Pääkirjoitus: Seksuaalisuus, sukupuoli ja (väki)valta
Myös uskonnolliset opit ja käsitykset määrittelevät seksuaalisuutta ja sukupuolten asemaa suhteessa toisiinsa. Ne ovat olleet luomassa ja mahdollistamassa eriarvoistavia rakenteita ja alistavia käytänteitä, mutta myös pyrkineet muuttamaan niitä. Tällaisten uskonnollisten oppien ja käsitysten näkyväksi tekeminen ja tutkiminen on tärkeää niin historiassa kuin nykyäänkin.
Lue lisää »
Mitä sanottavaa munkilla voisi olla naiseudesta? Arvostelussa: Seppälä, Serafim: Naiseus: Varhaiskristillisiä ja juutalaisia näkökulmia. Kirjapaja, Helsinki 2013 (282 s.)
Arvostelussa: Haverinen, Soili: Feministinen teologia (sivut 212–232 ). Teoksessa Modernin teologian suuntauksia, Vainio Olli-Pekka & Kemppainen, Lauri (toim.), Helsinki: Kirjapaja, 2014Miesten ristiretki: Onko uskonnollinen väkivalta miesten juttu?
Uskonnolla, väkivallalla ja miessukupuolella tuntuu olevan erityinen suhde. Tukemalla patriarkaalista ajattelua ja yhteiskuntajärjestystä uskonnot ovat pitäneet yllä naisiin kohdistuvaa rakenteellista väkivaltaa. Vanhoillinen uskonnollisuus uhkaa yhä naisten oikeuksien toteutumista maailmanlaajuisesti. Väkivaltaiset ääriliikkeet vetävät puoleensa nuoria miehiä, ja naisten ja seksuaalivähemmistöjen kohentunut asema kuvataan uskonnollisessa vihapuheessa usein merkkinä nykykulttuurin rappiosta. Mistä väkivaltaisessa miesuskonnollisuudessa on kysymys, ja miten sitä voidaan ehkäistä?
Lue lisää »
Media kruunaa kouluampujan sankariroolin
Jokelan ja Kauhajoen kouluampujat saivat tekojensa jälkeen täyden mediahuomion. Millaisilta moraalitoimijoilta he näyttävät yhteiskunnallisen keskustelun valossa? Kuva ja vastuusuhteet muuttuvat sen mukaan, esitetäänkö heidät sankaruuden tavoittelijoina, ihmisvihaansa ja pahoinvointiaan purkavina nuorina miehinä vai mielenterveyshäiriöiden uhreina. Varmaa on, että julkisuushakuinen toiminta ei olisi onnistunut tekijöiltä yksin.
Lue lisää »
Väki ja väkivalta – uskonnollinen yhteisö väkivallan ratkaisijana
Herätysliikkeessä, anteeksiantamisen instituutiossa, väkivallan tekijä ei uhkaa yhteisöelämän järjestystä eikä pyhän aluetta, toiminnan oletusarvoa. Väkivallan tekijä ei loukkaa oppia eikä yhteisösidettä. Päinvastoin. Väkivalta, syntinä ja lankeemuksena, alleviivaa yhteisön tarpeellisuutta. Sen sijaan se, joka murtaa totuttuja käsityksiä siitä, mikä on syntiä ja kuka sen voi määritellä, loukkaa jotain arvokasta. Tähän puuttuminen on tärkeää ja kiireellistä.
Lue lisää »
Sexuella minoriteter i kyrkan ur ett maktrelaterat perspektiv
Denna artikel tar upp hur sexuella minoriteter har blivit bemötta i Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland. Det nutida kyrkliga sexualetiska fältet är splittrar och diskussionerna har gått höga. Den offentliga kyrkans representanter har visat förståelse och acceptans gentemot homosexualitet. Man kunde säga att därigenom har homosexualitet tilldelats nya, från tidigare gränsdragningar avvikande betydelser. Man kan tala om en meningskamp i vilken ny öppenhet, vissa gränsdragningar och kampen om tolkningsföreträdet (vilket kan exemplifieras med indelningen kyrkans officiella vs. kyrkans lokala makt) existerar sida vid sida.
Läs mer »
Häpeällinen seksuaalisuus ja jumalasuhde
Eri-ikäisten suomalaisten kirjeet seksuaalisuuteen liittyvästä häpeästä kertovat seksuaalisuuden historiallisesta muutoksesta. Samalla omaelämäkerralliset tekstit paljastavat, että eri aikoina eläneet ihmiset kokevat Jumalan eri tavoin. Se, kuinka ympäröivä kulttuuri käsitteellistää ihmisen tai Jumalan olemusta, vaikuttaa myös yksilön kokemusmaailmaan. Tämän vuoksi nykyihmisen jumalasuhde voi helposti olla ristiriidassa perinteisen kristillisen seksuaalieettisen opetuksen kanssa. Ihminen voi kokea oman seksuaalisuutensa Jumalan lahjaksi, vaikka kirkko suhtautuisikin siihen torjuvasti.
Lue lisää »
Kylkiluu vai kova luu? Naisten toimijuus reformaatioajalla
”– – ei ole naisen päätäntävallassa, että hän tulee kylkiluusta eikä mistään muualta. Siten ei ole myöskään hänen päätäntävallassaan etteikö mies hedelmöittäisi häntä.” (Martin Luther 1523/1524)
”Minä vastaan: ettekö tiedä, että Paavali sanoo Galatalaiskirjeen kolmannessa luvussa myös, ettei Kristuksessa ole miestä tai naista.” (Katharina Schütz Zell 1524)
Lue lisää »
Varakkuus, sukupuoli ja vallankäyttö – naiset, joiden kodeissa varhaiset kristityt kokoontuivat
Varhaisille kristityille kokoontumistiloja tarjonneet naiset sivuutetaan nopeasti varhaiskristillisissä teksteissä ja tutkimuksessa. Kuitenkin voidaan aiheellisesti kysyä, keitä ylipäätään olivat naisperheenpäät ajanlaskun alussa, miten heidät esitetään oman aikansa teksteissä ja millaisessa asemassa kyseiset naiset olivat.
Lue lisää »