Mitä tekevät enkelit maailman onnellisimmassa maassa?

Enkelit vetoavat Suomessa erityisesti keski-ikäisiin ja keskiluokkaisiin naisiin. Mitä enkeliusko tarjoaa nykyihmiselle?

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon nelivuotiskatsauksen 2012–2015 taustalla ollut kysely kertoo, että 47 prosenttia 15-79 -vuotiaista suomalaisista uskoo vakaasti tai pitää todennäköisenä, että enkeleitä on olemassa. Saatanan olemassaoloon uskoo 34% ja kristinuskon opettamaan Jumalaan 33% vastaajista. Naiset uskovat enkeleihin miehiä useammin. Samaan aikaan Word Happiness Report 2019 mukaan Suomi on maailman onnellisin maa jo toisena vuotena peräkkäin ennen Tanskaa, Norjaa, Islantia ja Alankomaita.  

Mielenkiintoinen kysymys on, mihin erityisesti naiset maailman onnellisimmassa maassa tarvitsevat enkeleitä? Tutkijat ovat väittäneet, että turvallisuus ja parantuneet elinolot vähentävät tarvetta uskonnollisuuteen ja henkisyyteen yhteiskunnan ja yksilön tasolla. Uudempi tutkimus tosin toteaa, että ne vähentävät uskonnollisuutta vain yhteiskunnan tasolla, mutta tarve yksilölliseen henkisyyteen säilyy myös hyvinvointiyhteiskunnassa. Enkeleillä menee hyvin onnellisessa Suomessa, mutta miksi?  

Enkelit aina keskuudessamme 

Enkelit ovat osa perinteistä uskonnollista kuvastoa: raamatun sanansaattajia, arkkienkeli Gabriel kertoo Marialle Jeesuksen tulevasta syntymisestä, ne ovat paikalla Jeesuksen syntymän ja ylösnousemuksen aikaan. Enkelit ovat meille tuttuja suojelusenkelitaulusta ja joulukoristeista, mutta ne ovat osa myös uudempaa kuvastoa ja populaarikulttuuria: niiltä pyydetään apua enkelikorttien tai enkeliterapeuttien avulla, enkelitee auttaa rauhoittumaan, ja Victoria’s Secret -malleilla on enkelisiivet. Enkelit ovat monitaitoisia, ne ylittävät vaivatta rajat perinteisen ja uudemman henkisyyden välillä.  

Enkeleitä on tutkittu monipuolisesti, ja Raamattuun pohjautuvaa tutkimusta on luonnollisesti runsaasti. Viime vuosikymmeninä enkelit ovat tulleet myös muuhun uskonnon tutkimukseen. Suomessa tutkimus on ollut lähinnä enkelitarinoiden keräämistä ja sisältöjen luokittelua. Terhi Utriaisen etnografinen enkelikäytäntöjä koskeva tutkimus on ensimmäinen, jossa enkeleitä tutkitaan osana muuttuvia uskonnollisia ja henkisiä käytäntöjä. Enkelit ovat toki mukana myös yliluonnollisten tai kummien kokemusten ja henkiolennoilta tietoa välittävien ”kanavien” tutkimuksessa. 

Keski-ikäiset, hyvin koulutetut ja keskiluokkaiset naiset – enkeleiden suurkuluttajat 

Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu uushenkisyydestä kiinnostuneiden olevan pääosin keski-ikäisiä, hyvin koulutettuja naisia. Irlantilainen mystikko ja enkelinäkijä Lorna Byrne on esimerkki uudenlaisesta enkeliuskon edustajasta, joka toimii uushenkisyyden kentällä.  

Artikkeli perustuu Byrnen puhetilaisuuksissa 2011 ja 2015 tehtyjen kyselyjen (N263 ja N189) vastauksista. 

