Haaveet ja todellisuus – teologian opiskelijoiden uranvalinta ja työelämä

Mihin teologian opiskelijat tähtäävät opinnoillaan? Miksi he ovat valinneet teologisen koulutusalan ja mihin he toivoisivat sijoittuvansa työelämässä? Entä mihin teologit sijoittuvat ja missä määrin alalle pyrkivien ammattitavoitteensa ovat linjassa sen kanssa, mihin teologit tosi asiallisesti sijoittuvat? Tässä artikkelissa tarkastellaan näitä kysymyksiä vuoden 2010 teologimatrikkelitietojen ja vuonna 2010 teologiselle koulutusalalle pyrkineille toteutetun kyselyn perusteella.

Artikkeli osoittaa joka toisen teologin sijoittuvan seurakuntatyöhön. Opettajana työskentelee joka kuudes, samoin kuin kirkollisissa erityistehtävissä. Suhteessa työelämässä olevien sijoittumiseen alalle pyrkijät ovat vähemmän kiinnostuneita seurakuntatyöstä ja tähtäävät puolestaan useammin tutkimus- ja opetustehtäviin sekä tiettyihin erityistehtäviin. Tärkein motiivi alalle hakeutumiseen on uskontoa koskevien kysymysten kiinnostavuus. Itä-Suomen yliopistoon pyrkivät ovat keskimäärin muita kutsumustietoisempia ja vastaavasti Helsingin yliopistoon ja Åbo Akademiin pyrkineet tieteellisemmin orientoituneita.

Teologit sijoittuvat työelämään monipuolisesti

Teologit sijoittuvat työelämään varsin monipuolisesti. Vuoden 2010 teologimatrikkeliin tietonsa antaneista työelämässä olevista teologeista (N=3159) puolet (48 %) on sijoittunut perusseurakuntatyöhön kirkkoherraksi, kappalaiseksi tai seurakuntapastoriksi. Joka kuudes (15 %) teologi työskentelee koulumaailmassa, oppilaitoksissa tai ammattikorkeakoulussa. Heistä suurimmat ryhmät ovat uskonnon- ja sen rinnalla usein myös muiden aineiden opettajana lukiossa (6 %), yläasteella (3 %), sekä niissä molemmissa toimivat (1 %) sekä muiden aineiden opettajat (2 %).

Erilaisissa kirkollisissa erityistehtävissä toimii 15 prosenttia työelämässä olevista teologeista. Teologin erityistehtävistä yleisin on sairaalateologi, jona toimii kolme prosenttia työelämässä olevista teologeista. Reilu prosentti toimii perheneuvojana, oppilaitospappina, seurakuntayhtymän jonkin työalan johtajana ja sotilaspastorina. Ulkomailla toimii yhteensä vajaa kaksi prosenttia. Kirkon keskushallinnon tehtävissä toimii kaikkiaan kolme prosenttia työelämässä olevista teologeista.

Taulukko 1. Työelämässä olevien teologien sijoittuminen eri tehtäviin. Teologimatrikkeli 2010. N=3159. 

	%
Ev. lut.  kirkon perusseurakuntatyö	48
Papin/teologin kirkolliset erityistehtävät	15
Koulu, opisto, ammattikorkeakoulu	15
Järjestötehtävät	7
Tiedemaailma	6
Viestintä	2
Muu	8
Yhteensä	100

Huomattava määrä teologeja (7 %) työskentelee myös kristillisten ja muiden järjestöjen tehtävissä. Viestinnän tehtävissä toimii kaksi prosenttia. Heitä ovat muun muassa toimittajat ja tiedottajat. Tiedemaailman tehtävissä kuten tutkijana tai yliopisto-opettajana toimii yhteensä kuusi prosenttia teologeista.

Lähes joka kymmenes teologi toimii muissa tehtävissä. Heistä suurimmat ryhmät muodostavat erilaisissa ei-kirkollisissa johtotehtävissä, kuten eri yritysten johtajina, sekä erilaisissa terapeutin tehtävissä toimivat. Osa teologeista toimii seurakuntatyön tehtävissä, joihin teologista koulutusta ei vaadita. Teologit toimivat myös erilaisissa taiteen alan tehtävissä, kuten muusikkona, kirjailijana ja taidemaalarina. Kirjastonhoitajana tai kirjastotoimenjohtajana työskentelee myös huomattavan moni teologi.

Miksi opiskella teologiaa?

Teologiselle koulutusalalle Helsingin yliopistoon, Itä-Suomen yliopistoon ja Åbo Akademiin vuonna 2010 pyrkineille toteutetun kyselyn perusteella (N=269), tärkein yksittäinen alalle hakeutumisen motiivi on uskontoa koskevien kysymysten kiinnostavuuden ja mielenkiintoiset opinnot. Uskonnollisten kysymysten kiinnostavuus on tärkeä motiivi peräti 92 prosentille pyrkijöistä ja mielenkiintoiset opinnot tärkeitä 78 prosentille pyrkijöistä. Lähes yhtä tärkeitä motiiveja ovat mahdollisuus omien lahjojen ja taipumusten toteuttamiseen ja kiinnostus uskonnon kulttuurisesta merkitystä kohtaan. Puolet pyrkijöistä kokee tärkeänä kokemuksen siitä, että Jumalan olisi tarkoittanut heidät alalle ja että teologina voisivat auttaa ihmisiä Jumalan luo. Noin kymmenen prosenttia pyrkijöistä on sellaisia, jotka ovat hakeneet alalle varmistaakseen mahdollisuuksia saada edes jokin koulutuspaikka tai koska eivät päässeet ensisijaisesti toivomalleen alalle.

Eri orientaatiolla eri yliopistoihin

Eri yliopistoihin pyrkineiden välillä on joitain selkeitä eroja. Itä-Suomen yliopistoon pyrkineet erottuvat muita kutsumustietoisempina, ja vastaavasti Helsingin yliopistoon ja Åbo Akademiin pyrkineet tieteellisemmin orientoituneina ja jonkin verran enemmän ulkoisia tekijöitä korostavina. Helsinkiin ja Åbo Akademiin pyrkineillä korostuu halu tutkia uskontoa tieteellisesti ja kiinnostus uskonnon kulttuurista merkitystä kohtaan. He ovat myös Itä-Suomen yliopistoon pyrkineitä useammin valinneen teologisen alan päästäkseen sisälle yliopistoon ja varmistaakseen edes jonkin opiskelupaikan saamisen. Helsinkiin pyrkineille tiedekunnan sijaintikaupungilla on myös ollut valinnassa enemmän merkitystä kuin muilla. Verrattuna 1990-luvulla pyrkineisiin tieteellinen orientaatio on pyrkineillä vahvistunut.

Naisena ja miehenä

Miespyrkijät ovat naisia kutsumuksellisemmin orientoituneita. He pitävät usein tärkeänä sitä, että teologina voivat auttaa ihmisiä Jumalan luo ja julistaa evankeliumia. Naisilla puolestaan korostuu halu auttaa muita ihmisiä sekä tieteellinen orientaatio. Miehiä enemmän heillä korostuu myös kiinnostus uskonnon kulttuurista merkitystä kohtaan ja halu saada akateeminen koulutus.

Myös miesten ja naisten työhön sijoittumisessa on myös selkeitä eroja. Yksittäisistä työtehtävistä miesten yleisin tehtävä on kirkkoherra, jona toimii joka viides työelämässä oleva miesteologi. Naisten yleisin tehtävä puolestaan on seurakuntapastori, jona toimi lähes joka neljäs naisteologi. Kappalaisena naiset ja miehet toimivat lähes yhtä usein.

Taulukko 2. Työelämässä olevien mies- ja naisteologien yleisimmät työtehtävät. Teologimatrikkeli 2010. N=3159.

