Teema

| Lauri Mäenalanen

Luonnonfilosofian mahdollisuus kantilaisessa uskonnonfilosofiassa – Kantin uskonnonfilosofisen ajattelun kehityksestä

Immanuel Kantin varhainen kirjoitus Universaali luonnonhistoria ja taivaiden teoria (1755) sisältää kiinnostavan ajatuksen liittyen Jumalan olemassaoloon. Miten tämä kirjoitus valaisee Kantin uskonnonfilosofisen ajattelun kehitystä?

| Alma Laukkanen

Graduhaastattelu: Hanna Pöyry ja sukupuolirooleja rikkonut maallikkoreformaattori Katharina Schütz Zell

Miten puolustaa omaa ja aviomiehensä kunniaa aikana, jolloin oma uskonvakaumus sekä avioliitto ovat kyseenalaistettuja? Tähän Hanna Pöyry perehtyi kirkkohistorian pro gradu -tutkielmassaan. Strasbourgilainen evankelinen kirkkoäiti Teologian maisteri ja humanististen tieteiden…

| Heta Hurskainen

Pääkirjoitus: Ukrainan sodan heijastusvaikutukset

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ei koske ainoastaan Ukrainaa ja ukrainalaisia. Tässä teemanumerossa valotetaan sekä Venäjän ja sen ortodoksisen kirkon perusteita, toimia ja vaikutuksia niin Ukrainassa kuin Ukrainan ulkopuolella havaittavia sodan heijastusvaikutuksia.

| Petteri Lalu

Sota ei ole pyhää!

Venäjän ortodoksisen kirkon johtajan Moskovan patriarkka Kirillin tuki Venäjän Ukrainassa käymälle sodalle on pöyristyttänyt erityisesti länsimaista yleisöä. Patriarkan hyökkäyssotaa tukevat viestit ovat radikalisoituneet ja niihin on ilmaantunut sävyjä, joita länsimaisten kirkkojen johtajat ovat kutsuneet jopa harhaoppisiksi.

| Mikko Ketola

Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko ja paavi Franciscus

Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko on yksi Ukrainan merkittävimmistä uskonnollisista yhteisöistä. Se on osa maailmanlaajuista katolista kirkkoa, ja sen johtajalla on läheiset suhteet paavi Franciscukseen. Kirkko on terävä Venäjän arvostelija. Yksi Ukrainan…

| Maija Penttilä

Suomen venäjänkieliset uskonnolliset yhteisöt ja sodan käsittely

Venäjän ja Ukrainan maidenväliset suhteet ovat poikki. Millaisia strategioita venäjänkieliset uskonnolliset yhteisöt ovat kehittäneet suhtautumisessaan käynnissä olevaan sotaan ja mahduttaakseen samaan yhteisöön ihmisiä, joilla on erilaisia poliittisia näkemyksiä? Mitkä asiat selittävät näitä strategioita?

| Kati Parppei

Venäjä puolustautuu länttä vastaan ”pyhässä sodassa”

Venäjän hallinnon syytökset länttä kohtaan ovat käyneet yhä rajummiksi. Väitteet eivät ole syntyneet tyhjästä, vaan niillä on juuret 1800-luvun aatteissa ja siinä, miten Venäjä paikkansa maailmassa hahmottaa. Venäjän täysimittaista hyökkäyssotaa…

| Reetta Kallanne

Sodan uhka ja rauhan mahdollisuus: Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pitkä sotahistoria

Venäjä aloitti 24. helmikuuta 2022 hyökkäyssodan Ukrainaan. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa reaktiot sotaan vaihtelivat rauhanpuheista kuoleman toivomiseen venäläisille sotilaille. Mikä selittää suuret erot? Tarkastelen asiaa historiaan peilaten.

| Päivi Vähäkangas

Kenen lippua kannat? Suomalaisten pappisvihkimys Venäjällä repii Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa

Venäläinen kirkko vihki sota-aikana konservatiivisia suomalaisia papiksi ja julisti levittävänsä oikeaa valoa länteen. Pappisvihkimys asetti vaakalaudalle kirkkojen väliset suhteet ja herätti kysymyksiä vaikuttamispyrkimyksistä.

