Qumranin teksteistä uusi kokoelma suomeksi – joukossa muinainen aarrekartta ja horoskooppi

Mika Pajunen esittelee tutkijoille suunnatun laitoksen elektronista versiota (Kuva: Ville Mäkipelto).Arkeologit löysivät Israelissa Kuolleenmeren rannalla sijaitsevasta Qumranista maaliskuussa 1952 kolmelle metallilevylle hepreaksi kirjoitetun aarrekartan. Kuparikääröksi nimetty teksti on ainutlaatuinen 40- ja 50-luvuilla löydettyjen Qumranin tekstien joukossa, sillä se sisältää luettelon eri paikkoihin piilotetusta kullasta, hopeasta ja muista arvoesineistä. Käärö on peräisin ensimmäiseltä vuosisadalta jälkeen ajanlaskun alun. Joidenkin arvioiden mukaan listattujen aarteiden arvo olisi noin miljoona dollaria. Edelleen väitellään siitä, onko aarre historiallinen vai ei.

Kuparikäärö yhdessä monien muiden Qumranin yhteisön säilyttämien tekstien kanssa julkaistiin vuonna 2015 uusina suomenkielisinä käännöksinä teoksessa Kuolleenmeren kadonnut kansa (Gaudeamus). Tänä syksynä kokoelmasta julkaistiin tutkijoiden ja aiheesta syvemmin kiinnostuneiden käyttöön tieteellinen versio Kuolleenmeren kirjakääröt: kriittinen suomennosvalikoima (Gaudeamus). Kokoelma sisältää jo aiemmin julkaistujen tekstien lisäksi muutamia lisäfragmentteja sekä johdannon ja tieteellisen bibliografian joka käärölle.

Nyt julkaistut kokoelmat keskittyvät teksteihin, jotka kirjoitettiin Qumranin yhteisössä tai joita luettiin Raamatun tekstien ohella ahkerasti yhteisön jäsenten parissa. Suurin osa Kuolleenmeren kääröistä kuuluu tähän joukkoon. Vain vähemmistö löydetyistä teksteistä olivat tuntemamme Raamatun tekstejä.

Pitkän tutkimustyön hedelmiä

Kirjan ovat toimittaneet Helsingin teologisen tiedekunnan emeritaprofessori Raija Sollamo ja dosentti Mika S. Pajunen. Käännökset ja tieteelliset johdannot ovat yli kolmenkymmenen suomalaisen Qumran-tutkijan työn tulosta. Kokoelman tekstejä on käännetty ja tutkittu Helsingissä yli kahden vuosikymmenen ajan.

– Kokoelmaa voisi kutsua todelliseksi opinnäytetyöprojektiksi, kertoo Kuolleenmeren kääröjen tutkimuksen Suomessa käynnistänyt Sollamo kirjan julkistustilaisuudessa.

– Suurin osa kääntäjistä on tehnyt tekstistään opinnäytetyön, siis gradun tai väitöskirjan. Kyseessä ei täten ole pelkkä käännöskokoelma, vaan tässä on menty tutkimus edellä. Meidän kokoelma pitää hyvin pintansa vastaavien ulkomaisten rinnalla ja lyö jopa monet niistä laudalta.

Kirjan liitteenä oleva kirjoittajaluettelo onkin vaikuttavaa luettavaa. Heidän joukossaan on paitsi pitkänlinjan tutkijoita myös alan nuorempia lupauksia. Kirjoittajia yhdistää alan suomalainen koulutus, mutta he työskentelevät ympäri Suomea ja maailmaa erilaisissa tehtävissä. Mukana on professoreita, pastoreita ja opettajia.

 

Kokoelmassa yllättäviäkin tekstejä

Qumran-tutkimuksen Suomessa aloittanut emeritaprofessori Raija Sollamo on kirjan toinen toimittaja (Kuva: Ville Mäkipelto).

Qumranin yhteisön tekstien joukosta löytyy kirjoituksia laidasta laitaan. Tekstilajeihin kuuluvat muun muassa yhteisön sääntökokoelmat, lopun aikoihin keskittyvä kirjallisuus, Raamatun selitysteokset, runotekstit ja viisauskirjallisuus.

Mitkä tekstit ovat erityisen jännittäviä tai yllättäviä nykylukijan näkökulmasta? Pajunen mainitsee paitsi Kuparikäärön myös erityisesti raamatuntulkinnan tekstit, Pesherit, joissa tuntemattomat kirjoittajat tulkitsevat pyhiä tekstiä paikoin lähes nurinkurisesti.

– Esimerkiksi Hababukin kirjan selitysteoksessa kirjoittaja selittää kohtaa, jossa alun perin puhutaan kaldealaisista Jumalan tuomion välikappaleina. Tekstin kirjoittaja kuitenkin toteaa, ettei Jumala anna tuomiotaan muiden kansojen käsiin. Hän on siis eri mieltä Habakukin kirjan kirjoittajan kanssa, Pajunen toteaa.

– Psalmien selityksissä puolestaan ”Herran viholliset” taipuu täysin vastakkaiseen muotoon ”ne, jotka rakastavat Herraa”. Periaatteessa kyseessä voi olla foneettinen virhe, mutta tietoista väärinkäsitystä ei voi sulkea pois. Joka tapauksessa tekstin merkitys on vastakkainen suhteessa tuntemiimme Psalmeihin.

Lukijan silmiin pistää myös teksti nimeltään Salakirjoitettu fysionomia. Teksti luokittelee erilaisia ihmistyyppejä syntymäajan tai eläimen mukaan kuvaillen heidän valon ja pimeyden osuuksiaan. Kuvaukset muistuttavat erehdyttävästi horoskooppeja ja astrologiaa. Tekstin kääntäjä Hanna Nortomaa toteaa johdannossaan, että kyseinen teksti on todennäköisesti ollut kirjoitusaikanaan hyvinkin vakavasti otettavaa tiedettä.

– Osana Qumranin kirjastoa Salakirjoitettu fysionomia saattaakin viitata siihen, että Qumranin yhteisöllä oli yhteyksiä aikansa ”maalliseen” älymystöön, Nortomaa kirjoittaa.

Lopuksi vielä siitä muinaisesta aarrekartasta: kuparikäärön ohjeiden perusteella on tehty joitain tutkimusmatkoja, mutta varsinaista aarretta ei ole koskaan löydetty. Ehkä siinä on jo tarpeeksi syytä hankkia aarrekartan uusi suomennos omaan kirjahyllyyn.

 

Painotuoreet kirjat myynnissä julkaisutilaisuudessa (Kuva: Ville Mäkipelto).

Teoksen Kuolleenmeren kirjakääröt: Kriittinen suomennosvalikoima (2017) ovat toimittaneet Raija Sollamo ja Mika S. Pajunen. Sen on julkaissut Helsingin yliopiston tieto- ja tiedekustantamo Gaudeamus. Kirja on suunnattu tutkijoille ja asiasta syvemmin kiinnostuneille. Teos on saatavana myös elektronisessa muodossa. Gaudeamus julkaisi yleistajuisen version Kuolleenmeren kadonnut kansa vuonna 2015.