Puoluesihteeri Timo Laaninen – Miksi teologia?

Puoluesihteeri Timo Laaninen – Miksi teologia?

Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan opiskelijaksi hakeutuvien joukko on taustoiltaan ja ikärakenteeltaan verrattain monipuolinen. Vaikka valtaosa perustutkinto-opiskelijoista on alle kolmikymppisiä, mahtuu mukaan myös varttuneempia. Useat heistä ovat suorittamassa toista tutkintoa. Eräs tällaisista, julkisuudessa tunnetuista teologian opiskelijoista on Suomen Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen, 61 v. Mitä hän ajattelee teologiasta ja teologian opiskelemisesta?

Omien sanojensa mukaan Laaninen osasi varautua saamaansa mediahuomioon, kun hänet valittiin kesällä 2013 pääsykokeen perusteella teologiseen.

− Ehkä siitä kaikesta teki julkisuudessa suuremman mediatapahtuman se, että myös täysin eri elämänalalta tuleva rock-muusikko Kari Peitsamo haki ja pääsi samana vuonna opiskelemaan.

Henkilökohtaisesti Laanisen saama palaute opintojen aloittamisesta teologisessa on ollut pääosin positiivista.

− Monet jo eläkkeelle jääneet kirkkoherrat ovat pysäytelleet kadulla ja toivottaneet menestystä, puoluesihteeri naurahtaa.

Tosin kriittisiäkin äänenpainoja on esiintynyt, erityisesti puolueen sisältä.

− Ihan aiheellisestikin on kysytty, miten opiskelun voi yhdistää näin paljon aikaa, sitoutumista ja omistautuneisuutta vaativaan työhön.

Tähän asti Laaninen on vastannut kritiikkiin toteamalla, että teologian opiskeleminen on hänelle harrastus.

− Ainakin toistaiseksi.

Teologia – ala jolla on tarkoitus

Mikä sitten Laanisen mielestä saa ihmiset vaihtamaan alaa ja suorittamaan myöhemmin toisen akateemisen tutkinnon?

− Luulen että tässä on kyse halusta tehdä työtä, jolla on itselle mieltä ja merkitystä. Vaikka toki tietysti tämän ajan työurien pätkittäisyyskin saa monet vaihtamaan alaa, puoluesihteeri huomauttaa.

Laaninen näkee opiskelualassaan paljon yhtäläisyyksiä politiikan kanssa.

− Molemmissa mukana oleminen antaa tyydytystä yhteisen hyvän edistämisestä mielekkään työn kautta, kuten tietysti vaikkapa kansalaisjärjestöissäkin. Nykypäivänä työn tekemisen motiivit eivät enää ole niin puhtaasti vain toimeentulon turvaamisessa, vaan yhä enenevässä määrin työn sisällössä ja etenkin sen tarkoituksessa.

Teologisessa tiedekunnassa on Laanisen mukaan aidosti tarjolla mahdollisuus pohtia elämän suuria kysymyksiä. Siitä, mistä tässä kaikessa oikeastaan on kysymys.

− Ehkä opiskelemaan lähteminen oli minulle sitten jonkinlainen keski-iän kriisi, huolimatta siitä, että teologiset kysymykset ovat kiinnostaneet minua aina, Laaninen pohtii.

Opinnot positiivinen yllätys

Opintojen alku oli tuoreelle teologian opiskelijalle positiivinen yllätys.

− Teologisessa tiedekunnassa opiskelijasta todella pidetään huolta. Tuutoritoiminta oli erinomaista.

Muutoinkin Laaninen antaa kiitosta tiedekunnan suuntaan. Hän on pitänyt kannustavasta ilmapiiristä ja hyvistä opettajista. Mieleen ovat erityisesti jääneet sittemmin jo eläkkeelle siirtyneen yliopistonlehtori Pauli Annalan dogmatiikan luennot sekä Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian kurssit kokonaisuudessaan.

Jälkimmäisistä hän on henkilökohtaisesti eniten kiinnostunut.

Kysyttäessä opintojen haastavimpia kohtia Laaninen mainitsee klassisten kielten, erityisesti kreikan suorittamisen.

− Tällöin palkintona kovasta työstä on se, että pystyy lukemaan Uuden testamentin tekstejä alkukielellä. Siinä jos missä ollaan länsimaisen kulttuuriperinnön juurilla.

Yleissivistystä ja ammatillisia valmiuksia – mitä tulisi osata?

Kenelle kaikille Timo Laaninen suosittelisi teologian opiskelemista ja miksi?

− Kyllähän teologitutkinto tarjoaa niin laajan yleissivistävän pohjan ymmärtää maailmaa, että siitä on hyötyä nykypäivänä kaikilla aloilla, hän vastaa.

− Vaikka toki on myönnettävä, että nykyisessä koulutuspolitiikassa tarkastellaan yhä enemmän myös tutkintojen tuottaman taloudellisen hyödyn näkökulmaa. Sitä, miten tutkinnon kautta työllistyvä ihminen tuo verotuloja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseksi, Laaninen jatkaa.

− Toivon kuitenkin, ettei tutkinnon yleissivistävän merkityksen painoarvoa kadotettaisi.

Sinällään laajan yleissivistyksen tuomalla tutkinnolla on kiistattomat vahvuutensa ammatillisessa tarkastelussa: teologit voivat sijoittua töihin hyvin erilaisille aloille.

Oleellisten työelämätaitojen kannalta teologikoulutuksessa korostuu Laanisen mielestä monia tärkeitä asioita.

− Nähdäkseni kaikkialla työelämässä tarvitaan monipuolisia vuorovaikutustaitoja sekä kykyä työskennellä pienryhmässä. Meillä teologisessa tähän harjaannuttavat esimerkiksi erilaiset lukupiirit, jotka olen kokenut hyvin antoisiksi jo senkin perusteella, että niiden opiskelijajoukko on koostumukseltaan niin heterogeeninen.

Lisäksi Laaninen nostaa esille hyvät viestintätaidot ja puheopin perusteet. Varsinaisista substanssialoista hän mainitsee erikseen maailmanuskontoihin liittyvän tuntemuksen.

− Yritysmaailman piirissä tällaiselle teologiselle asiantuntemukselle on nähdäkseni aivan valtavasti kysyntää.

Ainutlaatuinen mahdollisuus

Omiin opiskelutavoitteisiinsa Laaninen suhtautuu työnsä sanelemien reunaehtojen määrittelemissä rajoissa realistisesti, mutta samalla kunnianhimoisesti. Hän opiskelee A1-linjalla tähtäimessään papin virkaan edellytettävät opinnot.

− Tavoitteenani on suorittaa teologian maisterin tutkinto neljässä vuodessa aiemmat korkeakouluopinnot hyväksiluettuna.

Opiskelumahdollisuutta vielä empiviä hän kannustaa vilpittömästi tarttumaan teologisen tiedekunnan pääsykoekirjoihin.

− Kannattaa ehdottomasti hyödyntää tällainen ainutlaatuinen mahdollisuus, josta ei edes peritä lukukausimaksua, Laaninen päättää.

 

Teksti: Pekka Rautio
Kuva: @timolaaninen