aurinko seisahtui (2023) esittelee sarjan Raamatussa kerrottuja ihmeellisiä tapahtumia eksegeettisen tutkimuksen ja luonnontieteiden kautta.

Kirjan tarkoituksena ei ole vakuuttaa ketään Raamatun tapahtumien historiallisesta todellisuudesta, vaan toimia pikemminkin jonkinlaisena ajatusleikkinä ja osoittaa, että hullumpiakin asioita kuin Raamatun ihmeitä on voinut tapahtua historiassa. Tässä tehtävässä teos onnistuu usein todella hyvin. Kirja antaakin ajoittain lukijalle mahdollisuuden ihmetellä luonnontieteiden kykyä spekuloida mahdottomilta tuntuvilla tapahtumilla ja samaan aikaan tarjoilee perustietoa ja kiinnostavia yksityiskohtia erityisesti Vanhan Testamentin taustalla olevasta ajattelusta. Kirjassa kyse on siitä, että jos jokin ilmiö olisi ollut todellinen, niin miten se olisi selitettävissä luonnontieteellisesti.

Teoksen kaksi kärkeä etenevät enimmäkseen hienosti tandemina ja lukija sivistyykin samanaikaisesti yleistajuisen luonnontieteen ja eksegetiikan aloilla.

Kummia tapahtumia Kuolleenmeren rannoilla

Kirjassa käsitellään enimmäkseen Vanhan testamentin kertomuksia. Vedenpaisumus, Sodoman ja Gomorran tuho, Egyptin vitsaukset, meren halkominen, taivaasta satava manna ja monet muut Raamatussa esiintyvät kertomukset saavat useita mahdollisia tieteellisiä selityksiä, joiden uskottavuus vaihtelee. Muuttuiko Niilin vesi vereksi, vai olivatko syyllisiä yksisoluiset panssarisiimaeliöt, joiden lisääntyminen värjää veden punaiseksi ja tappaa merieläimiä? Mitä Hesekiel näki? Revontulia, haloja tai UFOja? Minkälaista astronomiaa Raamatussa on? Laajasta aineistosta on onnistuneesti valikoitu sekä kiinnostavia kysymyksiä että sellaisia näkökulmia, jotka voivat tarjota niille mahdollisia vastauksia.

Spekulaatio ilman halki kiitävästä suolapaadesta kertoo omaa kieltään tieteen ja Raamatun yhteentörmäyksien tuottamista mielikuvituksen lennoista

Osa historiallisista spekulaatioista on vähintäänkin huvittavia. Esimerkkinä tästä on Vanhassa Testamentissa suolapatsaaksi muuttunut Lootin vaimo, jonka kohtaloa geologit Graham Harris ja Anthony Beardow ovat pohtineet 1990-luvulla. Harrisin ja Beardown spekulaatioissa maanjäristyksestä seurannut tsunami olisi heittänyt merestä rannalle suuren suolapaaden, joka olisi tarinoiden kautta muuttunut ajan saatossa Jumalaa tottelemattomaksi Lootin vaimoksi. Hotakainen ja Särkiö toteavatkin, että tätä tarinaa ei kukaan usko. Kuitenkin spekulaatio ilman halki kiitävästä suolapaadesta kertoo omaa kieltään tieteen ja Raamatun yhteentörmäyksien tuottamista mielikuvituksen lennoista.

Kirjoittajien suosima spekulatiivinen näkökulma mahdollisiin historiallisiin tapahtumiin on tietysti Raamattuun liittyvien faktojen kannalta ohuehko. Esimerkiksi kun kirjoittajat kuvailevat jo jonkin aikaa sitten esitetyn teorian, jonka mukaan Sodoman ja Gomorran tuho olisi voinut johtua asteroidin tai komeetan osumasta kaupungin lähistölle. Tämä, kuten kirjoittajat toteavat, voi olla totta tai sitten ei.

Trippi palavalle pensaalle

Kirja onnistuu olemaan erityisen kiinnostava, kun se käsittelee aiheita, jotka mahdollistavat molempien sen kirjoittajien erikoisalojen toiminnan yhdessä. Näin esimerkiksi, kun se käsittelee Mooseksen kohtaamaa palavaa pensasta. Palava pensas sinänsä ei kovin monimutkaista tieteellistä selitystä vaadi, mutta kirjoittajat lähestyvät Mooseksen ilmestystä arvoituksena, joka mahdollistaa palavan pensaan tarkastelun sen monissa eri konteksteissa.

