Kolmen uskonnon kuunteleva keskustelu Mooseksesta

Ev.lut. kirkon Kirkko ja juutalaisuus -työryhmän koollekutsumien keskustelujen sarja sai jatkoa 16. huhtikuuta 2025, kun Suomen Islam-seurakunnassa Helsingissä tutkisteltiin Moosesta uskontojemme pyhissä kirjoituksissa kuuntelevan keskustelun eli Scriptural Reasoning -dialogin hengessä.

Keskustelu käytiin tällä kertaa kahdessakin mielessä poikkeuksellisessa kontekstissa. Näistä ensimmäinen oli se, että kuluvana keväänä kolme uskontoamme ovat viettäneet suuria juhla-aikojaan kovin liki toisiaan – osin päällekkäinkin. Muslimit olivat juuri päättäneet ramadanin, juutalaiset aloittaneet pesachin vieton ja kristityt taas käymässä pääsiäisen pyhien viettoon. Toinen seikka oli se, että iltaa isännöinyt Suomen Islam-seurakunta, maamme vanhin muslimiyhteisö, oli täyttämässä seuraavalla viikolla 100 vuotta. Niinpä ilta alkoikin onnentoivotuksilla.

Myös keskustelevan joukon kokoonpano oli tällä kertaa erityinen. Mukana oli iso joukko Espoon ja Kauniaisten koulujen uskonnonopettajia sekä myös kourallinen juutalaisen uskonnon opiskelijoita Helsingin lukioista.

Illan aiheen mukaisesti saatiin keskustelun aikana kuulla ja lukea kolme Moosesta koskevaa tekstiä: yksi Toorasta, yksi Uudesta testamentista ja yksi Koraanista. Mooses yhdistää, todettiin. Mutta huomattiin, että hän myös erottaa – niin eri tavoin me Kirjoituksiamme luemme.

Juutalaisen tekstin valinnut Helsingin juutalaisen koulun opettaja, Daniel Weintraub, toi luettavaksi varsin yllättävän toorankatkelman 2 Moos. 4: 10-14. Tässä sinänsä tunnetussa kohdassa Jumala on lähettämässä Moosesta faraon eteen vaatimaan Israelin lasten vapautusta, mutta Mooses estelee. Monien suomalaissukupolvien mieliin jakso on piirtynyt Paavo Lipposen siteerattua Mooseksen sanoja vuoden 1995 vaalikampanjan alkajaisiksi, niitä itseensä sovittaen: ”minulla on hidas puhe ja kankea kieli”.

Syy jakson valintaan illan keskustelun aineistoksi oli kuitenkin jae 14, joka huipentaa Jumalan ja Mooseksen dialogin. Siinä Jumalan sanotaan suuttuneen Moosekselle. ”Silloin Herra vihastui Moosekselle ja sanoi: ’Onhan sinulla veljesi Aaron, leeviläinen! Minä tiedän, että hän osaa puhua.’” Tämän jakeen kohdalle tuskin monikaan raamatunlukija on sen pidemmäksi aikaa pysähtynyt päätään raapimaan, mutta tarkasti, ja juutalaisten oppineiden tapaan lukien, siitä paljastuukin jotain yllättävää.

Miksi Jumala kutsuu Aaronia leeviläiseksi? Ovathan toki sekä Mooses että Aaron molemmat Leevin jälkeläisiä. Daniel Weintraub oli liittänyt tekstinsä oheen myös katkelman keskiajan suuren tooraoppineen Rashin (Ranska, 1040–1105) opetuksesta, jossa tämä selittää leeviläisviittausta. Aaronhan oli, kuten tunnettua, Israelin tuleva ylipappi ja leeviläiset taas tulivat olemaan alempaa papistoa – assistentteja. Se, että tässä kohdassa Aaronia yllättäen kutsutaan leeviläiseksi, osoittaa Rashin mukaan, että alun perin Jumalan suunnitelmissa oli ollut asettaa Mooses Israelin ylipapiksi ja Aaronin osa olisi ollut olla apulainen. Mutta koska Jumala jakeen mukaan ”vihastuu Moosekseen”, tämä menettää tuon asemansa ja isoveli Aaronista tuleekin ylipappi ja niin myös tämän jälkeläisistä hamaan tulevaisuuteen saakka.

