Nuoren aikuisen spiritualiteetti
Vuonna 2004 tutkimukseen osallistuneet nuoret aikuiset kaipaavat hiljentymistä kiireen keskellä, mystiikan ja kauneuden kokemuksia rationaalisen ajattelun vastapainona ja arvojen pohtimista elämän tarkoituksen etsinnässä. Nuoret aikuiset arvioivat ystävät ja tuttavat sekä perheen elämänsä tärkeimmiksi asioiksi. Uskonnon he ilmoittivat kaikkein vähiten tärkeäksi asiaksi elämässään. Tämä ei ole yllättävää, koska kirkosta eronneiden nuorten aikuisten suhteellinen osuus on korkeimmillaan juuri Kalliossa. Jotkut selittävät tätä ilmiötä maallistumisena ja uskonnon väistymisenä. Ilmiötä voidaan selittää myös uskonnollisuuden muuttumisella ja spiritualiteetin nousemisella. Tämän päivän nuori urbaani aikuinen haluaa toteuttaa uskoaan, arvojaan ja spiritualiteettiaan uusilla tavoilla, johon he eivät välttämättä koe tarvitsevansa kirkkoa.
Tässä artikkelissa kuvataan Helsingin Kalliossa asuvien nuorten aikuisten (N=500) spiritualiteetin luonnetta. Naisten ja miesten sekä kirkkoon kuuluvien ja kirkosta eronneiden nuorten aikuisten spiritualiteetin ilmenemismuotoja verrataan toisiinsa.
Viime vuosina uskonnollisuuden tutkimuksessa on enenevässä määrin tarkasteltu spiritualiteettia. Spiritualiteettia voidaan tutkia suhteessa johonkin uskontoon tai uskonnosta riippumattomana inhimillisenä ilmiönä.
Spiritualiteetti: Herkkyyttä nähdä asioiden syvempiä merkityksiä
Englantilainen uskonnonpedagogi David Hay määrittelee spiritualiteetin ”tietoisuudeksi siitä, että on olemassa muutakin kuin arkitodellisuus”. Spiritualiteetille herkistäviä tapahtumia voivat olla syntymä, kuolema, suru, rakkaus, juhla, epäonnistuminen, palkinnon saaminen. Myös tietyt toiminnat kuten laulaminen, piirtäminen ja maalaaminen voivat auttaa spiritualisen herkkyyden tunnistamisessa.
Spiritualiteettiin liittyvä tietoisuus ei niinkään tarkoita herkkyyttä jollekin epäluonnolliselle, vaan lisääntyvää herkkyyttä nähdä jokapäiväisten asioiden syvemmät merkitykset. Spiritualiteetti ilmenee myös herkkyytenä uskonnollisille symboleille ja riiteille. Hayn mukaan spirituaalinen herkkyys voidaan tiivistää kolmeen kategoriaan: tietoisuuden, mysteerin ja arvojen kokemiseen. Spiritualiteettiin voidaan laskea kuuluvaksi myös yhteisöllinen ulottuvuus.
Spiritualiteettia tutkittiin useammilla väittämillä
Nuorten aikuisten tutkimuksessa spiritualiteettia tutkittiin väittämillä, joihin sisältyi aineksia kaikista spiritualiteetin ulottuvuuksista. Esimerkiksi tietoisuuden tuntemisen kategoriaa mittasi väite: ”Hiljentyminen on minulle tärkeää kaiken kiireen keskellä”. Mysteerin tuntemista mittasi väite ”Tarinat ja symbolit ovat minulle tärkeitä asioita elämässä”. Arvojen tuntemista mitattiin esimerkiksi seuraavan väitteen avulla: ”Pohdiskelen usein elämän tarkoitusta”. Yhteisöllisyyden tuntemista kysyttiin väitteellä ”Haluan löytää yhteisön, jossa voin kasvaa hengellisesti”. Kaikki mittarin väittämät muotoiltiin sellaisiksi, että ne soveltuvat erilaisista uskonnollisista taustoista tuleville henkilöille. Täten mittaria voidaan käyttää moniarvoisessa yhteiskunnassa ja myös kansainvälisessä vertailussa.
