Teologit pätkätöissä

”Kiitos kyselystä, tämä on todella tärkeä aihe! Tuttavapiirissäni ei juuri työttömiä teologeja ole, mutta eipä ole vakituisiin virkasuhteisiin työllistyneitäkään. —
Itse olen kuitenkin onnistunut työllistämään itseni pätkä toisensa jälkeen. Ensimmäisen valmistumisen jälkeisen 3 kk mittaisen määräaikaisen työsuhteeni sain 90 työhakemuksen lähettämisen jälkeen”. [Vastaaja Teotar II -kyselyssä]

Johdanto ja aineisto

Teologinen koulutusala on kokenut työmarkkinoilla rajuja muutoksia. Viimeisten neljän vuoden aikana työttömyysprosentti on noussut kaksinkertaiseksi, noin viiteen prosenttiin, joka vastaa akateemisten alojen keskimääräistä työttömyyttä.

Avoimen työttömyyden kasvun rinnalla näkyy kaksi muutakin ilmiötä. Papinvirat ovat muuttuneet useimmilla vastavalmistuneilla määräaikaisiksi työsuhteiksi, mikä tosin on ollut monilla akateemisilla koulutusaloilla arkipäivää jo vuosikausia. Uskonnon aineenopettajat saavat syksyn 2016 uuteen lukion tuntijakoon aiempaa vähemmän pakollisia uskonnon kursseja opetettavaksi. Tämän on arvioitu jo ennalta vähentäneen uskonnon opettajien työmahdollisuuksia.

Niin sanotuista pätkäpapeista on käyty julkisuudessa keskustelua, mutta muiden teologiryhmien määräaikaiset työsuhteet ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Luomme artikkelissamme katsauksen teologisen koulutusalan pätkätyöläisiin. Käytämme taustana Teologisen alan koulutus- ja osaamistarpeen ennakointiraportti TEOTAR II –aineistoa, joka kerättiin keväällä 2015 ja jonka tulokset raportoitiin syksyllä 2015. Kysely lähetettiin kaikkiaan 1 175 henkilölle, jotka olivat valmistuneet vuosina 2010–2014. Kyselyn vastausprosentti oli 45. Tohtorintutkinnon suorittaneet jäävät tarkastelumme ulkopuolelle ja keskitymme vain maistereihin.

Käytämme tarkasteluun karkeaa jakoa *papit – opettajat – yleinen linja ja näitä lyhenteitä käytämme myös tekstissä ja taulukoissa 1–3. Ryhmä papit muodostuu luonnollisesti pappiskelpoisuuden suorittaneista ja ryhmä opettajat opettajan pätevyyden suorittaneista. Yleinen linja sisältää niin sanotut generalistiteologit, jotka eivät suorita osana opintoja kumpaakaan edellä mainituista pätevyyksistä.

Nopea muutos

Teologien työsuhteet ovat muuttuneet voimakkaasti. Vaikka esimerkiksi vuonna 2014 vihityistä papeista ylivoimaisesti suurin osa aloitti työuransa määräaikaisessa työsuhteessa, oli pappiskelpoisuuden suorittaneiden yleisin työsuhteen laji vakituinen kokopäivätyö (42 %, taulukko 1). Selitys tälle on, että aiempina vuosina (2010–2013) valmistuneet papit olivat kiinnittyneet vakituisiin työtehtäviin hyvin. Generalistiteologien osuus vakituisissa työsuhteissa työskentelevistä oli jopa aavistuksen pappeja suurempi (43 %). Sen sijaan aineenopettajiksi valmistuneiden ryhmässä suurin (42 %) ryhmä ovat määräaikaisessa kokopäivätyössä työskentelevät. Kokonaiskuva jäsentyy taulukosta 1.

Taulukko 1. Työsuhteiden lajit.

%	Papit  n = 228	Opettajat n = 103	Yleinen linja, n = 134	Kaikki n = 465
Vakituinen kokopäivätyö	42	30	43	39
Määräaikainen kokopäivätyö	25	42	20	27
Muu työn laji	12	7	9	10
Työtön tai työllistetty	9	5	10	9
Jokin muu tilanne	12	17	18	14
Yhteensä	100	100	100	100

Työnantajasektoreittain kirkon palveluksessa työskentelevät olivat useimmiten vakituisissa työsuhteissa (51 %), seuraavaksi yksityissektorilla toimivat (43 %) ja julkissektorilla vain 32 prosentilla oli vakituinen työsuhde. Käänteinen tarkastelu tuo esiin saman rakenteen: odotetusti pätkätyöläisiä oli eniten julkissektorilla (46 %), kirkon palveluksessa 32 prosenttia ja yksityissektorilla vain 24 prosenttia.

Pätkätyöläiset

Jatkossa tarkastelemme henkilöitä, jotka olivat joko määräaikaisessa kokopäivätyössä (27 % vastaajista) tai muussa työn lajissa (10 %), (ks. taulukko 1). Tämä teologian pätkätyöläisten ryhmä oli hyvin heterogeeninen.

Taulukko 2. Pätkätöiden moninaisuus

%	Papit n = 83	Opettajat n = 49	Yleinen linja, n = 39
Papin tehtävät	58	4	10
Muut kirkon tehtävät	10	0	5
Opettaja, uskonto+	4	49	0
Opettaja, muu	2	27	5
Muu tehtävä, vastaa koulutustasoa	13	16	36
Muu tehtävä, koulutustasoa alempi	13	4	44
Yhteensä	100	100	100

Eri alaryhmien pätkätöiden välillä on erilaiset profiilit (taulukko 2). Papin työtehtäviin kouluttautuneiden suurin alaryhmä työskentelee papin tehtävissä (58 %), aineenopettajiksi kouluttautuneiden suurin alaryhmä on opettaja, uskonto+ (49 %). Tällä tarkoitamme, että henkilö opettaa paitsi uskontoa, niin lisäksi vähintään yhtä muuta ainetta. Myös muuta kuin uskontoa opettavien ryhmä on suuri (27 %) ja koostuu muun muassa luokanopettajien sijaisista. Yleisen linjan tyypillisin (44 %) pätkätyö on sen sijaan luokittelussamme jokin työ, joka on vastaajan mielestä koulutustasoa alempi. Koulutustasoa vastaaviin tehtäviin itsensä sijoittaa vain reilu kolmasosa (36 %).

Tarkasteltaessa pätkätöitä nimikkeittäin, papiksi kouluttautuneet toimivat useimmiten seurakuntapastoreina tai kappalaisina (taulukko 3). Opettajaksi kouluttautuneet puolestaan toimivat erilaisissa opettajan tehtävissä. Sen sijaan yleisen linjan tyyppiarvon määrittelyn osalta törmätään ongelmiin. Vaikka nimikkeistä poistettaisiin erilaiset etuliitteet (viransijainen, puolipäiväinen- jne.), pirstoutuvat ne lähes yksittäisiin ammattinimikkeisiin. Erilaisissa yrityselämän tehtävissä toimii yhteensä yhdeksän teologia, ja tässä ryhmässä yleisimmäksi nimikkeeksi muodostuu asiakaspalveluneuvoja (n= 4). Jälkikäteen hankitut pätevyydet selittävät muutamat yleisen linjan seurakuntapastorin nimikkeet (n=3).

