Raamattu lastenkirjana – Kuninkaita, ennustuksia ja ihmekertomuksia
Tuija Laine |
Hän sanoi itsekseen:
”Nyt tahdon aina karttaa niin paljon kuin mahdollista kirjakauppaa, etten tulisi kiusatuksi ostaa itselleni satukirjoja säästörahoillani, waan tahdon säästää ne siksi kun saan niin paljon, että voin ostaa itselleni raamatun.”
Miten Uuden testamentin kirjakokoelma syntyi?
Kenneth Liljeström |
Artikkelissa pohditaan Uuden testamentin kirjakokoelman, kaanonin, syntyä ja varhaista kehitystä. Kaanonin muotoutumisprosessi osoittaa, että Uusi testamentti ei ole yhtenäinen teos sen enempää sisältönsä kuin syntyprosessinsakaan puolesta.
Katekesen – folkboken som kommit på undantag
Sixten Ekstrand |
I den här artikeln kommer framställningen att belysa den nya katekes som Finlands kyrka tog i bruk år 2000. De frågor som är av intresse är varför den evangelisk-lutherska kyrkan utarbetade en ny katekes, och hur den mottogs och uppfattades ute på fältet.
Raamattu – papiston käyttökirjasta koko kansan Pyhäksi Kirjaksi
Jyrki Knuutila |
Mikael Agricolan työstä alkoi usean vuosisadan mittainen kehitys, jonka tuloksena Raamatusta tuli joka kodin kirja 1800-1900 -luvuilla.
Jeesuksen vertaukset uudessa valossa – Tuhlaajapojan isä olikin fariseus!
Lauri Thurén |
Jeesuksen vertauksia selitetään kirkoissa lähes joka sunnuntai. Tieteellinen eksegetiikka pureutuu näihin kertomuksiin toisella tavalla. Uudet näkökulmat kuten narratiivinen ja retorinen tutkimus herättävät vanhat tekstit elämään.
Suomen kirkko ja Suomen kieli
Simo Heininen |
Mikael Agricola on Suomen uskonpuhdistaja ja suomen kirjakielen isä. Nämä kaksi kuuluvat yhteen, ja niillä on tämä järjestys. Uskonpuhdistus oli syy, kansankielinen kirjallisuus oli seuraus.