Teema 2013/3: Ateismi ja sekularismi

Kysymys tietoisuuden luonteesta ja selitettävyydestä on ennen kaikkea filosofinen ongelma. Viime vuosina on filosofisessa keskustelussa yhä enemmän alettu haastaa vallitsevaa, luonnontieteeseen tukeutuvaa materialistista mielenteoriaa. Eräät teistiset, persoonallisen Jumalan olemassaoloon sitoutuneet filosofit väittävät, että vetoaminen Jumalan aktiviteettiin antaa parhaan selityksen tietoisuuden ja materian ongelmalliselle suhteelle.

Lue lisää »

Länsimaissa eletään parhaillaan ateismin nousukautta. Näkyvin ateismin muoto on 2000-luvulla ollut luonnontieteisiin pohjaava uusateismi, jossa uskonnot nähdään ihmiskunnalle haitallisiksi ja niitä vastaan taistellaan avoimesti. Ateismi ilmiönä on kuitenkin vanha – tosin ennen modernia aikaa se on ilmeisesti ollut harvinaista. Ateismi on silti vähitellen yleistynyt ja samalla se on myös saanut yhteiskunnallisesti yhä vahvempia ja uskontokriittisempiä ilmenemismuotoja. Artikkelissani tarkastelen lähinnä eurooppalaisen ateismin historian varhaisvaiheita juuri ateismin vahvistumisen kautta. Otan esimerkkejä aina antiikin Kreikan filosofisesta ateismista Ranskan vallankumouksen ajan poliittiseen valtioateismiin.

Lue lisää »

Tutkimukset osoittavat miesten olevan naisia useammin uskonnottomia. Nuoret ikäluokat ovat taas vähemmän uskonnollisia kuin vanhemmat. Tarkastelen uskonnottomia uskontotieteen opiskelijoita ja osoitan, miten uskonnottomuus on sukupuolittunutta. Pohdin myös ateistin ja agnostikon käsitteiden käyttökelpoisuutta uskonnottomuuden tutkimuksessa. Ihmiset voivat ymmärtää käsitteet hyvin eri tavoin. Lisäksi kuvaan sitä, miten henkisyyden ja uskonnottomuuden välinen raja osoittautuu vaikeaksi vetää: uskonnottomuus on yhtä moniulotteinen ilmiö kuin uskonnollisuuskin.

Lue lisää »

Ateismi ja henkisyys mielletään usein toisilleen vastakkaisiksi asioiksi. Kuitenkin länsimaissa on viime vuosina alkanut esiintyä lisääntyvissä määrin ateistiseen henkisyyteen keskittyviä liikkeitä ja kirjoja. Niiden ydinajatuksen mukaan moraalinen ja täysipainoinen henkinen elämä ei edellytä uskoa jumaliin tai muuhun yliluonnolliseen. Ateistisen henkisyyden nousu osoittaa, ettei henkisyys välttämättä ole katoamassa mihinkään, vaikka jumalausko ja uskonto perinteisessä mielessä menettäisivätkin länsimaissa merkitystään.

Lue lisää »

Under en lång tid var religionens framtid ifrågasatt bland såväl filosofer som sociologer. Redan på 1800-talet, för att nämna några portalfigurer, formulerade Karl Marx en religionslös utopi och positivisten Auguste Comte tänkte sig att människans religiösa stadium hörde till det förflutna. Berlinmurens fall 1989 och framväxten av ett mångkulturellt samhälle i Västeuropa har bidragit till att detta framtidsscenario tappat sin trovärdighet. Inget talar därför längre för att religionen kommer att försvinna på det sätt som Comte och Marx såg framför sig. Frågan idag handlar mer om hur religionen kommer att gestalta sig i framtiden och vilken roll den kommer att ha i samhället.

Läs mera »

Filosofi Charles Taylor erottaa kirjassaan A Secular Age (2007) kolme sekularismin merkitystä, joita voi kutsua poliittiseksi, sosiologiseksi ja eksistentiaaliseksi. Lisäksi hän tulkitsee sekularisaation kehityskulkua aksiaaliajasta nykypäivään. Esittelen niitä artikkelissani sekä tarkastelen Taylorin ja filosofi Jocelyn Macluren näkemystä poliittisen sekulaarisuuden päämääristä (moraalisen tasa-arvon kunnioitus sekä omantunnon- ja uskonnonvapaus) ja keinoista (kirkon ja valtion ero, neutraalisuus uskontoja ja ateismia kohtaan). Taylor ja Maclure korostavat, ettei näitä keinoja tule kohottaa päämääriksi.

Lue lisää »

Varsin monet itseään ateisteina pitävät nykyaikaiset ajattelijat väittävät, että ateismi ei ole maailmankatsomus eikä edellytä minkäänlaisia positiivisia uskomuksia. On kuitenkin epäuskottavaa väittää, ettei jumalauskon puuttuminen edellyttäisi jonkinlaista näkemystä todellisuudesta.

Lue lisää »

Viime vuosikymmenet ovat merkinneet ateismin uutta tulemista. Sekä ateistinen uskontokritiikki että sen kirvoittama uskonnollinen ja uskonnonfilosofinen ateismikritiikki ovat olleet näkyvästi esillä. Usko ja ateismi ymmärretään yleensä toistensa vastakohdiksi. Mutta ovatko ne sitä? Tämänkertaisen Teologia.fi-palvelun teeman artikkelit osoittavat, kuinka monimuotoisia sekä ateistinen että uskonnollinen maailmankatsomus ovat ja kuinka erottavat linjat eivät aina kulje ateismin ja uskonnollisuuden välissä, vaan niiden sisällä. 

Lue lisää »