Auringonlaskut, elämän kauneus ja rauha spiritualiteetin osoituksina
Tutkimuksessa Kallion nuoret aikuiset ovat arvioineet mysteerin tuntemista mittaavan väitteen ”Ihailen luonnonilmiöiden kauneutta esim. auringonlaskua” kaikkein tärkeimmäksi spirituaalista herkkyyttään kuvaavaksi tekijäksi. Estetiikalla oli siis suuri merkitys nuorten aikuisten mysteerin kokemuksissa. Sitä seuraavat tärkeysjärjestyksessä arvojen tuntemista mittaava väite ”Pyrin iloitsemaan elämän kauneudesta aina kun se on mahdollista” ja yhteisöllisyyttä mittaava väite ”Haluan edistää rauhaa omalla toiminnallani”. Vähiten tärkeiksi asioiksi nuoret aikuiset ovat arvioineet yhteisöllisyyttä mittaavat väitteet, joihin kuuluu suora viittaus hengelliseen elämään. Nämä väitteet ovat ”Minulle on tärkeää saada hiljentyä muiden kanssa yhdessä” ja ”Haluan löytää yhteisön, jossa voin kasvaa hengellisesti”. Huomattavaa on, että hengelliseen kasvuun liittyvässä väitteessä nuoret aikuiset poikkeavat toisistaan kaikkein selvimmin.
Naiset pitivät itseään spirituaalisesti herkempinä kuin miehet
Yleisesti ottaen naiset arvioivat itsensä kaikkien väitteiden kohdalla miehiä korkeammalle eli pitivät itseään spirituaalisesti herkempinä kuin miehet. Sama trendi näyttäytyy myös muissa tällä mittarilla kerätyissä aineistoissa. Tutkimusten mukaan naiset ovat uskonnollisempia ja ilmeisesti myös spirituaalisempia kuin miehet.
Tilastollisesti merkitseviä eroja sukupuolten välillä naisten hyväksi löytyi seuraavissa väitteissä ”Hiljentyminen on minulle tärkeää kaiken kiireen keskellä”, ”Ihailen luonnonilmiöiden kauneutta esim. auringonlaskua”, ”Pohdiskelen usein elämän tarkoitusta”, ”Yritän kuunnella kehoni tuntemuksia opiskellessani ja tehdessäni töitä”, ”Haluan auttaa vähempiosaisia lähimmäisiäni”, ”Etsin hyvyyttä elämässä”, ”Tavallinen arkielämäkin on täynnä ihmeellisiä asioita” ja ”Pyrin iloitsemaan elämän kauneudesta aina kun se on mahdollista” .
Miten kirkkoon kuuluminen vaikuttaa spiritualiteettiin?
Kirkon jäsenien ja kirkkoon kuulumattomien välillä löytyi tilastollisesti merkitseviä eroja kolmen mittarin väitteen kohdalla. Kun näitä kahta ryhmää verrattiin toisiinsa, niin kirkon jäsenet arvioivat kirkkoon kuulumattomia nuoria aikuisia tärkeämmäksi hiljentymisen kaiken kiireen keskellä sekä hiljentymisen toisten kanssa. Kirkon jäsenet pitivät myös kirkkoon kuulumattomia nuoria aikuisia tärkeämpänä löytää yhteisön, jossa kasvaa hengellisesti. Nämä tulokset kertovat, että kirkkoon kuuluvat nuoret aikuiset tarvitsevat edelleenkin kirkkoa spiritualiteettinsa harjoittamiseen. Hiljentyminen ja hengellinen kasvu ovat myös nuorille aikuisille tärkeitä asioita, joissa kirkkoa tarvitaan.
Tutkimuksen tausta – Nuorten aikuisten elämä tutkimuskohteena
Helsingin seurakuntayhtymä käynnisti vuonna 2003 eri yhteistyötahojen kanssa kolmivuotisen nuorten aikuisten projektin. Projektissa kerättiin 500 nuoren aikuisen (20-39 vuotta) puhelinhaastatteluaineisto Kallion kaupunginosasta. Aineisto kerättiin touko-kesäkuussa 2004. Haastattelukysymykset liittyivät erityisesti uskonnollisuuteen, arvomaailmaan ja suhteeseen kirkkoon.
Pro gradu -töitä samasta aihepiiristä
Hankkeessa mukana olleet uskonnonpedagogiikan professori Kirsi Tirri ja hänen seminaarinsa opiskelijat paneutuivat tutkimuksissaan nuorten aikuisten spiritualiteetin tutkimiseen. Jenni Hyvönen tutki pro gradu -työssään niitä Kallion nuoria aikuisia, jotka olivat sitoutuneet kristinuskoon. Emilia Kosunen puolestaan keskittyi työssään kirkosta eronneiden nuorten miesten spiritualiteetin tunnistamiseen. Toni Terho tutki uskonnollisesti aktiivisia kirkon ulkopuolella eli helluntaiseurakunnan jäsenten spiritualiteettia verraten sitä Kallion nuorten edustamaan spiritualiteettiin.
