Teologi-identiteetti ja työelämäkompetenssi

Teologi-identiteetti ja työelämäkompetenssi

Tulevaisuudessa tarvitaan monipuolista osaamista, jotta löydetään ratkaisuja ihmiskunnan kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Tarvittavan osaamisen arvioidaan sijaitsevan moniammatillisissa asiantuntijatiimeissä. Teologit voivat olla luonteva osa erilaisia asiantuntijatiimejä, sillä alalla on osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa. On tärkeää tutkia, miten teologinen osaaminen ymmärretään muuttuvassa ympäristössä. Näin osaamista on mahdollista markkinoida myös perinteisten papin ja opettajan professioalojen ulkopuolelle. 

Yksilön työllistyvyys ja ammatillinen identiteetti

Työllistyvyydellä (employability) tarkoitetaan yksilön kykyä, tietoja ja taitoja, joiden avulla hän löytää töitä, pysyy töissä ja etenee urallaan. Työllistyvyydestä on tullut yhä tärkeämpi osa eurooppalaisten yliopistojen uudistamisprosessia. Korkeakoulutettujen määrän kasvaessa on tullut näkyväksi, ettei pelkkä tutkinto työllistä, vaan yksilön on kyettävä rakentamaan asiantuntijuuttaan monesta eri lähteestä. Esimerkiksi persoonallisilla ominaisuuksilla, yksityiselämän harrastuneisuudella ja työkokemuksella on nykyisin yhä suurempi rooli työllistymisessä.

Ammatillisen identiteetin rakentuminen on kaksisuuntainen prosessi. Yhteisön käsitykset ohjaavat yksilön valintoja ja yksilöiden valinnat ja puheenvuorot vaikuttavat yhteisöjen näkemyksiin. Kerr Inkson puhuu työelämän metaforista, jossa eri ammattiryhmien itseymmärrys ohjaa työelämään suuntautuvien näkemyksiä alan houkuttelevuudesta ja soveltuvuudesta itselle. Mark L. Savickas puolestaan esittää, että yksilö rakentaa työuransa osana omaa elämäntarinaansa (career construction theory). Tässä prosessissa hän hyödyntää sekä omaa että toisten kuvaamaa kokemusmaailmaa. Lähtökohtana on, että ympäristö haastaa yksilön pohtimaan tulevaisuuttaan. Yksilön ammatillisen identiteetin kasvuprosessi käynnistyy, kun hän vastaa tähän haasteeseen ja alkaa suunnitella tulevaisuuttaan sekä siihen liittyviä opintoja ja työuraa.

”Perinteinen teologi” vai ”epätyypillinen teologi”

Teologinen koulutus mielletään helposti papin ja opettajan professioihin. Vaikka suurin osa teologitutkinnon suorittaneista työllistyy edelleen kirkkoon ja kouluihin, työllistyy heitä myös muille sektoreille (2010–2014 valmistuneista 36 % oli työllistynyt muualle kuin kirkkoon tai kouluihin). Muista teologeja työllistävistä sektoreista puhuttaessa käytetään termejä ”teologeille epätyypilliset alat” tai ”muut tehtävät”. Vaikka tällä todennäköisesti pyritään selkeyttämään teologisen asiantuntemuksen soveltamisalueita, saattaa jako olla hankala etenkin generalistiseen teologin tutkintoon tähtäävälle opiskelijalle teologisen identiteetin muodostamisen kannalta. Puheella luodaan huomaamatta käsityksiä, että olisi olemassa jotakin teologiselle alalle ensisijaisia toimintaympäristöjä tai osaamisalueita, joita hyödynnetään vain joissain tehtävissä, ja joista nämä ”muut epätyypilliset alat” poikkeavat. Todellisuudessa teologinen osaaminen näyttää soveltuvan laajemmalle, kuin tämän kaltainen puhe antaa ymmärtää.