| Miro Leporanta

Ilman Ukrainaa ei ole Venäjää, ilman Kosovoa ei ole Serbiaa

Serbiaa ja Venäjää yhdistävät slaavilaisuuden ja ortodoksisen uskon lisäksi myös kaipaus kadotettuihin alueisiin. Ukrainan ja Kosovon tarinat nivoutuvat toisiinsa niin kirkollisessa kuin poliittisessa merkityksessä.

| Elsi Takala

Sotarikokset Ukrainassa

Jo Venäjän hyökkäyksen alkuvaiheessa keväällä 2022 raportoitiin laajasti hyökkäyksistä siviilikohteita – esimerkiksi asutuskeskuksia, sairaaloita, voimalaitoksia – vastaan sekä siviilien ja sotavankien kidutuksesta ja seksuaalisesta väkivallasta. Kuluneen yli kahden vuoden aikana hävitystyö on jatkunut.

| Susanne Mänttäri

De tre abrahamitiska religionerna i Sydafrika. I landet där trauman från apartheid lever starkt i interaktionen mellan människor.

Följ med på en fascinerande resa i Sydafrika, där varje dag ger nya inblickar om människornas liv i ett pulserande samhälle. Ett otroligt vackert land med en fascinerande och gripande historia, som präglats av kolonialismen, slaveriet och apartheid. Denna resa blev en oförglömlig och berikande upplevelse.

| Tommi Kotonen

Äärioikeisto ja satanismi – äärimmäisen pahuuden ilmentymät?

Satanismi ja äärioikeisto ovat omiaan synnyttämään kohuja ja moraalipaniikkia ilmentäessään monelle tiettyä äärimmäistä pahuutta. Joissain ryhmissä ne esiintyvät yhdessäkin kansallissosialismin edustaessa satanismin poliittista ulottuvuutta.

| Sari Kivistö

Pahikset kirjallisuudessa

Ketkä ovat kirjallisuuden suurimmat lurjukset kautta aikojen? Miten kirjallisuus on kuvannut pahuutta henkilöhahmojen avulla? Mistä pahuus kumpuaa?

| Marianna Saartio-Itkonen

Onko koulukiusaaminen banaalia, välineellistä vai sadistista pahuutta?

Koulukiusaaminen on ilmiönä valitettavan arkipäiväinen. Uhrin elämän se voi muuttaa pysyvästi. Voidaanko ajatella kiusaamisen olevan pahuutta? Pahuus ei itsessään ole hyvä selitys kenenkään toiminnalle, mutta uhrin kärsimystä se voi kuvata. Jos koulukiusaaminen tuottaa pahuutta, minkälaista pahuutta se olisi?

| Mitra Härkönen

Ei hyvää eikä pahaa. Buddhalaisuuden käsitys pahuudesta

Buddhalaisuudessa pahuus ei ole sen paremmin ihmisessä kuin maailmassa hänen ulkopuolellaan. Sen sijaan paha on seurausta vihan, ahneuden, takertumisen ja tietämättömyyden vallassa tehdyistä intentionaalista teoista.

| Timo Koistinen

Jobin jalanjäljissä: pahan ongelmia

Voidaanko pahuutta ja kärsimystä selittää ja ymmärtää?  Elämässä on vain harvoja asioita, jotka pakottavat kysymään yhtä paljon kuin kokemamme, tekemämme ja näkemämme pahuus. Pahan ongelma ei ole vain yksi ongelma, mikä käy ilmi eri alojen tutkijoiden kirjoittamissa artikkeleissa.

| Mikko Posti

Aiheuttaako Jumala pahan Tuomas Akvinolaisen teologiassa?

Miksi hyvän Jumalan luomassa maailmassa on pahaa? Tuomas Akvinolainen käsitteli laajasti tätä pahan ongelmaa kaitselmuksen teologiassaan. Tuomaan kypsän kauden ajattelussa myös pahat asiat alkavat näyttäytyä osana Jumalan hyvää suunnitelmaa.