Tässä arvoituksessa kaananilaisen kulttuurin Ašera-jumalattaen kunniaksi leikatut karsikot yhdistyvät psykologi Benny Shannonin esittämiin teorioihin Mooseksen psykedeelisistä tripeistä. Siinä missä hedelmällisyyden jumalattaren, Ašeran, kultin kieltämisestä Israelissa riittää todisteita, ei Mooseksen trippailuista tietystikään tällaisia ole. Kirjoittajien viisas kädenjälki näkyykin siinä, miten huolellisesti toisaalta tosiasiat kerrotaan tosiasioina ja toisaalta spekulaatioiden kohdalla ne esitetään sellaisina. Vaikka osassa jutuista totuus voi olla tuolla jossain, ei lukijan tarvitse kuitenkaan tehdä työtä erottaakseen faktan spekulaatiosta.

Historia onkin täynnä kummallisia yhteensattumia, joiden taustoista emme voi välttämättä tietää, mutta joita voimme kuitenkin ihmetellä. Toisessa Mooseksen kirjassakuvatussa telttapyhäkön rakentamisessa kuvataan seitsemänhaaraisen lampunjalan, menoran, valmistamista. Menoraan taottiin mantelinkukan näköisiä koristeita, jolloin se itsessään näytti palavalta mantelipuulta. Toisaalta taas arkeologit ovat löytäneet maalauksia, joissa Ašera-jumalattaen symbolina on ollut seitsemänoksainen mantelipuu.

Samaan aikaan myös ortodoksisessa kirkossa palava pensas ja feminiinisyys yhdistyvät Jumalan äiti Palava pensas -ikonissa, joka kuvaa Neitsyt Mariaa palavan pensaan keskellä. Hotakainen ja Särkiö kysyvätkin, miten ortodoksiset ikonimaalarit ovat voineet päätyä yhdistämään palavan pensaan ja Neitsyt Marian. Voiko olla sattumaa, että tämä ikoni heijastelee palavan pensaan alkuperää Ašera-jumalattaren palvontaan liittyvänä symbolina?

Todellisuuksien törmäys?

Palavan pensaan ja pyhän feminiinisyyden yhteyden arvuuttelu kertonee lopulta yhtä paljon arvuuttelijoista kuin itse arvoituksestakin, sillä tämän kaltaiset kysymykset vääjäämättä jäävät ainakin osittain mysteereiksi. Kirjoittaessaan Sodoman ja Gomorran tuhosta Hotakainen ja Särkiö lainaavatkin historioitsija Neil Asher Silbermania, joka on kyseenalaistanut Raamatun tarinoissa esiintyvien kaupunkien kaivelemisen erämaasta todeten, että keskeisempää olisi ymmärtää miksi myyttejä on ylipäätään kerrottu.

Selvää onkin, että kirja käsittelee rinnakkain erilaisia käsityksiä todellisuudesta. Toisaalta muinaista käsitystä, jossa aurinko voi oikeasti pysähtyä keskelle taivasta. Toisaalta taas modernin tieteen jäsentämää käsitystä, jossa tämä tapahtuma on mahdoton, mutta joka voi spekuloida sillä, miten voisi näyttää siltä, että aurinko on pysähtynyt. Lukija saakin toisaalta ihmetellä myyttien sisäistä rikkautta ja kuvitella niitä ihmisiä, joille ne ovat voineet olla ainakin jollain tasolla kertomuksia todellisista tapahtumista ja toisaalta kummastella sitä, miten luonnontieteiden selitysmallit näyttävät paikoitellen eriskummallisemmilta kuin Raamatussa kuvatut ihmeet.

Kun Aurinko seisahtui on kiehtova katsaus Raamatun ja luonnontieteellisten selitysmallien suhteeseen. Erityisen kiinnostava kirja on silloin, kun se koskettaa niitä jännitteitä, mitkä erilaisten maailmankuvien kohtaaminen tuottaa.

Markus Hotakainen ja Pekka Särkiö: Kun Aurinko seisahtui: Raamatun ilmiöt tieteen valossa. Vastapaino 2023.