Paasto pitää kaidalla tiellä: Kolmen uskonnon kuunteleva keskustelu Kirjoituksista
Tiistai-iltana 2.3.2021 hieman yli kaksikymmenpäinen joukko kokoontui etäyhteyksin kolmen abrahamilaisen uskonnon ”kuuntelevaan keskusteluun Kirjoituksista”. Juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin edustajat toivat tilaisuuteen valitsemansa tekstin liittyen annettuun teemaan, joka oli tällä kertaa paasto. Aiheesta kiinnostuneita osallistujia oli seurakunnista, peruskouluista ja yliopistoilta. Etäyhteys mahdollisti sen, että paikalle pääsi henkilöitä niin pääkaupunkiseudulta kuin sen ulkopuoleltakin.
Tilaisuuden tarkoituksena oli, että osallistujat pääsevät kuuntelemaan ja keskustelemaan kolmen uskonnon edustajien tavoista lukea ja tulkita paastoon liittyviä otteita Kirjoituksistaan. Perusajatuksena oli kuunteleva ja kyselevä suhtautuminen eri traditioihin sekä tiedon ja yhteisymmärryksen lisääminen. Tähän ajatukseen pohjautuva tilaisuus ei ollut ensimmäinen laatuaan, vaan ”kuunteleva keskustelu Kirjoituksista” –tilaisuuksista, Kirkkohallituksen kirkko ja juutalaisuus –työryhmän koollekutsumana, on muodostunut vähintään kahdesti vuodessa toistuva traditio. Lähestymistapa on lähtöisin Cambridgen yliopistosta, missä se tunnetaan nimellä Scriptural Reasoning.
Jom kippur juutalaisille vuoden suurin paastopäivä
Keskustelun avasivat juutalaisten seurakuntien ylirabbiini Simon Livson ja juutalaisen koulun opettajana toimiva Daniel Weintraub lukemalla otteet Maimonideen teoksesta Mishne Tora (kappale Paastot 5:1) sekä profeetta Jesajan kirjasta (58:3-7). Livsonin lukemassa otteessa Mishne Torasta kerrotaan muun muassa, että juutalaisten pitämien paastopäivien ”tarkoituksena on vedota sydämeen ja avata parannuksen polut” muistuttamalla omista ja isien pahoista teoista.
Juutalaisten pitämien paastopäivien ”tarkoituksena on vedota sydämeen ja avata parannuksen polut” muistuttamalla omista ja isien pahoista teoista.
Weintraub kertoi, että juutalaisilla on vuodessa kuusi varsinaista paastopäivää, joista kaksi on erityisen merkityksellisiä. Päivän katsotaan kestävän auringonlaskusta seuraavaan. Nämä paastopäivät eroavat rituaaleiltaan ja sen suhteen mistä kaikesta paaston aikana tulisi pidättäytyä. Weintraub huomautti kuitenkin, ettei henkilön tarvitse paastota, mikäli lääkäri arvioi sen hänelle haitalliseksi.
Juutalaisille vuoden suurin paastopäivä on sovituspäivä eli Jom kippur. Livson kertoi, että juutalaiset paastoavat Jom kippurin aattoillasta seuraavaan auringonlaskuun saakka yhteensä noin 25 tuntia. Tänä päivänä pidättäydytään muun muassa ruoasta, juomasta, aviollisista suhteista ja peseytymisestä. Laaja joukko juutalaisia viettää Jom kippuria synagogassa rukoillen ja lukien Kirjoituksia.
Paastotessa ei tulisi kuitenkaan unohtaa toisia. Jesajan kirjasta (58:7) luetut sanat, joiden mukaan Jumala odottaa, että paastoamisen lisäksi ”murrat leipää nälkäiselle, avaat kotisi kodittomalle, vaatetat alastoman, kun hänet näet, etkä karttele apua tarvitsevaa veljeäsi”, johdattivatkin keskustelijat käytännönläheisempään dialogiin hyvän tekemisestä.
Muslimeille paasto on velvoite, mutta ei sairaana
Muslimien paastosta paikalla oli kertomassa shiia-islamilaisen Resalat-seurakunnan imaami Abbas Bahmanpour. Hän aloitti osionsa lukemalla suomennokset Koraanin toisen kappaleen (al-Baqarah) jakeista 183-185. Jakeissa muun muassa määrätään velvoittavaksi paastota ramadan-kuukautena, ”jolloin Koraani annettiin opastukseksi ihmisille ja selväksi todistukseksi (Jumalan) johdatuksesta, jotta hylättäisiin paha ja valittaisiin hyvä” (Kor. 2:185).
Myös muslimit määrittelevät päivän keston auringonlaskusta seuraavaan, mutta paastopäivän kesto on tätä lyhyempi, sillä öitä ei paastota. Muslimit siis paastoavat yleisesti aamun sarastuksesta auringonlaskuun, jonka jälkeen syödään iftar-illallinen.
