Teema 2020/2: Kirkkolaki ja kirkko-oikeus
Schaumanin kirkkolaki 1869 aikansa yhteiskunnallisessa todellisuudessa
Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian ensimmäinen professori Frans Ludvig Schauman (1810–1877) valmisteli 1854–1869 uutta kirkkolakia, jonka Venäjän keisari ensin vahvisti vuonna 1868 ja julkaisi 6.12.1869. Miten tämä kirkkolaki valmisteltiin ja säädettiin, mikä sen sisältö oli ja mihin asiayhteyksiin se liittyi?
Uskonnonopetuksen uskontokuntajakoisuus juontaa juurensa vuoden 1869 kirkkolakiin
Uskonnonopetus on ajoittaan kiivaan julkisen keskustelun kohteena – ja se on ollutkin sitä suhteellisen vakituisesti jo yli sata vuotta. Verrattuna muihin Pohjoismaihin suomalainen oman uskonnon opetuksen malli on poikkeava, mutta mistä syystä?
Kirkkolakia koskevien ehdotusten käsittely hallituksessa ja eduskunnassa
Eduskunnassa on vireillä esitys uudeksi kirkkolaiksi, joka korvaisi nykyisen, vuonna 1994 voimaan tulleen kirkkolain. Millaisia vaiheita kirkkolakiehdotuksen käsittelyyn valtioneuvostossa ja eduskunnassa sisältyy?
EU-Rättsliga perspektiv på den nationella tillämplingen av kyrkolagen
Denna artikel diskuterar frågan om kyrkolagstiftning och kyrkor och religiösa samfunds autonomi ur ett EU-rättsligt perspektiv.
Schaumanin kirkkolaki luterilaisen kirkon uskonnonvapaustulkintojen muovaajana
Schaumanin kirkkolaki on jättänyt jälkensä myös kirkon uskonnonvapausajatteluun ja sitä myöden kirkon ja valtion suhteisiin. Miten schaumanilainen ajattelu voisi tänä aikana suunnata kirkon tulevaisuutta?
Kyrkans ”egna” angelägenheter ur ett europeiskt människorättsperspektiv
Denna artikel diskuterar frågan om vad som utgör kyrkans egna angelägenheter ur ett vidare och europeiskt människorättsperspektiv.
Miten vuoden 1869 kirkkolaki vaikutti ortodoksien 1900-luvun alkupuolen säädöskokoelmiin?
Kirkkolaki 1869 kohdistui ensimmäistä kertaa nimenomaan luterilaiseen kirkkokuntaan Suomessa, ei enää kaikkiin suuriruhtinaskunnan asukkaisiin. Miten se vaikutti Suomen itsenäisyyden alkuajan ortodoksien säännöskokoelmiin?
Kolme näkemystä valasta
Valaa koskeneissa muutosvaiheissa on näkynyt kirkon ja yhteiskunnan välinen vuoropuhelu. Miten evankelisluterilaisen kirkon kirkolliskokous on nähnyt valan aseman 1960-luvulta lukien? Entä miten sen merkitystä ovat arvioineet valtioneuvoston oikeuskansleri ja hallitus?
Pääkirjoitus: Miksi teemanumero kirkkolaista ja kirkko-oikeudesta?
Schaumannin kirkkolaki 1869 on muodostunut yhdeksi merkkipaaluksi suomalaisen kirkkolainsäädännön ja kirkko-oikeuden alalla. Lakiin kirjatut periaatteet ovat olleet vaikuttavia paitsi luterilaisen kirkon, myös koko suomalaisen yhteiskunnan sekä sen vähemmistökirkkojen toiminnalle ja kehitykselle.