Kehittyvä teknologia haastaa sotilaspappien ammattitaitoa

Kehittyvien sotilasteknologioiden eettinen tarkastelu edellyttää, että ymmärretään yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen toimintaa sekä teknologian vaikutuksia niihin. Siksi sotilaspapeilla on oltava laaja-alaista, koulutukseen perustuvaa osaamista.

Sotilaspappien ammattitaitovaatimukset ovat lisääntyneet 2020-luvulla

Sotilaspappien ammattikunta on kehittynyt Puolustusvoimien organisaation mukana vastatakseen sen päätehtävään Suomen sotilaallisena turvaajana niin rauhan kuin kriisien aikana. Kyky kehittyä ja vastata muutoksiin on yksi uskottavan organisaation piirteistä. Puolustusvoimat onkin nykyisellään paitsi sotilas-, myös koulutusorganisaatio. Sotilaspapit ovat nykyisin kouluttajia.

Sotilaspappien työ pohjautuu teologiselle perusosaamiselle ja pedagogisille valmiuksille. Teologian tohtori Tiia Liuskin mukaan työssä korostuvat myös psykologiaan, uskontoihin ja katsomuksiin liittyvä osaaminen. Sotilaspappien vastuualueelle kuuluu lisäksi etiikan ala ja erityisesti sotilaan kokonaistoimintakyvyn tukeminen ja eettisen toimintakyvyn koulutus. Eettisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan tiivistetysti kykyä tehdä oikeita päätöksiä oikeaan aikaan sekä tavoitteiden ja toimintamahdollisuuksien harkittua yhteensovittamista. Sotilaan käsikirjan mukaan se koostuu yksilön oikeustajusta, vastuuntunteesta ja vastuunottamisesta sekä näkemyksestä siitä, mikä on hyvää ja mikä pahaa.  Sitä tarvitaan esimerkiksi silloin, kun tappava voimankäyttö normalisoituu poikkeusoloissa.

Toimintaympäristön muutos on laajaa ja jatkuvaa

Globaalilla ja kansallisella tasolla tapahtuva ulkoisen toimintaympäristön muutos vaatii Puolustusvoimien työntekijöiltä sopeutumista ja ajassa elämistä. Laaja-alaiset muutokset heijastuvat myös varusmiesten kanssa työskenteleviin sotilaspappeihin. Työssä näkyvät muun muassa yhteiskuntaan liittyvät muutokset, kuten sosiaalinen polarisaatio, varusmiesten joukon monimuotoistuminen ja arvojen muutos kohti yksilökeskeisyyttä.

Valtaosa asevoimien hyödyntämästä teknologiasta on siviiliyhteiskunnankin käyttämiä arjen välineitä, kuten älypuhelimia ja tietoverkkoja

Teknologian kehitys on maailmanlaajuista ja sen vaikutuspiiriin osuvat lähes kaikki ihmiset. Sotilaallisia teknologioita kehittävät erityisesti sotilasmahdit, kuten Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Israel. Kehittyviä teknologioita voidaan myös määritellä eri tavoin. Benoit Royal on jakanut ne a) autonomisiin aseisiin ja asejärjestelmiin, b) sotilaan fyysisen, psyykkisen tai kognitiivisen toimintakyvyn biologiseen tai tekniseen tehostamiseen, c) tekoälyn ja algoritmien käyttöön päätöksenteon tukena ja jopa itsenäisenä päätöksentekijänä sekä d) kyberteknologioihin. Tulevaisuuden teknologioilta kuulostavat sotilaan aivojen kemiallinen stimulointi, keinotekoiset tukirangat tai kybersodankäynti informaatiokanavissa ovat kuitenkin tätä päivää ja tulleet jäädäkseen. Kaikkea armeijoissa käytettävää teknologiaa ei ole suunniteltu varta vasten niiden käyttöön. Valtaosa asevoimien hyödyntämästä teknologiasta on siviiliyhteiskunnankin käyttämiä arjen välineitä, kuten älypuhelimia ja tietoverkkoja.

Teknologiat monimutkaistavat sotilaan moraalista pohdintaa ja siihen liittyvää koulutusta

Eettinen toimintakyky on olennainen osa 2020-luvun sotilaan perustoimintaa. Sotilaille opetetaan varusmiespalveluksen aikana harkitun väkivallankäytön kuuluvan tehtäviin, mutta vain johdettuna. Sotilasjohtajien tulee kyetä kohtaamaan väkivallan uhan, sen käytön ja tappioiden aiheuttamat moraaliset pohdinnat. Sodan olosuhteiden tuottamaa moraalista stressiä on mahdollista kuitenkin lieventää ennakoinnilla. Sotilaat harjoittelevat eettisesti vaikeita tilanteita etukäteen muun muassa mielikuvien avulla. Valmistautuminen on ensisijaisen tärkeää. Omia arvoja vastaan toimiminen lisää yksilöillä niin kutsutun moraalisen stressin, jopa trauman, riskiä. Tämä korostuu rauhanomaisessa yhteiskunnassa kasvaneilla ihmisillä. Opetusoppaat eivät anna valmiita vastauksia siihen, kuinka uudet teknologiat monimutkaistavat eettistä pohdintaa. Esimerkiksi autonomiset aseet, jotka hyödyntävät robotiikkaa, haastavat sotilaiden identiteettiä. Ne tuovat etäisyyttä päätöksentekijän ja kohteen välille, mikä voi vähentää tai kyseenalaistaa sotilaan kokemusta omasta vastuustaan. Tämä luo haasteen myös sotilaspapeille kouluttajina.