Teologisen alan osaamisen ennakointi

Vuonna 2015 toteutettiin teologisen koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Sen yhtenä tavoitteena on tarkastella teologisen tutkinnon tuottamaa osaamista työelämässä. Lähtökohtana on, että nykyisessä, heikentyneessä työmarkkinatilanteessa on tärkeää löytää eräänlainen ”teologinen ydinosaaminen”, jota on mahdollista hyödyntää eri aloilla. Alan ennakointia varten kerättiin kyselyaineisto vuosina 2010–2014 valmistuneilta teologian maistereilta ja tohtoreilta (vastaajia 527), haastateltiin yhdeksää pidempään työelämässä ollutta teologialumnia sekä neljää työelämän ja tulevaisuuden ennakoinnin asiantuntijaa (Sitra, EK, Demos ja Akava). Aineistonkeruun kohdentamisen tausta-ajatuksena oli identiteetin rakentumisen kaksisuuntaisuus. Teologien työllistymismahdollisuudet on sidottu sekä teologien itseymmärrykseen että työelämän näkemyksiin siitä, mitä asioita teologit osaavat.

Ennakointia varten kerätty aineisto vahvistaa näkemyksen siitä, että työelämä mieltää teologisen tutkinnon edelleen etenkin papin ja jonkin verran uskonnonopettajan professioihin. Sen sijaan teologiseksi osaamiseksi nimetään tulevaisuuden työelämän näkökulmasta merkittäviä asiantuntijatietoja- ja taitoja, jotka ovat käyttökelpoisia myös professioalojen ulkopuolella.

Teologisen osaamisen mahdollisuudet

Uskonnon ja kulttuurien tulkki

Ennakointiraportin tulosten perusteella työelämä ja teologit ovat yhtä mieltä siitä, että teologinen tutkinto valmentaa tulkitsemaan erilaisia uskontoja ja arvomaailmoja. Uskontoa pidetään voimakkaana yksilöä ja yhteisöä liikuttavana tekijänä ja sen merkityksen arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa. Globaalit ilmiöt, kuten resurssien niukkeneminen, tiiviimpi asuminen ja kansainvälinen yhteistyö lisäävät tarvetta eri taustoista tulevien ihmisten väliseen yhteistyöhön. Tämä tarkoittaa, että syntyy yhä merkittävämpiä monikulttuurisia asumiseen ja työhön liittyviä yhteisöjä, joissa tarvitaan keskinäistä vuoropuhelua.  Väestömäärän lisääntyminen johtaa puolestaan tilanteeseen, jossa kilpaillaan toimeentulosta, tasapuolisuudesta, raaka-aineista ja voimavaroista. Nämä ilmiöt ovat luonteeltaan niin laaja-alaisia, että niiden ratkaisemiseen haetaan vastauksia myös uskonnoista ja erilaisista aatesuuntauksista. Teologeilla on mahdollisuus tuottaa uskonnon ja kulttuurien asiantuntijoina tilanteeseen erilaisia selitys- ja ratkaisumalleja asiantuntemuksensa pohjalta.

Kohtaamisen asiantuntija

Teologisen alan vahvuudeksi nimettiin varsin yksimielisesti vahva vuorovaikutusosaaminen ja ihmisten kohtaamisen asiantuntijuus. Tämä on työelämän näkökulmasta merkittävää osaamista, jota on mahdollista hyödyntää monipuolisesti eri aloilla. Teologinen tutkinto valmentaa kohtaamaan ihmisiä erilaisissa tilanteissa. Eri oppiaineissa ihmisen tarinaa tarkastellaan eri paikoissa, ajoissa ja kulttuureissa. Se valmentaa teologin ymmärtämään ihmisen kohtamaa todellisuutta monipuolisesti. Tulevaisuuden keskeinen haaste on muutos ja siihen valmentautuminen. Teologisella alalla on valmiutta kohdata ja ymmärtää ihmistä erilaisten käännekohtien edessä. Tämä tarjoaa erinomaiset sovellusmahdollisuudet lähes millä tahansa alalla.