Miesteologien yleisimmät tehtävät	Naisteologien yleisimmät tehtävät
Kirkkoherra 20 % Kappalainen 19 % Seurakuntapastori 16 % Kristillisen järjestön esimiestehtävät 4 % Tutkija 3 % Lukion uskonnonopettaja 3 % Sairaalateologi 2 %	Seurakuntapastori 23 % Kappalainen 14 % Lukion uskonnonopettaja 9 % Yläasteen uskonnonopettaja 6 % Sairaalateologi 4 % Tutkija 3 % Muu opettaja (kuin uskonnon) 3 % Kirkkoherra 3 % Kristillisen järjestön muu työntekijä 2 %

Tutkimusaineisto osoittaa selvästi, että naispappeuden vastustus ei ole katoamassa. Nuorten teologien keskuudessa on huomattavan monta naispappeuden vastustajaa. Vuonna 2010 opintonsa aloittaneista joka kymmenes ilmoittaa vastustavansa naispappeutta, miesopiskelijoita joka viides. Heistä puolet ei haluaisi tehdä yhteistyötä naispapin kanssa. Määrällisesti eniten heitä on Helsingin yliopiston opiskelijoiden joukossa, suhteellisesti eniten Joensuun opiskelijoiden keskuudessa.

Teologin ammatin periytyvyys

Teologinen koulutusala on ala, joka siirtyy usein suvussa. Teologimatrikkeli osoittaa, että useammalla kuin joka kymmenennellä teologilla vähintään jompikumpi vanhemmista on teologi. Teologin ammatin periytyvyys ei myöskään ole vähentynyt, vaan päinvastoin. Nuorten, 1970- ja 1980-luvulla syntyneiden teologien keskuudessa on enemmän teologin lapsia kuin aiemmin syntyneiden ja elossa olevien teologien keskuudessa. Myös yhä useampi on jonkin muun seurakunnan työntekijän lapsi. Vähiten teologin lapsia oli 1950- ja 1960-luvulla syntyneiden teologien keskuudessa.

Mihin ammattiin teologian opiskelijat tähtäävät?

Millaisen pätevyyden antava tutkinto alalle hakeutuvilla on mielessään pyrkiessään teologiselle koulutusalalle? Tutkimus osoittaa, että 61 prosenttia tavoittelee tutkintoa, joka antaisi pätevyyden evankelis-luterilaisen kirkon tehtäviin, miespyrkijöistä peräti lähes kolme neljästä, naisista reilu puolet. Naispyrkijöistä yhä moni on kiinnostunut muihin yhteiskunnan ja kulttuurin tehtäviin pätevyyden antavasta tutkinnosta ja lähes puolet koulun opetustehtäviin pätevyyden antavasta tutkinnosta. Miesten kiinnostus näitä kohtaan on jonkin verran vähäisempi. Lukuja tarkasteltaessa on hyvä ottaa huomioon, että monet ovat kiinnostuneet tutkinnosta, joka antaisi pätevyyden useampiin tehtäviin.

Taulukko 3. Teologiselle koulutusalalle pyrkineiden vastaukset kysymykseen: Hakiessasi teologiselle koulutusalalle, millaisiin tehtäviin pätevyyden antava tutkinto sinulla oli mielessäsi? N=269. 

	Miespyrkijät	Naispyrkijät	Kaikki pyrkijät
Ev. lut. kirkon tehtäviin	72 %	55 %	61 %
Koulun opetustehtäviin	36 %	46 %	42 %
Muihin yhteiskunnan ja kulttuurin tehtäviin	44 %	54 %	51 %

 

Eri yliopistoihin pyrkineet tähtäävät lähes yhtä yleisesti tutkintoon, joka antaa pätevyyden evankelis-luterilaisen kirkon tehtäviin. Helsingin yliopistoon pyrkineillä on kuitenkin muita enemmän kiinnostusta muihin kulttuurin ja yhteiskunnan tehtäviin pätevyyden antavan tutkinnon suorittamista kohtaan.

