Ajankohtaista

Kolmen abrahamilaisen uskonnon kuunteleva keskustelu Kirjoituksista, laajalti käytettyä Scriptural reasoning -lähestymistapaa suomalaisittain soveltaen, käytiin keskiviikkona 20. toukokuuta 2026 Espoon Suvelan kappelissa. Teemaksi oli valittu aina enenevässä määrin ajankohtainen ”ympäristö, luonto, luomakunta”. Keskustelun keskiössä olivat pyhät kirjoituksemme ja se, mitä ne meille kullekin niihin uskovalle tästä asiasta puhuvat. Esitelmiä ei tässä keskustelussa pidetty. Sen sijaan avattiin luettavaksi Koraani, Heprealainen Raamattu sekä Uusi testamentti niistä kohdista, joista tekstin valitsijaksi valtuutettu oli hyväksi katsonut.

Eurooppalaisessa kulttuurikokonaisuudessa Alpit ovat muodostaneet jakolinjan vastinparille, jossa katolinen Välimeren kulttuuri peilautuu pohjoisen protestanttiseen kulttuuripiiriin. Kulttuurivaikutteiden tulkinnat ilmenevät kahden saksalaisen aatehistorian merkkihahmon Rooman-kokemusten taltioinneissa. Tarkastelen tässä uskonnon piirteitä tiedonkäsittelyilmiönä Martti Lutherin (1483–1546) ja J. W. Goethen (1749–1832) kokemusten valossa.

Renessanssin omintakeisin paavi Pius II teki ennen Pietarin istuimelle nousemista värikkään uran kirkollisena kapinallisena, diplomaattina sekä kirjailijana. Piuksen elämä kertoo 1400-luvun maailman joustavista mahdollisuuksista ja valottaa myös itsevarmaa humanistista liikettä, joka pohjusti tietä seuraavan vuosisadan reformaatiolle. 

Lännen suuri skisma (1378–1417) jakoi vuonna 1378 roomalaiskatolisen kirkon kahteen leiriin: Rooman-paavien ja Ranskan-paavien kannattajiin. Miten ja miksi tilanteeseen päädyttiin? Miten skisma jakoi läntisen kristikunnan? Miten tilanne ratkaistiin? Lännen suuri…

Vatikanologia on mielenkiintoinen maailma, jossa tiede kohtaa inhimillisen tarpeen ymmärtää, ennustaa, spekuloida ja nähdä asiat oman näkemyksensä valossa.

Paavi oli Lutherille Perkele, ja hän uskoi vakaasti tämän tuhoon. ”Paavi, eläissäni olin ruttosi, kuoltuani olen kuolemasi”, hän ennusti. Tämä ennustus ei käynyt toteen.

Paavista voi tulla merkittävä monella tapaa. Suurimmat “starat” on historian aikana palkittu kunnianimellä Suuri tai julistettu ainakin pyhäksi. Lyhyellä paaviudella on vaikea päästä tähän joukkoon mutta millaisen jäljen se jättää kirkkoon?

Vuonna 2005 historiallinen paavius päättyi ja neljännesvuosisadan jälkeen Pietarinkirkon parvekkeelle nousi uusi mies. 
Paavin vaihtumisen uutisoinnissa oli näkyvissä arvomaailmojen vaikutus siinä mitä ja miten asioista lukijoille kerrottiin.

Vaikka paavi-instituutio itse väistämättä korostaa jatkuvuuttaan 2000-vuotisena Pietarin virkana, sen kautta historian dynaaminen virta näyttäytyy harvinaisen elävänä. Näin on ollut erityisesti nyt 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, kun katolinen kirkko käy läpi yhtä historiansa radikaaleinta muutosprosessia.

Toukokuussa 2026 tulee kuluneeksi vuosi Robert Francis Prevostin valinnasta paaviksi. Prevost oli yllätysnimi, josta ei ollut paljonkaan ennakkotietoja. Mutta tunnemmeko vieläkään amerikkalaista paavia?