Kallion nuorten aikuisten puhelinhaastattelun osana oli Kirsi Tirrin kehittämä spirituaalisen herkkyyden mittari, jossa oli alunperin 21 osiota. Mittarista valittiin 12 parhaiten toimivaa osiota, jotka mittasivat sprituaalisen herkkyyden neljää ulottuvuutta: tietoisuuden ja mysteerin kokemista, arvojen tuntemista ja yhteisöllisyyttä. Vastaajien tuli arvioida viisiportaisella asteikolla (täysin eri mieltä-täysin samaa mieltä) näitä kahtatoista spirituaalista herkkyyttä kuvaavaa väittämää.
Kaikki spiritualiteettia tutkineet opiskelijat hyödynsivät tutkimuksissaan tätä mittaria ja täydensivät sillä saatuja tietoja lisäkyselyillä tai haastatteluilla. Opiskelijoiden pro gradu -töistään kirjoittamat artikkelit ja Kirsi Tirrin spiritualiteettimittarilla saadut tulokset on julkaistu Teija Mikkolan, Kati Niemelän ja Juha Pettersonin toimittamassa kirjassa Urbaani usko.
Spirituaalinen herkkyys näkyy mm. mysteerin ja yhteisöllisyyden kokemisena
Spirituaalinen herkkyys ilmenee nuorilla aikuisilla tietoisuuden, arvojen, mysteerin ja yhteisöllisyyden kokemisena. Nuoret aikuiset kaipaavat hiljentymistä kiireen keskellä, mystiikan ja kauneuden kokemuksia rationaalisen ajattelun vastapainona ja arvojen pohtimista elämän tarkoituksen etsinnässä. Myös yhteisöllisyys on tärkeää, varsinkin rauhan edistäminen. Naiset arvioivat itsensä spirituaalisesti herkemmiksi kuin miehet lähes kaikissa mittarin väitteissä. Tulos ei ole yllättävä, koska lähes kaikissa aikaisemmissa tutkimuksissa tytöt ja naiset ovat todistettavasti uskonnollisempia ja spirituaalisempia kuin pojat ja miehet.
Perinteinen kirkon hartauselämä ei ehkä riitä
Kirkkoon kuuluvat nuoret aikuiset arvostivat kirkkoon kuulumattomia enemmän mahdollisuutta hiljentyä yhdessä ja kuulua yhteisöön. Tämä tulos rohkaisee kirkkoa järjestämään nuorille soveltuvia jumalanpalveluksia ja muita spiritualiteettia ruokkivia tilaisuuksia. Myös kirkkoon kuulumattomat nuoret arvostavat mystiikkaa, kauneutta ja estetiikkaa. Kirkon toiminnassa tulisi huomioida entistä enemmän myös nämä spiritualiteetin dimensiot perinteisen kristillisen hartauselämän rinnalla.
Spiritualiteettikasvatus koko elämän mittainen prosessi
Spiritualiteettikasvatus on koko elämän pituinen prosessi. Lapsuudessa ja nuoruudessa luodaan pohja ihmisen arvojen ja identiteetin kehitykselle. Nuori aikuinen on kuitenkin vielä hyvin vastaanottavainen ja herkkä elämän arvojen ja mysteerien pohdinnalle. Ihmissuhteiden ihanuus ja vaikeus, opiskelun ja työelämän vaatimukset ja maailman globaalit ongelmat saavat nuoren ihmisen pohtimaan elämäntarkoitustaan ja arvojaan.
Nuorten kohtaaminen nuorten ehdoilla
Kirkolla on paljon annettavaa myös nuorelle aikuiselle. Kristilliset perinteet ja tavat kaipaavat rinnalleen myös jatkuvasti uusiutuvan spiritualiteetin etsinnän. Arvojen ja merkitysten pohdinnassa tarvitsemme vanhaa ja uutta, konservatiivista ja vallankumouksellista, rationaalista ja luovaa ajattelua. Nuoret aikuiset on se ikäryhmä, jonka kanssa vastakohdat voidaan saada hedelmälliseen dialogiin keskenään. Tämä vaatii kuitenkin rohkeutta ja valmiutta kohdata nuoret aikuiset heidän omassa maailmassaan.
Kirjoittaja KT, TM Kirsi Tirri toimii uskonnonpedagogiikan professorina Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian laitoksella.
Kirjallisuutta
Hay, D. 1998. The spirit of the child. London: Fount.
Mikkola, T., Niemelä. K., & Petterson, J. (toim.) 2006. Urbaani usko. Nuoret aikuiset, usko ja kirkko. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 96. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Tirri, K., Nokelainen, P., Ubani, M. 2006. Conceptual definition and empirical validation of the spiritual sensitivity scale. Journal of Empirical Theology 19 (1), 37-62.