Mooses on varoittava esimerkki. Nöyryyskin voi olla väärää. On uskallettava ottaa tehtävä vastaan

Samalla, kun tämän jakeen rabbiinisen luennan kautta päästiin kurkistamaan juutalaisen raamatunselityksen erikoispiirteisiin, varsinaiset keskustelut ja pohdinnat koskivat kuitenkin Mooseksen kiemurtelua Jumalan kutsun edessä. Daniel Weintraub tiivisti oman pohdintansa seuraavasti: ”Mooses on varoittava esimerkki. Nöyryyskin voi olla väärää. On uskallettava ottaa tehtävä vastaan.” Myös yleisempi piirre juutalaisesta lähestymistavasta Kirjoituksiin nousi esille: Sankarit, profeetat ja kansan suuret johtajat ovat yleensä vajavaisia ihmisiä ja tekevät virheitä. Ajatus eroaa radikaalisti esimerkiksi islamin käsityksestä, jonka mukaan profeetat eivät voi tehdä syntiä. Vaikka teksti rabbiinisen tulkinnan silmälasein luettuna olikin koko lailla kova – saahan Mooses rangaistuksen arkuudestaan – nostivat keskustelun juutalaiset osallistujat esille myös toisen näkökulman: jakeen 14 jälkimmäisessä osassa todetaan, että isoveli Aaron on tulossa iloiten Moosesta tapaamaan: ”Hän onkin jo tulossa sinua vastaan ja ilahtuu kun saa tavata sinut”. Veljesten välinen rakkaus jää sittenkin viimeiseksi sanaksi ja myöhemmästä kertomuksesta 2. Mooseksen kirjassa voidaan nähdä miten veljekset muodostavat toimivan ”taisteluparin”.

Koraanin tekstiksi oli Islam-seurakunnan imaami Ramil Belyaev valinnut Kertomuksen suuran (suura 28) jakeet 7-22, eli pitkähkön ja vaiherikkaan kertomuksen, joka käy läpi Mooseksen (Koraanissa arabialaisittain Musa) syntymän ja varhaisvaiheet aina hänen pakoonsa aikuisena miehenä Midianin maahan. Kertomus noudatteli pääkohdiltaan sitä minkä juutalaiset ja kristitytkin tunsivat 2. Mooseksen kirjan alkuluvuista. Tarina alkaa siitä, kuinka Jumala johdattaa Mooseksen äidin laskemaan hänet jokeen. Sitten tie kulkee Egyptin hovin kautta aikuisuuteen.

Erona 2 Mooseksen kirjan kertomukseen on selkosanaisesti toistuva painotus: Jumalan johdatus on kaikessa mukana. Jumala inspiroi Mooseksen äitiä tämän ratkaisuun (jae 7), myöhemmin Jumala vahvistaa ja lohduttaa äitiä pysymään järkähtämättömänä (jae 10). Jakeista 16-17 löytyy myös vain Koraaniin sisältyvä lyhyt episodi, jossa Mooses pyytää Jumalalta anteeksiantoa lyötyään egyptiläisen sortajan kuoliaaksi. Teksti päätyy painottamaan Jumalan rajatonta laupeutta ja anteeksiantavaisuutta.

Ramil Belyaev kertoi päätyneensä valitsemaan tämän kertomuksen osoittaakseen sen kautta kuinka valtavan painoarvon Koraani Moosekselle antaa. Tämä näkyy myös siinä, että sama kertomus löytyy kahdesta muustakin kohdasta Koraanissa. Kertomuksen yksityiskohtaisuuden ja erityispainotusten kautta Koraani osoittaa, että Mooses todellakin on profeetta. Keskusteluun osallistunut Resalat-yhdyskunnan imaami Abbas Bahmanpour painotti sitä, kuinka tämä kertomus asettuu osaksi pitkää ketjua. Jumalalla on suunnitelma, jota hän toteuttaa Egyptissä jo Joosefista alkaen ja tämän Mooseksen nuoruuskertomuksen jakeissa, kohta kohdalta, tuo suunnitelma toteutuu. Kaikki menee siis suunnitelman mukaan.