Arvo-osaaja

Erityisesti opettajan tehtävissä toimivat näkivät arvo-osaamisen liittyvän työhönsä. Muilla vastavalmistuneilla kokemus itsestä arvo-osaajana on vähäisempää.  Arvo-osaamisen merkitys näyttää kuitenkin kasvavan työelämäkokemuksen karttuessa. Kyselyaineiston avoimet vastaukset sekä alumni- ja vaikuttajahaastattelut tuovat selkeästi näkyviin, että työelämä liittää teologiseen asiantuntijuuteen arvo-osaamisen. Tulevaisuuden haasteisiin liittyy runsaasti erilaisia arvovalintoja. Teologiselle alalle on tilaus osallistua arvoihin liittyvään keskusteluun, erilaisten tuotteiden arvopohjaiseen kehittämiseen ja arvo-ohjaukseen eri yhteisöissä.

Osaamista tulee arvioida jatkuvasti

Tulevaisuuden arvioiminen on haastavaa. Ympäröivä maailma ja työelämän muutokset voivat vaihtaa suuntaa hyvinkin nopeasti. Teologiselle alalle tämä tarkoittaa, että sen olisi syytä jatkuvasti arvioida osaamisensa käyttövoimaa eri konteksteissa. Hyvien tutkimusavauksien lisäksi ala ja sen edustajat tuottavat uusia tulkintoja teologisen osaamisen sisällöstä ja etenkin sen sovellettavuudesta. Ei ole yhdentekevää, miten teologit näkevät itsensä ja puhuvat itsestään. Siitä on nimittäin kiinni, millaisiksi osaajiksi teologit tunnistetaan, miten tutkinnolla työllistytään ja millaisiin uusiin innovaatioihin teologit pääsevät osallistumaan. ”Epätyypilliset” ja ”muut” on syytä sisällyttää luontevasti teologiseen alaan ja puhua niiden sijaan laaja-alaisesta teologian sovellettavuudesta ja asiantuntijuudesta. 

 

Kirjoittaja Maria Buchert, TT, työskentelee soveltavan opetuksen yliopisto-opettajana Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Hän on ollut kirjoittamassa 27.8.2015 julkaistua teologisen alan koulutus- ja osaamistarpeen ennakointia.

Kuva: Morguefile.com

Kirjallisuus:

Buchert, Maria; Sainio Juha; Salomaa, Heikki & Tuominen Visa: Tulevaisuuden teologi. Teologisen alan koulutus- ja osaamistarpeen ennakointiraportti. Helsingin yliopisto & Åbo Akademi & Itä-Suomen yliopisto, 2015.

Inkson, Kerr: Images of career: Nine key metaphors. Journal of Vocational Behavior 65 (2004). 96-111.

Kasvio, Antti: Kestävä työ ja hyvä elämä. Tampere: Gaudeamus, 2014.

Lempinen, Petri: Pelkkä oman alan osaaminen ei enää riitä. – Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2015. Katsauksia ja keskusteluja. 17-26.

Savickas, M.L.: The theory and practice of career counseling. Teoksessa Brown S.D. & Lent R.W. (toim.) Career development and counceling. Putting theory and research to work. 42-70, 2005.

Savickas, M.L. et al.: Life designing: A paradigm for career construction in the 21st century. Journal of Vocational Behavior (75). 239-250, 2009.

Tuominen, Visa: Maistereiden työllistyvyys. Publications of the University of Eastern Finland. Dis-sertations in Social Sciences and Business Studies. Diss. University of Eastern Finland, 2013.

Wilenius, Markku & Kurki, Sofi: Surfing the Sixth wave. Exploring the next 40 years of global change. The Interim Report of the project “The 6th Wave and Systemic Innovations of Finland “: Success Factors for the years 2010-2050 (6th Wave), 2012.