Taulukko 3. Yleisimmät tehtävät

Papit n= 83	Opettajat, n= 50	Yleinen linja, n= 39
Seurakuntapastori (n= 51)	Uskonnon ja jonkin muun aineen opettaja (n= 11)	Yrityselämän eri tehtävissä (n= 9), joista asiakaspalveluneuvojina (n= 4)
Kappalainen (n= 8)	Tuntiopettaja (n= 7)	Opintokoordinaattori (n= 3)
(Sairaala- tms.)pappi (n=4)	Luokanopettaja (n= 6)	Seurakuntapastori (n= 3)
Opettaja (n= 2)	Resurssiopettaja tms. (n=6)	Tohtorikoulutettava (n= 3)

Tutkittaessa erillisten työantajien määriä oli valmistumisensa jälkeen joko yhden tai korkeintaan kahden työnantajan palveluksessa työskennellyt yleislinjalaisista 74 prosenttia, papeista 71 prosenttia, mutta opettajista vain 57 prosenttia. Työtä löytäneet generalistit näyttivät pysyvän työpaikassaan, mutta opettajat joutuvat ottamaan sijaisuuksia monilta suunnilta. Selkein ero ryhmien välillä löytyy kuitenkin työn luonteesta: teologian alan tutkinto oli ollut pätevyysvaatimuksena 86 prosentille pappisryhmästä, 74 prosentille opettajista, mutta vain 47 prosentille yleislinjalaisten pätkätöistä.

Johtopäätökset

Kyselyyn vastanneista määräaikaisessa tai muussa työnlajissa oli keväällä 2015 yhteensä 37 prosenttia. Määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevistä suurin ryhmä oli (42 %) uskonnon aineenopettajakoulutuksen suorittaneet. Tästä ryhmästä peräti kahdella kolmasosalla oli uskonnon lisäksi vähintäänkin toinen opetettava aine.

Niin sanotut pätkäpapit näyttävät olevan hiippakunnissaan tarpeellista ja toivottua kausi- ja aputyövoimaa hoitamaan moninaisia sijaisuuksia. Yleisen tutkinnon suorittaneita löytyi hyvin erityyppisistä tehtävistä. Heidän vakinaisten työsuhteidensa osuus oli vastanneista suurin (43 %), mutta toisaalta pätkätyötä tekevistä peräti 44 prosenttia työskenteli koulutustasoa alemmissa tehtävissä.

Tiivistetysti: vaikka pappien ja opettajien työsuhteet näyttävät koostuvan hieman lyhyemmistä pätkistä kuin yleislinjalaisilla, he kuitenkin tekevät ainakin lähes koulutustaan vastaavaa työtä. Generalistiteologeilla näyttäisi olevan hieman kahta muuta ryhmää pidempiä työsuhteita, erityisesti yksityissektorilla, mutta he joutuvat usein tyytymään tehtäviin, jotka eivät vastaa koulutustasoa, eikä teologisella osaamisella aina ole ollut käyttöä heidän pätkätöissään.

* Kolmijaosta on huomattava, että vastanneet ovat voineet suorittaa osana maisteriopintoja kaksoispätevyyden (pappi-opettaja). Lisäksi vastaajat ovat voineet hankkia pätevyyksiä ennen teologian opintojaan tai valmistumisensa jälkeen.

 

Kirjoittajat:

Visa Tuominen, YTT, KL, lehtori, Joensuun normaalikoulun lukio, Filosofinen tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto

Heikki Salomaa, TT, soveltavien opintojen yliopistonlehtori, teologian osasto, Itä-Suomen yliopisto

Kuva: Joensuun normaalikoulun lukio

Lähteet

Buchert, Maria; Sainio Juha; Salomaa, Heikki & Tuominen Visa: Tulevaisuuden teologi. Teologisen alan koulutus- ja osaamistarpeen ennakointiraportti. Helsingin yliopisto & Åbo Akademi & Itä-Suomen yliopisto, 2015.

Puhakka, Antero; Rautopuro, Juhani & Tuominen, Visa: Vastavalmistuneet. Joensuun yliopistosta vuosina 2003–2006 valmistuneiden työllistyminen. Joensuun yliopisto, 2007.

Tuominen, Visa & Salomaa, Heikki: Pätkäpappina – aina toisen jäljillä. Työpoliittinen Aikakauskirja 1/2015.