Teema 2016/1: Teologit työelämän poluilla

Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan opiskelijaksi hakeutuvien joukko on taustoiltaan ja ikärakenteeltaan verrattain monipuolinen. Vaikka valtaosa perustutkinto-opiskelijoista on alle kolmikymppisiä, mahtuu mukaan myös varttuneempia. Useat heistä ovat suorittamassa toista tutkintoa. Eräs tällaisista, julkisuudessa tunnetuista teologian opiskelijoista on Suomen Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen, 61 v. Mitä hän ajattelee teologiasta ja teologian opiskelemisesta?

Teologinen tutkinto antaa laajat yleistiedot, joista on hyötyä alalla kuin alalla. Tätä teologinen tiedekunta mielellään korostaa opiskelijarekrytoinnissa. Kokemukseni mukaan väite on myös täyttä totta.

Työnohjaus on kasvun paikka niin työnohjattavalle kuin työnohjaajalle. Kirkossa lähes kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus päästä ilmaiseen työnohjaukseen ja pohtia esimerkiksi ammatti-identiteettiin ja työn priorisointiin liittyviä kysymyksiä koulutetun työnohjaajan kanssa.

Toimittaja tarvitsee työssään hyvää yleissivistystä, kriittistä ajattelua sekä kuuntelemisen ja kysymisen taitoja. Nämä taidot voi löytää montaa polkua pitkin, joista yksi on teologian opiskelu. Voimakas maahanmuutto ja kriisit maailmalla ovat nostaneet uskonnot, perinteet ja niiden tulkinnat osaksi päivittäistä uutisvirtaa. Tämän maailman tulkitsemiseen teologia antaa erinomaisia valmiuksia.

Julkisuudessa on viime kuukausina keskusteltu uskonnonopetuksen tulevaisuudesta. Aloitteita on tehty uskonnon ja elämänkatsomustiedon oppiaineiden lakkauttamiseksi ja niiden tilalle kaikille yhteisen oppiaineen luomiseksi. Sen sijaan eräs muutos on varma ja pikainen: perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uudet valtakunnalliset opetussuunnitelmat astuvat voimaan elokuussa 2016. Mitä ne merkitsevät uskonnonopetukselle ja uskonnonopettajien koulutukselle?

Det är många teologistuderande som i dag är oroliga inför framtiden. Kommer det att finnas jobb för mig den dag jag blir klar? Även om sysselsättningsläget för teologer ser litet ljusare ut än för många andra yrkeskategorier, är det ett faktum att arbetslösheten har stigit och kön till prästvigning vuxit allt längre.

Edessäsi on Teologia.fi-julkaisun työelämänumero helmikuu/2016, jonka yhdeksän artikkelia ja yksi haastattelu avaavat kiinnostavia näkökulmia teologien työllistymiseen, ammatilliseen kompetenssiin, työn kuviin ja kokemuksiin työstä. Kyseessä on monipuolinen tietopaketti, joka valottaa eri näkökulmista akateemisen teologian opiskelun yhteyksiä työelämään.

Teologit työllistyvät papiksi tai uskonnonopettajaksi, vai onko muitakin vaihtoehtoja? Teologien työttömyys on viime vuosina lähtenyt selvään kasvuun. Samalla on kuitenkin muistettava, että valtaosa teologeista työllistyy koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin.

Millaista osaamista papit tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa? Tarvitsevatko he akateemista teologiaa? Pitäisikö papit kouluttaa pappisseminaarissa? Vastauksia näihin kysymyksiin antavat kuvaus papin ydinosaamisesta sekä kirkon ammattien ennakointityöskentely.

Teologinen koulutusala on kokenut työmarkkinoilla rajuja muutoksia. Viimeisten neljän vuoden aikana työttömyysprosentti on noussut kaksinkertaiseksi, noin viiteen prosenttiin, joka vastaa akateemisten alojen keskimääräistä työttömyyttä.

Tulevaisuudessa tarvitaan monipuolista osaamista, jotta löydetään ratkaisuja ihmiskunnan kannalta tärkeisiin kysymyksiin. Tarvittavan osaamisen arvioidaan sijaitsevan moniammatillisissa asiantuntijatiimeissä. Teologit voivat olla luonteva osa erilaisia asiantuntijatiimejä, sillä alalla on osaamista, jota tarvitaan tulevaisuuden haasteiden ratkaisemisessa.