Byrnen Helsingissä järjestettyjen tilaisuuksien osallistujista yli 90 prosenttia oli naisia. He olivat Uudeltamaalta kotoisin olevia, keski-ikäisiä, keskiluokkaisia, parisuhteessa eläviä naisia. He olivat uskonnollisen yhdyskunnan jäseniä, mutta eivät osallistu aktiivisesti sen toimintaan ja identifioivat itsensä henkisiksi ihmisiksi. Osallistujat olivat korkeasti koulutettuja ja työskentelevät opetus-, sosiaali- ja terveyssektoreilla. He kertoivat kokeilevansa henkisiä palveluja, käyvänsä selvänäkijällä, reikihoidossa ja harrastavansa meditaatiota.  

Puhetilaisuuksissa Lorna Byrne kuvaa enkeleitä: ne ovat valtavia ja värikkäitä hahmoja, jotka saavat hänet hymyilemään ja häiritsevät hänen esiintymistään halutessaan tulla kuvatuiksi. Byrnen kuvaamat enkelit eivät ole miehiä tai naisia, vaikka ne ovat hahmoltaan ihmisoletettuja. Näin ne ovat helposti lähestyttävissä kokemisen tai mielikuvituksen keinoin. Enkelisuhde edellyttää aktiivisuutta, sillä enkelit eivät voi toimia pyytämättä. Eräs Byrnen tilaisuuteen osallistuja kuvaa enkeleitä: Jumalan luomia valo-olentoja, meidän kunkin avuksi, pyydettäessä, toimivat vain rakkaudesta.  

Enkelit apuna ja turvana 

Tilaisuuksiin osallistuneista lähes 80 prosentilla on enkelikokemuksia. Kokemukset ovat sisällöltään yhteneviä uskonnollisen yhdyskunnan jäsenyydestä riippumatta. Kolmannes vastaajista kertoi saavansa enkeleiltä suojelusta, johdatusta ja henkistä apua tai mainitsee suojelusenkelin. Viidennes kokee läsnäoloa, yhteyttä ja iloa: Olen tavannut suojelusenkelini sekä muutamia arkkienkeleitä. He auttavat ja neuvovat minua paljon. Enkelit ovat ihania ja hauskoja, saavat minut usein myös nauramaan. Enkelit näyttäytyvät näköhavaintona tai valona ja ilmavirtana, kosketuksena tai tuoksuna tai ne voivat esiintyä unessa tai meditaatiossa. Enkelikokemusten kuvaukset ovat myönteisiä ja niihin liittyy tunne avun, neuvon tai tuen saamisesta vaikeassa tilanteessa. Niistä puuttuvat ahdistaviksi miellettävät kristilliset käsitteet kuten synti tai kadotus. 

Byrnen vaatimattomuus, uskonnollisen uhon puute ja sanoman myönteisyys kutsuvat osallistujia tilaisuuteen. He kokevat saaneensa tilaisuudesta sitä, mitä tulivat hakemaan. He tulevat tilaisuuteen yhdessä ystävien kanssa ja kokevat yhteisöllisyyttä ja ovat hämmästyneitä ja ilahtuneita siitä, että tilaisuudessa on niin paljon samoista asioista kiinnostuneita.  

Uushenkisyys tarjoaa naisille mahdollisuuden etsiä heidän tarpeisiinsa ja odotuksiinsa sopivia henkisyyden muotoja, joissa he ovat aktiivisia toimijoita ja yhdistävät erilaisia perinteitä. Tähän tarpeeseen organisoitunut uskonto ei vastaa. Eräs Byrnen tilaisuuteen osallistunut kommentoi seuraavasti: Kirkossa: joulukirkko, häät, hautajaiset. En tunne kirkkomme sanomaa/paasaamista omakseni.  

