Pääkirjoitus: ”Kaikista maailman asioita kommunikaatio on ihmeellisin”

     
”Kaikista maailman asioita kommunikaatio on ihmeellisin”
John Dewey

Yllä oleva sitaatti on tuttu lähes jokaisesta viestinnän oppikirjasta. Tunnettu kasvatusfilosofi John Dewey aloittaa lauseellaan viidennen luvun klassisessa teoksessaan Experience and Nature (1939). Huomattavasti vähemmän on siteerattu paria seuraavaa lausetta, joissa Dewey liittyy myös teologian maailmaan. Hän toteaa, että kommunikaation varsinaisen hedelmänä on ”osallisuus ja yhteinen jakaminen”. Tässä jakamisessa on Deweyn mukaan kysymys ihmeestä, jonka ”rinnalla transsubstantiaatiokin kalpenee”. Transsubstantiaatiolla tarkoitetaan kristinuskon käsitystä, jonka mukaan ehtoollisen leipä ja viini muuttuvat substantiaalisesti Kristuksen ruumiiksi ja vereksi.

Deweyn teologisesta tulkinnasta voidaan olla montaa mieltä. Mutta teologisen tutkimuksenkin näkökulmasta on helppo yhtyä hänen perusajatukseensa. Kommunikaatioon ja viestintään liittyvät teemat ovat sekä ihmeellisiä että kiehtovia. Tuskin Deweykään aavisti, miten suuren totuuden hän tuli aikoinaan lausuneeksi.

Voidaan perustellusti sanoa, että teologit ovat olleet viestintätutkimuksen uranuurtajia: puhutun ja kirjoitetun sanan suhde, kuvien ja kertomusten merkitys. Kaikki nämä ovat klassisia teologian tutkimuskohteita ja samalla myös tämän päivän monien tieteenalojen yhteisiä intressejä. Kielifilosofian rinnalla viestintävälineiden kehityksessä tapahtuneet murrokset ovat kiinnostaneet sekä kirkkohistorioitsijoita että tämän päivän empiirisiä menetelmiä käyttäviä soveltavan teologian tutkijoita.

Eivätkä tutkimusaiheet hevillä ehdy. Moderni viestintäteknologia on luomassa – katolisen teologin Teilhard de Chardinin käsitettä lainaten – uudenlaisen ”tietoisuusverkoston”, joka on jo nyt ratkaisevalla tavalla vaikuttanut näkemykseemme maailmasta ja sen yhteydestä. Kommunikaation ”ihmeellisessä asiassa” riittääkin teologeillakin yhä kiehtovimpia tutkimuskohteita. Aiheista ei siksi tule olemaan pulaa. Se osoittavat teololgia.fi -verkkosivustonkin tämänkertaiseen teemaankin liittyvät monipuoliset artikkelit. 

Kirjoittaja on on Helsingin hiippakunnan tuomikapitulin hiippakuntasihteeri, teologian tohtori Raine Haikarainen