Teema 2023/1: Siirtolaisuus
Globaalisti paikalliset seurakunnat – Ylirajaisuus on keskeinen osa maahanmuuttajayhteisön elettyä uskontoa
Jatkuvasti monietnisemmässä Suomessa myös uskonnollisten yhteisöjen kirjo on entistä laajempi. Paikallisten seurakuntien ja globaalin kristinuskon välissä tapatuvat kulttuurien kohtaamiset kertovat maahanmuuttajayhteisöjen uskonnollisuuden monimuotoisuudesta.
Pääkirjoitus: Uskonnon ja siirtolaisuuden risteymiä
Uskonnolliset traditiot elävät ja liikkuvat paikasta toiseen niitä kantavien ihmisten mukana. Teemanumero sukeltaa uskonnon ja uskonnollisten yhteisöiden merkityksiin niin siirtolaisten lähtö- kuin kohdemaissakin.
Suomen orientaaliortodoksisten yhteisöjen toimintaedellytykset ja uskonnonvapaus
Orientaaliortodoksiset kirkot ovat tulleet osaksi suomalaista kristinuskoa viime vuosikymmeninä kansainvälisen siirtolaisuuden myötä. Yhteisöjen uskonnonvapauden toteutumiseen Suomessa vaikuttavat niiden resurssit ja muut toimintaedellytykset.
Rasismilla on kielteisiä vaikutuksia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta
Rasismi perustuu kestämättömiin yleistyksiin ja niiden pohjalta muodostettujen ryhmien kohtelemiseen eriarvoisesti. Rasismin kokemukset heikentävät ihmisten uskoa koulutukseen ja tulevaisuuteen.
Torjutun paluu: Ilmastosiirtolaisuus ja yksilön vastuu
Kuka kantaa vastuun ilmastosiirtolaisuuden lisääntymisestä? Ilmiöön liittyvät eettiset kysymykset ovat monimutkaisia ja usein kivuliaitakin. Osallistumalla yhteiskunnan normaaliin toimintaan joudumme jatkuvasti vaikeisiin tilanteisiin, joissa moraalisesti oikein toimiminen on yhä vaikeampaa.
Evankelis-luterilaiset seurakunnat pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden tukijoina
Evankelis-luterilaisten seurakuntien toiminta on virkistynyt turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten saapumisen myötä. Ensi sijassa seurakuntien tuki on ollut humanitaarista ja alkuvaiheen asettumiseen liittyvää, mutta myös kotouttavaa ja seurakuntayhteyttä tarjoavaa.
Kristendom ger en ny referensram för livet efter flykt
Varför är religion en grund för asyl? Och hurdana frågor uppstår när asylsökanden och asylmyndigheter har olika syn på religionens natur? Vad är det som motiverar asylsökande till att konvertera?