Teema 2019/3:
Uskonto ja parantaminen

Teologia.fin ja Teologisen Aikakauskirjan yhteisessä teemanumerossa teologit, uskontotieteilijät, kulttuurihistorioitsijat pureutuvat parantamiseen uskonnon ja uskomusten näkökulmasta. Artikkelit eivät keskity nykylääketieteeseen, vaan tarjoavat ajallisesti ja kulttuurisesti laajemman katsauksen parantamisuskomuksiin sydänkeskiajalta nykypäivään. Parantaminen on eettisesti arvioitavaa toimintaa, jolla edistetään aina jotakin hyvää tai jolla pyritään pois vahingolliseksi ja vaaralliseksi koetusta.

Karismaattiseen kristillisyyteen kuuluu erottamattomasti ajatus parantumisesta ihmeenä. Parantumiskokoukset, evankeliointitapahtumien rukousjonot ja muut esirukouspalvelut kutsuvat monia vaivoissaan lääketieteen keinoihin pettyneitä. Usein olennainen osa parantamiseen tähtäävässä rukouksessa on rukoiltavan koskettaminen. Eikö esirukous…

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nelivuotiskatsauksen 2012–2015 taustalla ollut kysely kertoo, että 47 prosenttia 15-79 -vuotiaista suomalaisista uskoo vakaasti tai pitää todennäköisenä, että enkeleitä on olemassa. Mihin erityisesti naiset maailman onnellisimmassa maassa tarvitsevat enkeleitä? Tutkijat ovat väittäneet, että turvallisuus ja parantuneet elinolot vähentävät tarvetta uskonnollisuuteen ja henkisyyteen yhteiskunnan ja yksilön tasolla. Uudempi tutkimus tosin toteaa, että ne vähentävät uskonnollisuutta vain yhteiskunnan tasolla, mutta tarve yksilölliseen henkisyyteen säilyy myös hyvinvointiyhteiskunnassa. Enkeleillä menee hyvin onnellisessa Suomessa, mutta miksi?

Intiaanien käsityksen mukaan ihmisillä on mahdollisuus saada näkykokemusten kautta osa yli-inhimillisestä voimasta itselleen jotakin erityistä tarkoitusta varten, kuten parantamiseen. Intiaaneilla uskonto ei ole ollut vain opinkappaleiden osaamista tai ohjeiden noudattamista. Keskeisimpiä tavoitteita oli saavuttaa henkilökohtainen suhde henkimaailmaan. Tämä tapahtui näkykokemuksessa, jossa oli mahdollisuus saada osa kaiken takana olevasta voimasta. Henkilö saattoi saada tämän voiman myös siirrettynä ihmiseltä toiselle.

Niin sanottu sielunhoitoterapia on yksityisten ammatinharjoittajien tarjoamaa kristilliseen uskoon perustuvaa terapeuttista hoitoa. Sielunhoitoterapeutit ovat järjestäytyneet kansallisesti ja kansainvälisesti paitsi eri yhdistyksiin myös yhteisen kattojärjestön alle. Mitä sielunhoitoterapia on – terveydenhoidollista terapiapalvelua vai uskonnollista toimintaa?

Pääasiassa buddhalaisiin harjoitusperinteisiin pohjautuvat mindfulness-menetelmät ovat nykyään osa länsimaista valtavirtakulttuuria. Uskonnollis-filosofisista juuristaan huolimatta menetelmiä hyödynnetään kasvavassa määrin niin julkisissa terveys- ja koulutuspalveluissa, yritysmaailmassa kuin kaupallisilla hyvinvointimarkkinoillakin. Kehitystä on tukenut sekä harjoitusmenetelmien hyötyihin kohdistuva laaja tieteellinen kiinnostus että pyrkimys irrottaa menetelmät niiden taustalla vaikuttavista katsomuksellisista viitekehyksistä. Lukuisista sekulaareista käyttöyhteyksistään huolimatta buddhalainen ajattelu on kuitenkin modernien mindfulness-menetelmien perusteissa monin tavoin läsnä.

Unettomuus, hammassärky, vatsavaivat, imetysvaikeudet, hiustenlähtö, kuume. Kuulostaako tutulta? Näitä vaivoja lääkittiin sydänkeskiajalla Ranskan alueella. Tutkijat ovat pitäneet uskonnollisia ja maallisia parantajia joskus toistensa kilpailijoina. Mistä kristilliset elementit maallisen materiaalin joukossa kertovat?  Kuumeeseen. Kerää rautayrttiä lausuen In nomine Patris et Filii et Spiritus sancti, amen sekä Isä meidän….

Marraskuussa 2018 Kiinasta kantautui uutinen ensimmäisten geenimanipuloitujen vauvojen syntymästä. Tutkimuksesta vastanneen kiinalaistutkija He Jiankuin mukaan alkioiden geenejä muokkaamalla lapsista voisi tehdä immuuneja HI-virukselle. Vaikka tutkimuksen kulusta ei ole tietoa tai todenperäisyydestä varmuutta, keskustelu parantelun etiikasta nousi ajankohtaiseksi. Kenen vastuulla ovat paranteluun tähtäävien toimenpiteiden seuraukset?

Att diskutera vaccinattityder som en fråga om existentiell mening behöver inte innebära att samtalet förs på en abstrakt nivå eller att människors vaccinattityder reduceras till en fråga om tro. Det innebär enbart att vaccinattityderna kopplas samman med människors upplevelse av till exempel skuld och skam, sorg och glädje, smärta och tomhet. Det här sättet att förstå existentiell mening grundar sig på en livsåskådningsförståelse som sätter personliga erfarenheter i centrum.