Keskustelijat kiinnittivät huomiota siihen miten tämänkaltaisissa tapauksissa kärsivällisyys näyttää painottuvan. Muslimiedustajat totesivat tämän olevan tärkeä opetus Koraanissa. Jumala valmistelee asioita ja valmistaa ihmistä vaihe vaiheelta siihen tehtävään mihin hänet on Jumalan suunnitelmissa tarkoitettukin. Luettu jakso päättyykin loppukaneettiin (jae 22), jossa Mooses ikään kuin lähtee tehtäväänsä: ”Matkatessaan kohti Midiania hän sanoi: ’Toivon, että Herrani näyttää minulle suora tien toivottuun päämäärään.’”

Uuden testamentin Mooses-teksti oli Matteuksen evankeliumin lukuun 17 (jakeet 1–8) sisältyvä kertomus Jeesuksen kirkastumisesta vuorella kolmen opetuslapsen läsnäollessa. Mooses ilmaantuu kertomukseen ikäänkuin yllättävänä sivuhenkilönä yhdessä profeetta Elian kanssa: ”Samassa heille ilmestyivät Mooses ja Elia, jotka keskustelivat Jeesuksen kanssa.” (jae 3).

Tekstin valinnut yliopistonlehtori Pekka Lindqvist kertoi valinneena tekstin muun muassa siksi, että siitä niin usein kristittyjen keskuudessa opetetaan vähän oudosti. Kun Pietari alkaa Mooseksen ja Elian ilmestyttyä puuhaamaan majojen rakentamista, usein ajatellaan hänen olleen hämmennyksestä sekaisin ja siksi puhuvan kummallisia. Näin ei asia kuitenkaan ole. Tapahtumahetkellä on lehtimajajuhla eli sukkot ja siksi lehtimajan rakentaminen on mitä luonnollisin asia. Kolmas Mooseksen kirja luvussaan 23 nimenomaan käskee israelilaisia rakentamaan sellaisia ja niissä asumaan erämaavaelluksen muistoksi. Ja nythän seurue on saanut mitä ainutlaatuisimpia vieraita.

Miksi sitten juuri Mooses ja Elia? Molemmat tunnetaan Vanhasta testamentista Siinain vuorelle kiivenneinä. Mooses vastaanottaa vuorella ilmoituksen ja Elia matkaa vuorelle 1. Kuningasten kirjan luvussa 19 ja kohtaa vuorella Herran hieman yllättävällä tavalla. Nyt Galilean kirkastusvuorella ollaan ikään kuin ”uudella Siinain vuorella” ja läsnä on Jumalan kirkkaudessa vuoren huipulla viivähtänyt ja siellä Tooran vastaanottanut Mooses. Jumalan kirkkaus, Matteuksen kuvauksen mukaan, laskeutuu vuorelle nytkin pilven muodossa mutta Tooran sijasta osoittaa Jeesuksen uudeksi ilmoitukseksi tai ilmoituksen täyttymykseksi.

Keskustelijat totesivat tässä tapahtuvan ikään kuin ”mission luovittamisen” Moosekselta tälle nyt kirkastuvalle ”uudelle Moosekselle”. Myös Elian rooli herätti ihmetystä. Elia on toki tuttu sekä juutalaiselle että muslimille, mutta mitä virkaa hän toimittaa Uudessa testamentissa? Sen lisäksi, että hän edellä kuvatulla tavalla linkittyi Siinain vuoreen, hän oli myös henkilö, joka otettiin ylös Jumalan tykö kuolematta. Niinpä häntä odotettiin myös palaavaksi. Hän saapuisi edelläkulkijana ilmoittamaan Messiaan tulosta. Uudessa testamentissa (Matt 11:14) todetaan Johannes Kastajan täyttäneen Elian tehtävän. Juutalaisuudessa taas odotetaan edelleen Eliaa saapuvaksi ja hänelle esimerkiksi varataan oma tuoli ja pöytäpaikka pääsiäisen seder-aterialla.

Kirjoittaja on ev.lut. kirkon Kirkko ja juutalaisuus -työryhmän puheenjohtaja. Kaikkien aiempien kuuntelevat keskustelu Kirjoituksista -dialogien raportit ovat luettavissa Teologia.fi -sivustolta.