Pääkirjoitus: Suomalainen uskonnollisuus – pysyvyyttä ja murroksia
Muutosvauhti on 2000-luvulla kiihtynyt suomalaisessa uskonnollisuudessa. Niin yksilöiden uskonnollisuuden kuin uskonnollisiin yhteisöihin kiinnittymisen osalta kokonaiskuva on hyvinkin erilainen kuin vuosituhannen alussa. Mikä on pinnalla suomalaisen uskonnollisuuden muutoksissa juuri nyt?
Luterilaisen kirkon muuttuva rooli suomalaisessa yhteiskunnassa
Luterilaisen kirkon rooli ja merkitys suomalaisessa yhteiskunnassa liittyvät vahvasti niin historiallisiin, kulttuurisiin kuin maantieteellisiin tekijöihin. Näistä syistä se myös käyttää edelleen merkittävää vaikutusvaltaa suomalaisen yhteiskunnan enemmistökirkkona.
Miltä suomalaisten nuorten aikuisten uskonnottomuus näyttää kyselyjen ulkopuolella?
Nuorten uskonnottomuus on kasvava trendi suomalaisessa katsomuksellisessa kentässä, mutta mitä tiedämme heidän ajattelustaan? Haastattelujen avulla hahmottuu, miten uskonnottomia nuoria aikuisia pohdituttaa uskontoon liittyvä keskustelukulttuuri ja uskonnonvapaus.
Kristitty, etsijä vai uskonnoton? Uushenkisyys puhuttelee monia
Uushenkisyydestä uutisoidaan nykyään mediassa usein. Erilaiset kokemukset yliaistisista ilmiöistä herättävät kiinnostusta ja niistä uskalletaan puhua avoimemmin ilman sosiaalista stigmaa. Vaikka erilaiset vastakulttuuriset virtaukset rantautuivat Suomeen jo 1970-luvulla ja esoteeriset vaikutteet…
Monimuotoistuva Suomi – maahanmuuttajien uskonnollisuus
Maahanmuuton kasvun ja globalisoitumisen myötä Suomessa on monien maailman uskontojen kannattajia. Suurimmat uskonnot maahanmuuttajien parissa ovat kristinusko ja islam. Muuttajissa on myös paljon uskonnottomia ja pienempien uskontojen edustajia.
Astrologia, manifestointi ja tarotkortit naisten kansanomaisena henkisyytenä
Uushenkiset käytänteet, kuten aamuinen meditaatiohetki, päivän tarotkortin nostaminen tai unelmakartan askartelu, ovat naisten elettyä kansanomaista henkisyyttä. Niiltä haetaan henkistä ja fyysistä hyvinvointia, itsetuntemusta ja arkista lumoa. Otan oraakkelikorttipakan käteeni ja…
Eksistentiaalinen varautuminen ja teologisen tiedon paikka suomalaisessa maanpuolustuksessa
Suomessa ajatus kriiseihin varautumisesta on vakiintunut osaksi yhteiskuntamme rakenteita. Muuttunut turvallisuusympäristö on nostanut sotilaallisen varautumisen jälleen näkyvästi julkiseen keskusteluun. Samalla on aiheellista kysyä, mitä varautumisessa oletetaan ihmisestä ja millaista näkökulmaa teologia voi tuoda maanpuolustusta koskevaan keskusteluun. Puolustusvoimissa teologisen tiedon paikka tulee näkyviin erityisesti sotilaspappien työssä, vaikka kysymys ulottuu sotilaspappeutta laajemmalle.