Bahmanpour kertoi, että mikäli henkilö on matkalla tai hänellä on ohimenevä vaiva, jonka vuoksi hän ei kykene paastoamaan ”on hänen sen sijaan (muuna aikana) paastottava yhtä monta muuta päivää” (Kor. 2:185). Joidenkin tulkintojen mukaan paaston korvaukseksi voi myös tarjota ravintoa vähävaraisille.
Jakeissa sanotaan, että korvauksena paastoamatta jääneistä päivistä kaikkein parasta olisi kuitenkin paastota toisena ajankohtana. Mikäli henkilön vaiva, jonka vuoksi hän ei kykene paastoamaan on pitkäaikainen (kuten vanhuus tai krooninen sairaus), tulee paastoamisen sijaan tarjota ravintoa vähävaraisille. Bahmanpour kertoi myös, että tutkimusten mukaan ramadan-kuukausi on nimenomaan se aika, jona muslimit antavat eniten rahaa hyväntekeväisyyteen.
Tutkimusten mukaan ramadan-kuukausi on nimenomaan se aika, jona muslimit antavat eniten rahaa hyväntekeväisyyteen.
Viimeisen jakeen lopussa kerrotaan, että ramadania koskevien käskyjen tavoite on ”paastopäivienne luvun täyttyminen” ja se, että ”te ylistäisitte Jumalaa Hänen johdatuksensa tähden sekä olisitte Hänelle kiitollisia.” (Kor. 2:185).
Löysikö Jeesus erämaasta heinäsirkkoja syötäväksi?
Evankelis-luterilaisen kirkon pastori Timo-Matti Haapiainen alusti paaston merkityksestä kristityille lukemalla Matteuksen evankeliumin luvusta 4 jakeet 1-11. Hän oli valinnut otteen vuonna 2020 julkaistusta Uuden testamentin käännöksestä. Otteessa kerrotaan Jeesuksen esimerkillisestä paastosta ja siitä, kuinka hän samalla selviytyy Paholaisen koettelemuksista. Haapiainen kertoi, että ravinnosta pidättäytymisen lisäksi Jeesus vaikuttaa myös jättäytyneen sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, sillä tapahtuman kuvaillaan sijoittuneen ”asumattomalle seudulle”.
Keskustelua herätti varsinkin kohta, jossa kerrotaan, että vasta kun ”Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänelle tuli nälkä.” Osallistujat pohtivat sitä, kuinka nopeasti nälkä yleensä yllättää! Pohdimme myös, olisikohan Jeesuksen neljänkymmenen vuorokauden paaston aikana ollut taukoja paastoamisesta, esimerkiksi lauantaisin (koska juutalaiset eivät paastoa sapattina) tai öisin kuten muslimien harjoittamassa paastossa.
Pohdimme myös sitä, minkälaista ravintoa Lähi-idän erämaassa ylipäätään oli tarjolla — ehkäpä heinäsirkkoja? Jeesuksen paasto on toiminut vuosisatojen aikana innoittajana monille kristityille, jotka ovat halunneet vetäytyä maailman houkutuksista.
Loppupohdintoja synnytti havainto, kuinka kolmella Lähi-idän karuista oloista lähtöisin olevalla uskonnolla paasto on niin suuressa roolissa ja kuinka nyky-yhteiskunnassamme paastoa sovelletaan kokonaan eri tilanteessa — yltäkylläisyyden keskellä.
Lue lisää aiemmista kuuntelevan keskustelun tapaamisista:
Kolmen uskonnon keskustelu: Enkelit kirjoituksissamme
Korona-ajan kuunteleva keskustelu kirjoituksista: Mitä Kirjoituksemme sanovat kärsimyksestä?
Ilo, riemu ja juhliminen – mitä uskontojen pyhillä teksteillä on sanottavaa näistä?
Kuunteleva keskustelu kirjoituksista: kolmen uskonnon juhlia pyhissä teksteissä
Tre religioners dialog om bönen plats och bönehus – Lyssnande diskussion kring skrifterna
Kolmen uskonnon keskustelu: uskova yhteiskunnan osana
Kolmen uskonnon edustajat isojen kysymysten äärellä – Mitä viha on ja miten siihen tulisi suhtautua?
Kolmen uskonnon kuuntelevaa keskustelua kirjoituksista: ”Naapuri, lähimmäinen, muukalainen”
Abrahamilaiset uskonnot avaavat kirjoituksiaan − Raportti kolmen monoteistisen uskonnon kohtaamisesta Åbo Akademilla (13.5.2015)
Tulkinta ja traditio – kolmen monoteistisen uskonnon kuudes kuunteleva keskustelu Kirjoituksista 23.4.2015
”Nästa, granne och främling”: De tre abrahamitiska religionernas möte den 23 april 2014
Kolmen uskonnon edustajien dialogitapaaminen 11.11.2013
Kirjoittaja
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston yleisen ja aikuiskasvatustieteen, islamin tutkimuksen ja arabian opiskelija sekä toimii Helsingin yliopiston muslimiopiskelijoiden järjestön hallituksen puheenjohtajana.