Uusi julkaisu auttaa ymmärtämään erimielisiäkin ihmisten ja ryhmien välisiä suhteita

Syyskuussa 2017 julkaistun Uskonto ja kamppailu tunnustamisesta- teoksen artikkeleissa tarkastellaan erilaisia näkökulmia uskontoon ja tunnustussuhteisiin liittyen. Esimerkiksi maahanmuuttoa ja sukupuolineutraalia avioliittoa koskevissa kysymyksissä voi olla kyse juuri tunnustussuhteista.

Uskontoteemaisten aiheiden tarkastelusta tunnustamisen näkökulmasta ei ole aikaisemmin ollut olemassa kirjallisuutta suomeksi. Uskonto ja kamppailu tunnustamisesta -teos sisältää aiheesta myös uudenlaisen kysymyksenasettelun suomalaisessa humanistisessa ja teologisessa keskustelussa, ja sen artikkelit ovat uusia avauksia tunnustamisteemasta. Esimerkiksi yhteiskuntafilosofian professori Arto Laitinen analysoi teoksessa Hegeliä ja uskontoa lyhyesti suomeksi, teologisen etiikan ja sosiaalietiikan dosentti sekä systemaattisen teologian yliopistonlehtori Ville Päivänsalo käsittelee oikeudenmukaisuushaasteita moniarvoistuvassa yhteiskunnassa ja dogmatiikan yliopistonlehtori Minna Hietamäki esittelee ekumeniikkaa tunnustussuhteiden kautta.

Suurin osa teoksen kirjoittajista toimii tutkijoina ekumeniikan professori Risto Saarisen johtamassa Suomen Akatemian huippuyksikössä ”Järki ja uskonnollinen hyväksyminen”. Teos on kehittynyt yhteydessä huippuyksikköön liittyvän tutkimuksen ja opetuksen pohjalta. Monet kirjoittajista toimivat opettajina syksyllä 2015 ja 2016 teologisen tiedekunnan järjestämillä ”Religion, Conflict and Dialogue” -englanninkielisen maisteriohjelman kursseilla.

 

Miksi tunnustussuhteita ja tunnutusteoriaa tulisi ymmärtää?

Teoksen toimittajat, tutkijatohtorit Heikki Haara ja Ritva Palmén kertovat tarkemmin siitä, mitä tunnustamisella, tunnustussuhteilla ja tunnustusteorialla tarkoitetaan.

– Hyväksyvässä tunnustamisessa on kyse sosiaalisista suhteista, jotka perustuvat normatiivisiin statuksiin. Tunnustamistapahtumaan sisältyy siis tunnustaja, tunnustettava ja tunnustuksen sisältö. Esimerkiksi valtio voi tunnustaa maassa asuvan henkilön kansalaisekseen. Tunnustussuhteiden osapuolina voivat siten olla yksilöiden lisäksi myös erilaiset ryhmät ja instituutiot.

– Tunnustussuhteiden ymmärtäminen on tärkeää siksi, sillä ne liittyvät inhimilliseen vuorovaikutukseen ja yhteiskunnalliseen elämään. Lisäksi tunnustussuhteiden syvällisempi ymmärtäminen mahdollistaa erilaisten sosiaalisten ilmiöiden ja moraalisten ongelmien analysoimisen, Haara ja Palmén jatkavat.

Tämän hetken yhteiskunta tarjoaa useita esimerkkejä sellaisista epäkohdista, joita voidaan analysoida tunnustuskäsitteistöllä. Tällaisia epäkohtia löytyy esimerkiksi maahanmuuttoon liittyvistä kysymyksistä. Kenen pakolaisstatus tunnustetaan ja millä perusteella? Tuleeko maahanmuuttajan ihmisarvoa kunnioittaa tai hänen uskontoaan arvostaa? Toisen esimerkin tarjoaa sukupuolten välinen tasa-arvo ja sen edistäminen sekä samaa sukupuolta olevien henkilöiden kirkollinen vihkiminen.

Teoksessa hyödynnetään myös tunnustusteoriaa, joka tarkastelee yksilöiden ja yhteisöjen välisiä tunnustussuhteita. Teoria on tärkeä yksilöiden identiteetin kannalta mutta myös yhteiskunnassa laajemmin. Konkreettinen ongelmanratkaisu tai jonkin epäkohdan täydellinen poistaminen voivat olla isoissa kysymyksissä usein epärealistisia tavoitteita, mutta tunnustusteorian avulla on mahdollista löytää osaratkaisuja sekä liennyttää vastakkainasetteluja.  

– Koska monet tunnustussuhteet liittyvät uskontoon, tunnustamisen teoriassa on tärkeää huomioida uskonnon merkitys sosiaalisissa suhteissa ja yhteiskunnallisissa instituutioissa.

– Lisäksi tunnutusteoria tarjoaa mahdollisuuden arvioida lähisuhteita henkilökohtaisessa elämässä. Perhesuhteissa tai työelämässä ihmiset ovat jatkuvissa vuorovaikutustilanteissa, jotka voidaan nähdä tunnustussuhteina. Kysymykset arvostuksesta ja sen antamisesta tai puutteesta ovat useimmille tuttuja, Haara ja Palmén toteavat.

 

Miksi teos kannattaa lukea?

Yksittäinen lukija voi teoksen avulla saada hyvän katsauksen siitä, miten ihmisten välistä vuorovaikutusta on pyritty ymmärtämään sekä nykyaikana että historiassa. Lisäksi lukija voi teoksen luettuaan ymmärtää uudella tavalla asemaansa erilaisissa vuorovaikutussuhteissa.

– Hänet tunnustetaan tai ei tunnusteta lähisuhteissa ja yhteiskunnan jäsenenä, mutta myös hän itse toimii tunnustajana eri suhteissa. Lukija voi esimerkiksi pohtia sitä, minkä laajemman tunnustamiskamppailun osa hän haluaa olla sekä mitä tunnustussuhteita hän haluaa edistää ja mitä estää? Haara ja Palmén esittävät.

Haara ja Palmén pitävät tärkeänä, että uudet tutkimustulokset ovat suomalaisen lukijakunnan saatavilla. Teoksen toimittajat haluavat jättää lukijoille omaa tilaa päättää siitä, minkä he näkevät teoksen keskeisimpänä antina ja hyötynä.

– Teos ei varmaankaan sinällään tarjoa mitään helppoja tai selkeitä ratkaisuja. Siksi toivomme, että artikkelit innostaisivat lukijoita tekemään uusia tulkintoja uskonnon roolista erilaisten konfliktien ylläpitäjänä tai liennyttäjänä.

– Teoksen tavoitteena ei ole antaa lopullisia vastauksia ja saattaa keskustelua päätökseen, vaan kutsua ihmiset keskustelemaan siitä, miten kunnioitus, arvonanto ja ystävyys erimielistenkin toimijoiden välillä voi olla mahdollista. Erityisen tärkeää tämä on eri uskontoihin ja uskomusjärjestelmiin liittyvien aiheiden yhteydessä, Haara ja Palmén päättävät.

 

Uskonto ja kamppailu tunnustamisesta -teoksen ovat toimittaneet VTT, TM, tutkijatohtori Heikki Haara ja TT, tutkijatohtori Ritva Palmén Helsingin yliopistosta ja se on Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran julkaisuja. Teoksen voi ostaa Tiedekirjasta https://www.tiedekirja.fi/.

 

Lue aiheesta lisää: Simo Knuuttila kritisoi teoksessa määriteltyä käsitettä – ”Liian salliva”

Lue aiheesta lisää: Kommentti: ”Voiko luterilainen olla samalla anglikaani?”