Teema 2009/1: Uskonto ja kommunikaatio

Voidaan perustellusti sanoa, että teologit ovat olleet viestintätutkimuksen uranuurtajia: puhutun ja kirjoitetun sanan suhde, kuvien ja kertomusten merkitys. Kaikki nämä ovat klassisia teologian tutkimuskohteita ja samalla myös tämän päivän monien tieteenalojen yhteisiä intressejä.

Hur kommunicerar religiösa bilder eller ett kapell? Religiös kommunikation är ett komplext fenomen. För att förstå religiös kommunikation måste man lyfta in olika perspektiv – ibland även sådana som motsäger varandra.

1970-luvulta alkaen on teologisessa tutkimuksessa paljon keskusteltu kristillisen sanoman narratiivisuudesta, kerronnallisuudesta. Saksankielisellä maaperällä keskustelun avasi kielitieteilijä Harald Weinrich. Hänen mukaansa teologit eivät olleet ottaneet vakavasti Raamatun kertomusluonnetta, vaan askaroivat liian yksipuolisesti historiakysymysten kanssa. 

Jos keskustelu abortin etiikasta jätetään sellaisten tahojen vastuulle, joiden suhde aborttioikeuteen on kielteinen, naisten elämän ja kokemukset huomioivaa etiikkaa ei kehity. Keskustelun laajentaminen suuntaan, jossa naiset ymmärrettäisiin eettisiksi toimijoiksi, vaatisi keskustelunaloituksia, jotka ottaisivat naisten tekemät päätökset ja erilaiset kokemukset abortista tosissaan.

Jos siirtymistä puhutusta sanasta kirjoitettuun pidetään ensimmäisenä kirkkoa kohdanneena viestintäteknologisena murroksena, toinen vastaavalla tavalla merkittävä käännekohta oli epäilemättä reformaatioon liittynyt kirjapainotaidon käyttöönotto.

Uskonnollinen kokemus on henkilökohtaista, mutta symbolit ja kieli, joiden kautta kokemusta tulkitaan, ovat pitkälti yhteisöllisesti määräytyneitä. Niinpä ei ole liioiteltua sanoa, että kommunikaatio on perustavanlaatuisella tavalla läsnä lähes kaikessa uskonnon tutkimuksessa.

Internetiin on viime vuosien aikana syntynyt lukematon määrä erilaisia keskusteluyhteisöjä.  Myös perinteisen suomalaisen herätysliikkeen, vanhoillislestadiolaisuuden, äidit ovat luoneet omia ulkopuolisilta suljettuja keskusteluyhteisöjä verkkoon. 

Uuden testamentin lehdiltä saa sen kuvan, että tervehenkinen uskonnollinen viestintä on parasta uskoa miesten tehtäväksi: opetuslapset olivat miehiä ja esimerkiksi 1. Korinttilaiskirjeessä sekä Paavalin 1. kirjeessä Timoteukselle suhtaudutaan kielteisesti naisiin kristillisen uskon opettajina. Amerikkalainen sosiologi Rodney Stark on viimeaikaisissa tutkimuksissaan haastanut tämän mieskeskeisen näkökulman kristinuskon leviämiseen.