Sotilasteknologioiden asettamien uusien eettisten haasteiden ratkaisemisen tukemiseksi tarvitaan esimerkiksi uudenlaisia käsitteitä

Sotilaspappien eettisen toimintakyvyn koulutus kohdistuu entistä enemmän ammattisotilaisiin. Toisin sanoen he kouluttavat varusmiehiä kouluttavaa joukkoa (train the trainees-malli), mutta toimivat tarvittaessa kouluttajina myös itse. Kaikilla koulutettavilla on yksilöinä oma henkilökohtainen arvomaailmansa ja maailmankatsomuksensa. Heitä voi osin yhdistää Puolustusvoimien organisaatioon ja upseerin ammattikuntaan liitettävät arvot, kuten isänmaallisuus, ammatillisuus, oikeudenmukaisuus, vastuullisuus, luotettavuus ja yhteistyö. Yksilöllinen monimuotoisuus korostuu varusmiesten kanssa työskenneltäessä.

Kehittyvät teknologiat lisäävät sotilaspappien osaamisvaatimuksia entisestään. Sotilasteknologioiden asettamien uusien eettisten haasteiden ratkaisemisen tukemiseksi tarvitaan esimerkiksi uudenlaisia käsitteitä. Hyveet kuten rohkeus tai oman hengen antaminen toisen puolesta joutuvat kyseenalaistetuiksi. Vaaditaanko esimerkiksi satojen kilometrien päässä tapahtuvan napin painamiseen sotilaallista rohkeutta sen perinteisessä mielessä?

Teknologian etiikan ajattelu vaatii itseymmärrystä

Sotilaspappien tulisi olla valmiita kuuntelemaan herkällä korvalla erilaisia sotilasteknologioihin ja niiden eettisiin ulottuvuuksiin liittyviä näkemyksiä. Mahdollisten erimielisyyksien sietämisen ja moraalisen epävarmuuden vuoksi sotilaspapeilla tulisi korostua taito turvallisen koulutusilmapiirin rakentajina ilman oikean vastauksen löytymisen pakkoa. Tällöin he antavat myös sotilaille mahdollisuuden kehittää omaa itsenäistä ajattelukykyään.

Teknologia tuottaa varmasti etiikkaan liittyvää keskustelua ja kysymyksiä tulevaisuuden koulutustilanteissa. Kouluttajien teknologiaan liittyvien ajatteluprosessien tulisi olla ensin selkeitä heille itselleen. Ilman oman ajattelunsa taustojen ymmärtämistä – ja toisaalta aiheeseen paneutumista – keskusteluun voi olla vaikea osallistua. NATO-jäsenyyden myötä viimeistään nyt lienee hyödyllistä aloittaa oman ajattelunsa kehittäminen teknologiaan liittyvillä eettisillä pohdinnoilla. Ennen sitä ei samaa voi vaatia muilta. Tämä voi tarkoittaa pakkoa irrottautua ajattelun tutuista kaavoista ja astumista totutun ulkopuolelle. Kykyä katsoa asioita uusien käsitteiden valossa.

Ympäristössä, jossa koulutettavien joukko monimuotoistuu, sotilaspappien katsomuksellinen ja kulttuurinen osaaminen auttaa heitä tunnistamaan erilaisten maailmankatsomusten vaikutukset sotilaiden moraalikäsityksiin. Jokaisen sotilaan kulttuurinen tausta kytkeytyy siihen, miten hän suhtautuu maailmaan ja erilaisiin eettisiin skenaarioihin. Sotilaspapeilla onkin kulttuurisina osaajina tässä kohtaa mahdollisuus avata teknologisiin muutoksiin liittyviä aiheita sekä kriittisestä että ymmärtävästä näkökulmasta.

Lopuksi

Muuttuva toimintaympäristö koskettaa sotilaspappeja samoilla osa-alueilla kuin Puolustusvoimien muuta henkilökuntaa. Muutoksia on tarkasteltava oman työn lähtökohdista käsin. Tässä teknologian kehitys ei ole poikkeus. Etiikan sisältöjen kouluttaminen itsessään abstraktina ja monimutkaisena aiheena on haastavaa. Teknologian mukanaan tuomat uudet näkökulmat ja uudet tavat ajatella vaikeuttavat tätä lisää niin kouluttajien kuin koulutettavien osalta. Sotilaspapeille olisikin suositeltavaa aloittaa hyvissä ajoin tähän liittyvä itsensä ammatillinen kehittäminen. Teknologiaan liittyvät muutokset ovat vääjäämättömiä. Uusien teknologioiden tuomiin eettisiin haasteisiin valmistautuminen on osa muutokseen sopeutumista.

Kirjoittajat