Ensisijaiset ammattitoiveet

Teologiseen tiedekuntaan pyrkineiltä kysyttiin myös erikseen kiinnostusta erilaisia teologin tehtäviä kohtaan sekä omia ensisijaisia ammattitavoitteita. Pyrkijät ilmaisivat eniten kiinnostusta nuorten parissa tehtävää työtä kohtaan, sielunhoitajan, tutkijan ja seurakuntapapin tehtäviä kohtaan. Kuitenkin ensisijaisena ammattitoiveena mainittiin useimmiten seurakuntapapin (29 %) tai uskonnonopettajan (20 %) tehtävät. Myös ensisijassa tutkijaksi tähtääviä on paljon (13 %).

Taulukko 4. Teologiseen tiedekuntaan vuonna 2010 pyrkineiden ensisijaiset ammattitoiveet. N=258.

	%
Seurakuntapappi	29
Uskonnonopettaja	20
Tutkija / yliopiston opettaja	13
Sairaalapappi/ sielunhoitaja	6
Toimittaja, tiedottaja, media-ala, kustannusala	4
Kansainväliset tehtävät tai humanitäärinen työ	4
Lähetystyöntekijä	3
Terapeutti	3
Eettiset ja muut asiantuntijatehtävät	2
Perheneuvoja	2
Muu kirkon tehtävä	2
Evankelista /julistustyöntekijä	2
Taidealat	2
Hallinnolliset tehtävät yhteiskunnassa	2
Kristillisen järjestön työntekijä	2
Työntekijä muussa kirkossa (kuin ev. lut.)	1
Muu	4
Yhteensä	100

Haaveet ja todellisuus

Ensisijassa seurakuntapapiksi tähtääviä on pyrkijöiden joukossa selvästi vähemmän kuin valmistuneista teologeista sijoittuu seurakuntaan. Opettajaksi tähtääviä sen sijaan on jonkin verran enemmän kuin mitä teologeista sijoittuu kouluun. Tutkijaksi ensisijassa tähtääviä on yli kaksinkertainen määrä sinne tosiasiallisesti päätyvien määrään verrattuna. Myös sairaalapapiksi ja toimitustehtäviin tähtääviä on suhteellisesti enemmän kuin alalle todellisuudessa sijoittuu. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijoiden ammattihaaveet eivät ole aina realistisia ja osa teologeista joutuu aikanaan sijoittumaan toisenlaisiin työtehtäviin ja suuntautumaan opinnoissaan toisin kuin oli suunnitellut.

Niin käytännön kokemus kuin aiemmat tutkimukset osoittavat opintojen aikana tapahtuvan monia asioita, jotka muuttavat opiskelijoiden suuntautumista. Tästä syystä tutkimusta on tarkoitus jatkaa pitkittäistutkimuksena, jossa selvitetään ammatillisen orientaation kehittymistä ja muutosta opintojen aikana. Vastaavanlainen tutkimus on toteutettu vuosina 2004–2008 diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden keskuudessa.

Kirjoitta TT KM Kati Niemelä on uskonnonpedagogiikan dosentti, joka työskentelee tutkijana Kirkon tutkimuskeskuksessa.

Kirjallisuutta

Launonen, Pekka. 2009. Kasvu kirkon työntekijäksi. Diakoni-, diakonissa- ja nuorisotyönohjaajaopiskelijoiden ammatillinen motivaatio, osaaminen ja identiteetti vuosina 2004-2008. Kasvu kirkon työntekijäksi -hanke. Loppuraportti. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A Tutkimuksia 22. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Niemelä, Kati. 2010. Teologien tausta, koulutus ja työhön sijoittuminen. Suomen teologit – Finlands teologer 2010 (Teologimatrikkeli 2010). Akavan kirkolliset ammattiliitot Aki ry, 9-30.

Niemelä, Kati. 1999. Teologiksi? Teologiseen tiedekuntaan pyrkineiden uranvalintamotiivit ja ammatillinen suuntautuminen. Kirkon tutkimuskeskus, sarja A Nro 74. Tampere: Kirkon tutkimuskeskus.

Salomaa, Heikki. 2007. Minustako papiksi? Soveltavia opintoja suorittava teologian opiskelija papin ammattikuvan ja identiteettinsä rakentajana. Joensuun yliopiston julkaisuja 17. Joensuu: Joensuun yliopisto.