Miten teologit ovat työllistyneet?

Miten teologit ovat työllistyneet?

Teologit työllistyvät papiksi tai uskonnonopettajaksi, vai onko muitakin vaihtoehtoja? Teologien työttömyys on viime vuosina lähtenyt selvään kasvuun. Samalla on kuitenkin muistettava, että valtaosa teologeista työllistyy koulutustasoaan vastaaviin tehtäviin.

Työmarkkinatilanne

Teologista alaa koskevat työmarkkinatilanteen muutokset ovat tuoreita ilmiöitä. Teologien työttömyys on muutaman vuoden aikana kaksinkertaistunut, mutta se on edelleen akateemisten keskimääräisen työttömyysasteen alapuolella. Vuoden 2015 syyskuussa teologien työttömyysaste oli 6 %. Merkittävin yksittäinen syy työttömyyden kasvuun on yleinen talouden taantuma. Tämä on näkynyt erityisesti papiksi vihittyjen lukumäärän laskuna parin viime vuoden aikana. Kirkko on kuitenkin edelleen teologien merkittävin työllistäjä.

Artikkelissani esitettävät tarkemmat tiedot teologien työllistymisestä pohjautuvat Teologisen alan koulutus- ja osaamistarpeen ennakointiraportti (TEOTAR II) –aineistoon, ellei muuta ole mainittu. Aineisto kerättiin keväällä 2015 ja tulokset raportoitiin syksyllä 2015. Kohderyhmänä olivat vuosina 2010–2014 teologian maisterin tai tohtorin tutkinnon suorittaneet, joista 527 henkilöä vastasi kyselyyn. Kyselyn vastausaktiivisuutta, vastausprosentti 45, voidaan pitää kohtuullisen hyvänä.

Kyselyaineiston vastaajista oli kyselyhetkellä, toukokuussa 2015, töissä 84 % ja työttömänä kahdeksan prosenttia. Loput vastaajista oli esim. perhevapaalla vailla työsuhdetta, päätoimisia opiskelijoita tai eläkkeellä. Yleiseen teologien työttömyyteen verrattuna korkeampaa työttömien osuutta tutkimuksessa selittää osaltaan se, että vastavalmistuneiden osuus on tässä aineistossa selvästi suurempi kuin teologian tutkinnon suorittaneiden koko populaatiossa.

Työllistymisen haasteet

Akateemisen tutkinnon suorittaneiden haasteet työmarkkinoille kiinnittymisessä kohdistuvat erityisesti heti valmistumisen jälkeiseen aikaan. Kaikkiaan hieman yli 40 % vastaajista on ollut työttömänä teologian tutkinnon suorittamisen jälkeen. Osuus saattaa tuntua suurelta, mutta se on itse asiassa hyvin tyypillinen generalistitutkinnon suorittaneille, ja matalampi kuin esimerkiksi Aarresaari-verkoston valtakunnallisten uraseurantakyselyjen perusteella humanistien vastaava osuus. Työttömyyttä kokeneiden vastaajien työttömyysajan mediaani on 5 kk.

Ehdottomasti suurin työllistymistä vaikeuttanut tekijä on vastaajien mielestä ollut heikko työmarkkinatilanne. Kaksi kolmesta työllistymisvaikeuksia kokeneista vastaajista (n = 276) arvioi heikon työmarkkinatilanteen vaikeuttaneen heidän työllistymistään paljon tai erittäin paljon. Seuraavaksi eniten työllistymistä olivat vaikeuttaneet suhdeverkostojen sekä työkokemuksen puute.

TEOTAR II -hankkeen yhteydessä kerätyn ennustetiedon valossa työttömyyden kasvu tullee kuitenkin taittumaan. Esimerkiksi pappisvihkimysten määrän arvioidaan olevan tulevina vuosina vuoden 2014 toteumaa korkeammalla tasolla (70–90 pappisvihkimystä vuodessa). Lisäksi tulee huomioida, että varsin moni teologi aloittaa jossain muussa työssä kirkon palveluksessa ja saa pappisvihkimyksen vasta myöhemmin.

Uskonnonopettajaksi pyrkivien lähitulevaisuuden työllisyystilanne näyttää synkemmältä. Uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen siirrytään syyslukukauden 2016 alussa, mutta muutosten työllisyysvaikutukset näkyvät osin jo nyt. Näiden perinteisten alojen ulkopuolelle työllistyvien teologien työllisyysnäkymät kulkevat pitkälti käsi kädessä yleisen työllistymistilanteen kanssa.

Työllistymisen laatu

Keskusteltaessa akateemisten työllistymisestä seuraava kommentti on tyypillinen: ”No joo, suurin osa (teologeista) on töissä, mutta eivät he ainakaan oman alan töihin ole päässeet.”

Kyselylomakkeessa vastaajilta kysyttiin heidän ammatti-, tehtävä- tai virkanimikettään. Vastaajat ilmoittivat yhteensä 257 erilaista ammattinimikettä. Kaikista ei siis tule pappeja tai uskonnonopettajia.

Teologien sijoittumiseen perinteisten papin ja uskonnonopettajan tehtävien ulkopuolelle on vaikuttanut myös se, että teologikoulutukseen pyrkivien ja koulutuksessa olevien uratoiveissa on tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Opiskelijoiden kiinnostus generalistista teologitutkintoa − eli koulutusta kohtaan, joka ei anna kelpoisuutta hakeutua Suomen evankelisluterilaisen papin tai lehtorin tehtäviin tai koulujen uskonnon aineenopettajaksi, on tasaisesti lisääntynyt.

Taulukossa 1 on kerrottu erityyppisiin tehtäviin sijoittuneiden osuudet koulutustaustan mukaan. Jaottelua eri tehtäväryhmiin ei ollut mahdollista tehdä täysin eksaktisti ammattinimikkeiden perusteella, mutta apuna hyödynnettiin kysymyksiä pätevyysvaatimuksista ja tehtävän vaativuustason ja koulutustason vastaavuudesta sekä vastauksia teologian alan tutkinnon jälkeisestä kouluttautumisesta.

Taulukko 1. Luokiteltu työtehtävä koulutustaustan mukaan.

Työtehtävä   Koulutus	Pappi	Muu kirkon teht.	Opettaja, uskonto+	Opettaja, muu	Muu teht., vastaa koulutus-tasoa	Muu teht., koulutus-tasoa alempi	Yht.
Kelpoisuus papin työhön (N = 197)	67 %	8 %	2 %	3 %	11 %	10 %	100 %
Aineenopettajan pätevyys (N = 88)	10 %		43 %	22 %	22 %	3 %	100 %
Yleinen linja (N = 110)	14 %	8 %	5 %	7 %	35 %	32 %	100 %
Tohtorit (N = 41)	22 %	20 %	7 %		46 %	5 %	100 %
Yhteensä (N = 436)	38 %	7 %	11 %	8 %	22 %	14 %	100 %

Vastaajien työtilanne

Kyselyhetkellä työssä olleista vastaajista 45 % työskenteli kirkon palveluksessa ja opettajana vastaajista toimi noin viidennes. Muissa tehtävissä, eli ei kirkon palveluksessa tai opetustyössä, toimivia on lähes yhtä paljon kuin pappeja. Heistä tosin vain kolme viidestä kertoi työn vaativuustason vastaavan koulutustasoa. Perinteisten teologien tehtävien ulkopuolelle tähtäävien yhtenä haasteena onkin sanoittaa kertynyt osaaminen haettavan tehtävän ”kielelle”. Yrittäjänä, ammatinharjoittajana tai freelancerina on toiminut joka kymmenes vastaajista.

Papin tehtäviin kelpoistavan tutkinnon suorittaneista kaksi kolmesta työskenteli papin tehtävissä. Lähes yhtä moni aineenopettajan pätevyyden suorittaneista työskenteli opettajana. Heistä tosin vain kahdella kolmesta oli opetettavana aineena uskonto. Yleiseltä linjalta valmistuneista vastaajista niin ikään kaksi kolmesta työskenteli muissa kuin kirkon tehtävissä tai opetustyössä. Tohtorin tutkinnon suorittaneista yli puolet työskenteli muissa tehtävissä, pääasiassa yliopistoissa tutkimustehtävissä.

Kyselyhetkellä työssä olevista vastaajista noin 70 % arvioi työnsä vaativuustason vastaavan koulutustasoaan tai koki vaativuustason koulutustasoa vaativammaksi. Noin joka kymmenes arvioi työnsä vaativuustason selvästi koulutustasoaan alemmaksi.

Yhteenveto

Yleisessä keskustelussa puhutaan pääasiassa työttömyysprosenteista ja siitä, miten työttömyys on kasvanut. On totta, että työllistymisen haasteet ovat kasvaneet myös akateemisen tutkinnon suorittaneiden keskuudessa. Vähemmälle huomiolle kuitenkin jää, että edelleen valtaosa valmistuvista löytää paikkansa työmarkkinoilla. Teologeistakin kuusi seitsemästä on työssä ja heistä yhdeksän kymmenestä on työssä, joka vastaa koulutustasoa. Keskeistä on, että jokainen miettisi omien työllistymiseen vaikuttavien tekijöiden muodostamassa raamissa vastauksia kysymyksiin: ”Minkä asioiden parissa haluan tehdä työtä?”, ”Mihin haluan vaikuttaa?” ja ennen kaikkea jatkokysymykseen: ”Miksi?”.

Kirjoittaja Juha Sainio työskentelee Turun yliopiston työelämäpalveluissa tutkijana ja toimii myös Aarresaari-verkoston akateemisten työllistymistä seuraavan työryhmän puheenjohtajana. Teologien työllistymiseen Sainio tutustui Teologisen alan koulutus- ja osaamistarpeen ennakointihankkeen (TEOTAR II) toisena tutkijana.