Teema 2007/1: Kasvaako uskonnollisuuden merkitys yhteiskunnassa?

Nuoret aikuiset kaipaavat hiljentymistä kiireen keskellä. He tarvitsevat mystiikan ja kauneuden kokemuksia rationaalisen ajattelun vastapainona. Arvojen pohtimnen on tärkeää kun nuori miettii elämän tarkoitusta.

Artikkelissa tarkastellaan uusimman suomalaisen kirkkoarkkitehtuurin ja -taiteen myötä kysymystä, missä määrin resakralisaation käsite on mahdollista tulkita estetiikan avulla. Kiinnitän huomiota myös resakralisaatioon liittyvien esteettisten kvaliteettien kapeuteen ja tämän seikan uskonnolliseen ja yhteiskunnalliseen merkitykseen.

Artikkelissa käydään keskustelua Dan Brownin Da Vinci -koodin ja Juudaksen evankeliumin saavuttamasta mediajulkisuudesta ja pohditaan sen luonnetta ja suhdetta näkemyksiin historiallisen tiedon luonteesta.

Viime vuosikymmenenä tapahtunut suomalaisen yhteiskunnan nopea monikulttuuristuminen näkyy myös kouluissa. Oppilaat tulevat eri puolilta maailmaa ja tuovat omat kulttuuriperinteensä mukanaan; monikulttuuristumisen myötä myös uskontojen kirjo kouluissa on kasvanut.

Religionssociologerna pekar idag på att samhället blir mindre sekulariserat. Etiker har pekat på att moralisk diskussion fått ökad plats. Denna utveckling innebär en ökning av religiöst och moraliskt språk i offentligheten.

Oletko tullut ajatelleeksi, että Opus Dei on
anagrammi nimestä Oedipus? Tavalliselle ihmiselle se on vain mielenkiintoinen yhteensattuma. Mutta on olemassa laaja joukko Opus Dein arvostelijoita, joille se on taas yksi uusi todistus tämän katolisen järjestön salatusta luonteesta.

Uskonnolliset muutokset etenevät yhtä matkaa nuoren urbaanin väestön kasvun kanssa. Muutos näkyy kirkon jäsenyyden kyseenalaistamisena. Uudenlaisia henkisyyden muotoja ilmaantuu perinteisen kristillisyyden rinnalle. Moderni nuori kuulostelee omia to­del­­­­­lisia tarpeitaan. Pohdinnan perusteella hän päättää millaiset vaihtoehdot luon­­tu­vat itselle parhaiten.

Tämän päivän maailmassa uskontoa on mahdotonta sivuuttaa, jos halutaan ymmärtää yhteiskunnan ja yksilöiden elämää. Myöhäismoderni aika haastaa uskonnollisuutta ja etenkin kirkko-instituutiota. Samalla avautuu kuitenkin myös kiehtovia mahdollisuuksia.

Syynä hengellisen häpeän tutkimukseeni on 1990-luvulla tekemäni tutkimus suomalaisten rippikokemuksista. Vain 58 prosenttia ripittäytyneistä koki saaneensa apua ripistä ja sen anteeksiantamuksesta. Aloin pohtia, mistä tämä johtuu. Eräs syy voi olla, etteivät ihmiset läheskään aina kärsi syyllisyydestä vaan häpeästä.