Teologi viestinnän maailmassa

Teologi viestinnän maailmassa: Mitä teologian opiskelu on antanut toimittajan työhön?

Toimittaja tarvitsee työssään hyvää yleissivistystä, kriittistä ajattelua sekä kuuntelemisen ja kysymisen taitoja. Nämä taidot voi löytää montaa polkua pitkin, joista yksi on teologian opiskelu. Voimakas maahanmuutto ja kriisit maailmalla ovat nostaneet uskonnot, perinteet ja niiden tulkinnat osaksi päivittäistä uutisvirtaa. Tämän maailman tulkitsemiseen teologia antaa erinomaisia valmiuksia.

Tieteellinen ajattelu on lähellä toimittajan ajattelua

Teologin tutkinto on hyvin yleissivistävä. Esimerkiksi kirkkohistorian kautta jokainen teologi ymmärtää länsimaista historiaa. Kirkkososiologia auttaa ymmärtämään paitsi kirkkoa osana yhteiskuntaa, myös yhteiskuntaa yleisemmin. Diakoniatyön tuntemus auttaa puolestaan ymmärtämään sosiaali- ja terveysalaa.

Aloitin STT:ssä kotimaan toimittajana keväällä 2008. Tuolloin seurasin mitä erilaisimpien kotimaan aiheiden ohella kirkkoon liittyviä asioita, joilla oli luonnollinen ja selkeä yhteys opintoihini. Vielä pitkään sen jälkeen, kun olin osin siirtynyt muihin tehtäviin, minulta tultiin pyytämään neuvoa kirkollisissa aiheissa: onko tämä aihe merkittävä asia, miten tätä tiedotetta pitäisi tulkita ja mistä saada lisätietoja kyseiseen keskusteluun liittyen.

Työhöni kuuluivat myös yövuorot, joiden aikana seurannassa olivat kaikki aihepiirit kaikkialla maailmassa. Ensimmäisissä yövuoroissani pääsin suureksi ilokseni kirjoittamaan pääsiäisen vietosta ja paavin Urbi et orbi -tervehdyksestä.

Myös moni sellainen aihe, joka ei liittynyt ilmiselvästi opintoihini linkittyi niihin tavalla tai toisella. Erilaisten uskontojen ja perinteiden ymmärtäminen on nykypäivänä tärkeää niin kotimaan kuin ulkomaan uutisointia tehtäessä. On olennaista ymmärtää uskontojen rooli erilaisissa yhteiskunnissa. On myös tärkeää ymmärtää uskonnollista retoriikkaa ja sen erilaisia käyttötilanteita.

Toimitustyön selkäranka ovat journalistin ohjeet. Journalistin ohjeissa määritellään toimittajan ammattietiikka. Teologina näiden periaatteiden ymmärtäminen ja niiden tulkintaan liittyvien päivittäisten ratkaisuiden pohtiminen on luontevaa.

Tieteellinen, kriittinen ajattelu on lähellä sitä tapaa, jolla toimittaja ajattelee. On hahmotettava sekä yksityiskohdat että kokonaisuudet. Faktojen täytyy olla kohdillaan ja niiden keräämiseen liittyvän prosessin täytyy olla läpinäkyvä. On kysyttävä oikeita kysymyksiä oikeassa paikassa, jotta saa esiin jotakin, joka aiemmin oli piilossa.

Erilaisten näkemysten kohtaaminen opettaa

Harvassa opinahjossa tapaa niin eri tavoin ajattelevia ihmisiä kuin teologisessa tiedekunnassa. Lisäksi opinnot kietoutuvat juuri noiden erilaisten näkemysten ympärille, joten päivittäiset keskustelut kasvattavat vuorovaikutustaitoja. Ilmapiiri kannustaa suvaitsemaan myös niitä, jotka ajattelevat eri tavalla kuin itse. Omia näkemyksiä joutuu kyseenalaistamaan, pohtimaan ja suhteuttamaan muiden näkemyksiin. Tästä kaikesta on paljon hyötyä työelämässä, jossa näkemykset usein törmäävät.

Tiedekunnassa ja kesäteologina kertyneet pedagogiset taidot ovat olleet hyödyksi työelämässä. Aikuisten kouluttaminen ei lopulta poikkea mahdottomasti rippikoululaisten opettamisesta. Suunnitelmallisuus, ylimääräisten virikkeiden minimointi ja opiskelijoiden aktivointi ovat aivan yhtä tärkeitä molemmissa ympäristöissä.

Työelämässä ja erityisesti esimiestehtävissä joutuu usein soveltamaan sielunhoitajan oppeja. Läsnäolo ja kuuntelu ovat taitoja, joita opiskeluaikana korostettiin. Nämä taidot ovat olleet kallisarvoisia kollegoiden ja alaisten kanssa keskustellessa.

Kuuntelemisen taito ja läsnäolo ovat toki erinomaisia työkaluja myös juuri toimittajan työssä. Haastateltavalle pitää antaa tilaa ja erityisesti laajoissa henkilöhaastatteluissa vahva läsnäolo tuottaa tulosta. Toimittajalla on kuitenkin velvollisuus myös olla ajoittain vahtikoira, joka räksyttää ja kysyy ikävätkin kysymykset suoraan ja kainostelematta.

Media-alalle haluavan pitää heittäytyä

Media-alalle ei ole helppo päästä. Pitkä taantumakausi ja ansaintalogiikan voimakas muutos ovat mullistaneet alaa. Työpaikkojen määrä mediayrityksissä on vähentynyt merkittävästi viime vuosina. Joulukuussa työnsä päättänyt kaupallisen median markkinatilannetta tarkastellut työryhmä totesi, että alan koulutuksen aloituspaikkoja on vähennettävä nykyisen ylitarjonnan takia. Vähäisiin työpaikkoihin on siis tunkua.

Teologeilla on kuitenkin erityisosaamista, jota useimmilla media-alan töitä hakevilla ei ole. Opinnoista ja tutkinnosta kannattaa tehdä erottautumiskeino. Oma osaaminen pitää pystyä perustelemaan, koska harva työnantaja ymmärtää teologin tutkinnon yleissivistävää luonnetta.

Erityisesti perinteisten teologialojen ulkopuolella teologeihin kohdistetaan paljon ennakkoluuloja ja heijastetaan omia kokemuksia uskonnosta. Tutkinnon kuvitellaan kertovan jotain teologin omasta uskosta ja uskonnollisuudesta. Teologista halutaan väkisin tehdä työyhteisön sielunhoitaja. Teologille ehdotetaan myös helposti ikään kuin tutkintoa paremmin vastaavia töitä, vaikka teologi itse tietäisi haluavansa tehdä juuri kyisestä työtä ja olevansa siinä hyvä.

Viime kädessä paljon on kiinni ajoituksesta ja sattumasta. Ne eivät kuitenkaan puutu peliin, jos ei edes yritä. Siksi kehotan kaikkia media- ja viestintäalan töistä haaveilevia heittäytymään ja olemaan rohkeasti sitä, mitä he ovat.

 

Kirjoittaja Maija Lappalainen on teologian maisteri, joka työskentelee avainasiakaspäällikkönä STT:ssä. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa kotimaan toimittajana, taloustoimittajana ja urheilutoimittajana.

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen