Evankeliumia eteenpäin halvoilla massapainatteilla

Kuvitettuja tekstejä. Edullisia aapisia. Taskukirjoja. Traktaatteja. Varhainen kirjapainotekniikka oli reformaattoreiden tärkeä työkalu. Myöhemminkin kun uusi painotekniikka on kehitetty, se on vaikuttanut uskonnollisten liikkeiden levittämiseen.

Uusin kirjapainotaidon tekninen kehitys on aina osattu valjastaa uskonnon asialle tekemällä entistä halvempia, kätevämmän kokoisia ja visuaalisesti houkuttelevampia julkaisuja. On tuotettu lapsille ja lukutaidottomille kuvitettuja tekstejä, kansanopetuksen tarpeisiin edullisia aapisia ja matkalaisille taskuun mahtuvia kirjoja. Massapainatus on taannut sen, että kirjoja riittää ja kaikki ovat saaneet tarvitsemansa.

Kirjapainotaito edisti luterilaisuuden leviämistä

Kun katolisen kirkon epäkohdat alkoivat kyllästyttää augustinolaismunkki Martin Lutheria ja hän ryhtyi puhumaan ja kirjoittamaan niitä vastaan, hän ei pyrkinyt uuden kirkkokunnan perustamiseen. Vain hieman ennen Lutherin syntymää hänen kotimaassaan kehitetty uusi innovaatio, irtokirjakkeilla painaminen, johdatti kuitenkin Lutherin ja koko kristikunnan uusille urille.

Aina, kun uskonnollisia tekstejä on pystytty ja ryhdytty tuottamaan entistä edullisemmin, sillä on ollut vaikutusta jonkin uskonnollisen liikkeen tai uskonnollisten näkemysten leviämiseen

Kirjoitetun tekstin kopioiminen käsin oli ollut sangen hidasta, mistä syystä käsikirjoitukset olivat myös kalliita. Uusi painotekniikka mahdollisti tekstien monistamisen huomattavan nopeasti ja halvalla. Painatteisiin voitiin lisätä myös kuvitusta. Tarvitsi vain kaivertaa kuva puulaatalle, asetella se tekstin oheen osaksi ladelmaa ja painaa arkki. Näin lukutaidottomatkin kansalaiset, joita 1500-luvulla kansasta oli vielä valtaosa, ymmärsivät, kuka kukin oli kirkossa. Niin havainnollisia olivat kuvat sädekehää päänsä päällä kantavasta Lutherista ja klovninpukuun puetusta tai pirunsarvia kantavasta paavista seuralaisineen. Lehtisiä ripusteltiin puihin ja rakennusten seinille kaikkien nähtäviksi samaan tapaan kuin myöhemmin ulkomainoksia.

Reformaatio on ensimmäinen kouluesimerkki kirjapainotaidon ja sen mukanaan tuomien edullisten painatteiden vaikutuksesta uskonnollisen liikkeen leviämiseen, mutta se ei ole ainoa. Aina, kun uskonnollisia tekstejä on pystytty ja ryhdytty tuottamaan entistä edullisemmin, sillä on ollut vaikutusta jonkin uskonnollisen liikkeen tai uskonnollisten näkemysten leviämiseen. Onhan halvempia julkaisuja yleensä myös painettu suurina painoksina.

Halvat kirjat tekivät Suomen kansasta lukutaitoisen

Halpoja oppikirjoja, aapisia ja katekismuksia julkaisemalla myös Turun piispa Johannes Gezelius vanhempi osallistui menestyksekkäästi Ruotsin valtakunnan lukutaitokampanjaan 1600-luvun jälkipuoliskolla. Kristinopin kappaleiden omaksuminen pelkästään muistinvaraisesti ei ollut tuottanut riittävää tulosta. Kansan oli opittava lukemaan myös kirjasta. Kirjan hinta ei saanut olla este sen hankkimiselle.

Gezelius kirjoitti sekä suomen- että ruotsinkielisen aapisen sisältävän katekismuksen, perusti kirjapainon, jossa painatti ja josta myi aapisia, katekismuksia ja koulujen oppikirjoja paljon ja edullisesti. Suomen kansanopetuksen voittokulku ei alkanut Agricolasta, vaikka tämä laatikin ensimmäisen suomenkielisen aapisen. Se alkoi vasta sata vuotta myöhemmin Gezeliuksesta.

Gezelius pyrki muokkaamaan myös Raamatusta pienempää, edullisempaa ja helpommin mukana kuljetettavaa versiota. Näin syntyi ns. sotaraamattu. Se oli kompaktiin tilaan mahdutettu, taistelukentällä helposti kannettava kirja. Ideaa voidaan verrata nykyisin käytössä olevaan nettiraamattuun, joka kulkee mukana kännykässä. Tarkoituksena se, että näin Raamattua tulisi enemmän käytettyä. Mahtaako tarkoitus toteutua?

Vielä Gezeliuksen Raamattu – puhumattakaan sen kooltaan suuremmista seuraajista – olivat kaikesta huolimatta kalliita ja kotikäytössä hankalia. Halpojen Raamattujen aika alkoi Suomessa 1800-luvun alussa. Brittiläisen esikuvan mukaan perustettu Pipliaseura pienensi radikaalisti Raamatun kokoa ja lisäsi myös edullisten Uusien testamenttien painatusta. Nyt kirja mahtui taskuun, kuten noin sata vuotta aiemmin julkaistu vanha virsikirja, joka oli aikoinaan Suomen omistetuin julkaisu. Vasta tämä uudistus teki koko kansalle mahdolliseksi päästä Raamatun tai ainakin Uuden testamentin omistajaksi.

1800-luvulle periytyy myös tapa antaa Raamattu lahjaksi rippikoululaisille. Tapa on edelleen käytössä monissa seurakunnissa. Nykyään taskukokoisen Raamatun saavat kaikki rippikoululaiset, kun taas 1800-luvulla lahja annettiin parhaiten osaaville kannustukseksi. Raamatun edullinen hinta tekee mahdolliseksi jakaa Raamattu lahjaksi myös vihkipareille.

Kirjojen massatuotannon avulla levitettiin kristinuskoa

1800-luku oli erilaisten yhdistysten ja niiden tuottamien pienten ja edullisten traktaattien kulta-aikaa. Vuosisadan kuluessa siirryttiin uuteen painotekniikkaan, joka tehosti niin pienten kuin suurtenkin painatteiden tuottamista koneellisesti. 1400-luvun painokone, jota käytettiin 1800-luvulle asti, oli perustunut käsinpainamiseen ja lihasvoimaan, nyt tulivat avuksi koneet. Tuotanto oli mahdollista moninkertaistaa, jolloin painaminen kävi entistä halvemmaksi. Myös kuvapainotekniikka kehittyi. Se teki traktaattien kuvittamisen ja tekemisen ostajille houkuttelevammiksi.

Traktaattien avulla levitettiin monenlaisia uskonnollisiakin aatteita. Pyhäkoulutraktaatit sisälsivät kertomuksia uskovista ja hyvin käyttäytyvistä lapsista ja niitä jaettiin pyhäkoululaisille. Myöhemmin nämä korvautuivat tauluun kiinnitettävillä lammas- ja kalatarroilla. Lähetyskannatusta nostatettiin muun muassa Suomen Lähetysseuran julkaisemilla suomenkielisillä traktaateilla. Niissä ”pimeyden valtojen keskellä eläneet pakanaraukat” saivat kuulla kristinuskon ilosanoman.

Traktaatit edistivät myös monien luterilaisen kirkon ulkopuolisten vapaiden kristillisten yhteisöjen omaa lähetystyötä. Ilmaiseksikin jaettavien pienten julkaisujen avulla evankeliumia levittivät esimerkiksi helluntaiseurakunta ja Myllyhoitoyhdistys. Kukapa ei olisi joskus törmännyt myös kadun kulmissa Jehovan todistajiin kojuineen. Heidän värikkäitä traktaattejaan selatessaan voi havaita, kuinka suuri tekninen harppaus on Lutherin puupiirroksin kuvitetuista lentolehtisistä nykypäivään. Tarkoitus on kuitenkin pysynyt samana. Molemmat pyrkivät vaikuttamaan lukijoihinsa ja saamaan uusia kannattajia edullisten massapainatteiden avulla.

Kirjoittaja