Pääkirjoitus: Suomalainen teologikoulutus maailman huipputasoa

Yhteiskunta tarvitsee uskonnon asiantuntijoita

Suomalaiset yliopistot kouluttavat asiantuntijoita moniin tehtäviin, joissa vaaditaan kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen tieteenalojen osaamista. Myös akateemiset uskonnon asiantuntijat, teologian maisterit, koulutetaan yliopistoissa.

Teologian maisterin tutkinnon voi suorittaa kolmessa yliopistossa. Koulutusyksikkö voi olla yksi seuraavista: Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, Itä-Suomen yliopiston Filosofisen tiedekunnan teologian osasto, tai Åbo Akademin teologinen tiedekunta (Teologiska fakulteten vid Åbo Akademi).

Yhteiskunta tarvitsee korkeatasoisia uskonnon asiantuntijoita monenlaisiin tehtäviin. Suurin yksittäinen yhteiskunnallinen instituutio, jonka piirin teologian maisterit sijoittuvat, on Suomessa evankelis-luterilainen kirkko. Vuosittain valmistuvista maistereista 50–60 % suorittaa valmistuttuaan pappistutkinnon ja päätyy papiksi. On syytä huomata, ettei teologian maisterin tutkinto ole pappistutkinto, vaan pappistutkinto on suoritettava erikseen akateemisten opintojen jälkeen.

Uskonnon asiantuntijoita tarvitaan myös koulujen uskonnonopetuksen ja aikuiskasvatuksen saralla. Näistä viimeksi mainittu alue on kasvamassa nopeasti ja kehittymässä Suomen uskonnollisen kentän muutoksen myötä. Tietoa uskonnosta ja uskonnoista sekä taitoa kohdata ja ymmärtää erilaisia katsomuksia tarvitaan yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Teologian maisterit päätyvät usein myös kansainvälisiin ja humanitaarisiin tehtäviin. Moniin muihinkin tehtäviin, joissa pääsyvaatimuksena on väljästi ”akateeminen maisterin tutkinto”, tulee usein valituksi teologian maisteri. Teologista koulutusta voi hyvin hyödyntää esimerkiksi henkilöstöhallinnon, yhdistystoiminnan tai median piirissä.

Teologinen koulutus on monitieteistä ja -alaista

Yliopistollinen teologikoulutus ei ole tunnustuksellista. Opiskelijalta tai opettajilta ei näin ollen edellytetä mihinkään uskontokuntaan kuulumista.

Maisterin tutkinnon sisällöt pohjautuvat toisaalta pitkään perinteeseen ja klassisen teologisen perussivistyksen ihanteeseen, toisaalta sisällöissä on yhteiskunnan muutoksesta nousevia uusia elementtejä. Ne perustieteenalat, joilla jokaisen teologian maisterin tulee saavuttaa perustava asianhallinta, ovat eksegetiikka, kirkkohistoria, systemaattinen teologia, käytännöllinen teologia ja uskontotiede. Peruskoulutukseen kuuluvat myös klassisten kielten opinnot.

Ei siis ole olemassa yhtä ”teologia” -nimistä tieteenalaa. Maisterin tutkinnon oppiaineita on käytännössä toistakymmentä. Eri oppiaineissa käytettävät metodit ovat samat kuin vastaavilla humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla, esimerkiksi kielitieteissä, filosofiassa, historiassa ja sosiologiassa. Teologisista oppiaineista löydät tarkempaa tietoa tiedekuntien kotisivuilta.

Teologikoulutus perustuu tutkimukseen

Teologikoulutus perustuu uusimpaan tutkimukseen. Suomalainen teologinen tutkimus on maailman huipputasoa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta saa kilpailutettua koti- tai ulkomaista tutkimusrahoitusta merkittäviä summia – noin 30 % perusrahoituksestaan. Suomalaiset tutkijat ovat maailmalla arvostettuja ja palkittuja.

Koulutuksessa seurataan uusimman tutkimuksen kehitystä. Tavoitteena on, että koulutus tuottaisi jokaiselle kyvyn ja halun tutkia ja etsiä ratkaisuja ongelmiin. Näitä taitoja tarvitaan kaikissa työtehtävissä.

Työelämätaidot ja elinikäinen oppiminen

Kaikessa akateemisessa koulutuksessa otetaan nykyisin huomioon myös työelämätaidot. Niihin valmentamista sisältyy myös teologikoulutukseen. Etenkin harjoittelujakso on teologeilla, kuten esimerkiksi lääkäreilläkin, tärkeä osa työelämään orientoitumista. Harjoittelun voi suorittaa monin eri tavoin omien ammattitoiveidensa mukaisesti.

Teologin ammattikuvaa tutkitaan jatkuvasti ja koulutuksessa pyritään vastaamaan siitä nouseviin tarpeisiin. Perustutkinto tuottaa kuitenkin vain alalle eräänlaisen ajokortin, ja vasta työelämässä, työhön valmentamisessa ja täydennyskoulutuksessa, voidaan saavuttaa monia tärkeitä ammatin edellyttämiä taitoja.

Myös yliopisto antaa teologista täydennyskoulutusta. Tutkimus menee eteenpäin, ja elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti jokaisen teologian maisterin toivotaankin päivittävän osaamistaan koko elämänsä ajan.

—–

Teologinen koulutus on syväsukellus kulttuuriin, uskontoa sääteleviin instituutioihin ja ihmisen mieleen. Koulutus avaa näkökulmia taiteeseen ja kirjallisuuteen. Koulutus haastaa totuuden etsimiseen, sillä valmiita vastauksia ei ole tarjolla. Koulutus on vaativaa ja siitä selviäminen edellyttää paitsi lahjakkuutta myös halua oppia ja kehittyä.

Tällaisia uusia opiskelijoita tiedekunnat toivovat vuosittain saavansa. Heitä yhteiskunta tarvitsee palvelemaan teologina monissa tärkeissä, usein hyvin lähellä ihmisiä olevissa tehtävissä.

Kirjoittaja Aila Lauha on kirkkohistorian professori ja dekaani Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

Lisää tietoa teologian opiskelusta saat eri yliopistojen omilta internetsivuilta.

Helsingin yliopisto, teologinen tiedekunta:
http://www.helsinki.fi/teol/tdk/opiskelu/opiskelijaksi/

Itä-Suomen yliopisto, filosofinen tiedekunta, teologian osasto:
http://www.uef.fi/filtdk/teologia/hae-opiskelijaksi

Åbo Akademi, teologiska fakulteten:
http://www.abo.fi/ansok/