Uushenkisten palvelujen käyttö on tarvelähtöistä ja tilannesidonnaista, eikä edellytä pitkäaikaista sitoutumista ja jäsenyyttä. Byrnen tilaisuuksien osallistujat jakavat yhteisen lumoutumisen, jonka Byrnen yksityiskohtaiset kuvaukset enkeleistä luovat. Enkeleiden loppumaton myönteisyys ja tuki auttavat parkkipaikan löytämisessä ja tilanteissa, joissa työelämän paineet ahdistavat. 

Spin off –enkelit eivät sovi evankelis-luterilaiseen kirkkoon 

Kirkon suhtautuminen enkeleihin vaikuttaa sangen kielteiseltä. ja ne liitetään enemmänkin lapsiin ja pyhäkouluun, eikä niinkään aikuisten henkisyyteen. Kari Kuula asetti kirkkovuositiedotteessa 2011 enkelit järjestykseen, osaksi Jumalaan johtavaa ”komentoketjua”, jossa aktiivinen enkelisuhde ei ole toivottava tai mahdollinen. Uudempaa näkemystä edustaa arkkipiispa Tapio Luoma, joka Helsingin Sanomien haastattelussa 2018 kutsuu ”enkeli-intoa spin-offiksi kristinuskon ympärillä”, eikä näe syytä lisätä enkeleiden roolia kirkossa. Ainostaan Helsingin entinen piispa Irja Askola on kertonut myönteisestä suhteestaan enkeleihin 2013 Ilta-Sanomien yhteishaastattelussa tuolloisen valtionvarainministerin Jutta Urpilaisen kanssa. Kuula ja Luoma edustavat institutionaalisen uskonnon ja kirkon rakenteita, joissa vain ammattilaisilla, miehillä, on oikeus tulkita enkeleiden merkityksiä. He uusintavat kielteistä suhtautumista uushenkisiin vaihtoehtoihin ja enkelinäkemyksiin, jotka kuitenkin Byrnen tilaisuuksissa tehtyjen kyselyjen mukaan kutsuvat huomattavaa osaa kirkon jäsenistöä. Juuri tämä kielteisyys saa naiset kääntymään entistä enemmän enkelihenkisyyteen, jossa heidän uskomuksilleen ja toimijuudelleen annetaan tilaa. Olisi toivottavaa, että myös kirkossa työskentelevät naiset toisivat esille omaa, mahdollisesti erilaista, näkemystään enkeleihin.  

Yksilöllinen henkisyys avain onneen? 

Vaikuttaa siltä, että maailman onnellisimmassa maassa naiset haluavat harjoittaa omannäköistä henkisyyttä. Lorna Byrnen tilaisuuksiin osallistujat saavat vuorovaikutuksessa enkeleiden kanssa myönteisen avun, turvan ja tuen kokemuksia, joita kirkko ei heille tarjoa. Uskonnollisuuden väheneminen yhteiskunnan tasolla ei tarkoita heille yksilöllisen henkisyyden vähenemistä, joten uudempi tutkimus elinolojen ja uskonnollisuuden yhteydestä pitänee paikkansa ainakin Suomessa. 

Pidempi, vertaisarvioitu versio artikkelista on luettavissa Teologisen Aikakauskirjan numerosta 4/2019.

Kirjoittaja

Kirjallisuus 

Ketola, Kimmo, Hytönen, Maarit, Salminen, Veli-Matti, Sohlberg, Jussi & Sorsa, Leena (toim.) Osallistuva luterilaisuus. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2012-2015: Tutkimus kirkosta ja suomalaisista. Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 125, 2016. 

Mikkola, Elisa: Enkelit tuovat apua ja lumoa suomalaisten (naisten) arkeen -kyselytutkimus Lorna Byrnen Suomen tilaisuuksiin osallistuneille, Teologinen Aikakauskirja 4/2019. 

Utriainen, Terhi: Enkelit suomalaisten naisten uskonnossa. 126-145, Mihin Suomi uskoo? Vol. 284, (toim) Salminen. Joona. Helsinki: Suomalainen Teologinen Kirjallisuusseura. 2016.