Totuudenjälkeisyys ja vaihtoehtoiset faktat murentavat demokratiaa

Karjalan teologinen seura (KTS) järjesti 14.–15.2.2022 symposiumin aiheena Totuus. Symposiumi järjestetään kahden vuoden välein ja tänä vuonna sitä vietettiin yhdeksättä kertaa. Verkossa pidettynä symposiumina tämänvuotinen oli ensimmäinen laatuaan.

Symposiumin alateemoina olivat totuus teologiassa, taiteessa, yhteiskunnassa ja tieteessä sekä totuus ja sovinto. Symposiumin puhujina kuultiin muun muassa näyttelijä Hannu-Pekka Björkmania, oikeushammaslääkäri Helena Rantaa, teologi Emil Antonia, filosofi Maija-Riitta Ollilaa, professori Serafim Seppälää sekä keskustan varapuheenjohtajaa Riikka Pakarista.

Totuuden käsitettä teologian näkökulmasta käsitteli Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén.

Meneekö kaikki päin P:tä?

Arkkipiispa Jackelén tarkasteli totuuden teemaa viiden myrkyllisen P:n kautta: polarisaatio, populismi, protektionismi, totuudenjälkeisyys (post-truth) ja patriarkaatti. Niiden kaikkien ominaisuuksiin lukeutuu ihmisiä erilleen repiviä voimia. Totuutta murentavien ja jakolinjoja luovien ilmiöiden vastalääkkeeksi Antje Jackelén pohti keinoja, joilla ihmiset saataisi toimimaan yhteisten tavoitteiden eteen.

Ilmiöistä ensimmäinen, polarisaatio, rakentuu kulttuurisen ja poliittisen vastakkainasettelun varaan. Polarisaation suitsimiseksi Antje Jackelén ehdottaa yhteisen suunnan hakemista. ”Meidän on opittava hyväksymään ihmiset, jotka ovat erilaisia ja ajattelevat asioista toisin kuin me”, hän kuvaa. ”Se, että samanaikaisesti voimme sekä toimia yhdessä että kilpailla siitä, mikä on kulloinkin paras toimintatapa, on toimivan demokratian tunnusmerkki.”

Se, että samanaikaisesti voimme sekä toimia yhdessä että kilpailla siitä, mikä on kulloinkin paras toimintatapa, on toimivan demokratian tunnusmerkki.

Populistiseen ajatteluun kuuluu Jackelénin mukaan niin sanotun eliitin syyttäminen siitä, että se suosii vähemmistöjä. Populismin vastalääkkeinä Jackelén näkee yhteisöllisyyden, luottamuksen ja läpinäkyvyyden: ”Populismi elää myyteistä, kuten siitä ajatuksesta, että kansakunta koostuisi täysin samanlaisista, samoin tavoin ajattelevista ihmisistä. Näitä myyttejä pitäisi kyseenalaistaa.”

Protektionismin Jackelén näkee menneisyyteen ja nationalismiin kiinnittyvänä ajattelutapana. ”Teologia ei voi koskaan kiinnittyä pelkästään historiaan. Tulevaisuus ei ole latinaksi ilmaistuna futurum, tuleviin maallisiin asioihin kiinnittymistä, vaan adventum, valmistautumista toiseen tulemiseen”, Jackelén toteaa. Protektionismin vastavoimana hän pitää yhteistyötä. ”Yhteistyön voima on jotakin, mikä on konkretisoitunut meille pandemian myötä. Niin kauan kuin kaikki eivät ole turvassa, kukaan ei ole todella turvassa. Ja silti kansainvälinen yhteistyö rokotusten jakamisessa on osoittautunut todella hankalaksi”, hän kuvaa. ”Siksi yhteistyö edellyttää rinnalleen myötätuntoa.”

Niin sanottujen vaihtoehtoisten faktojen aikakaudella on tärkeää selvittää tiedon perusteet. Käsityskykyyn kuuluu ymmärrys, intuitio, mielikuvitus, viisaus, älykkyys ja tietoisuus. Meillä täytyy olla ymmärrys myös tietomme rajoista ja siitä, mitä emme tiedä tai mitä emme voi tietää.

Totuudenjälkeisyys puolestaan muodostaa Jackelénin näkemyksen mukaan vakavan yhteiskunnallisen uhan. ”Valheille perustuva poliittinen toiminta heikentää demokratian perustaa”, hän kertoo. Totuudenjälkeisyyden vastalääkkeeksi Jackelén ehdottaa faktoja laajempaa käsityskykyä. ”Niin sanottujen vaihtoehtoisten faktojen aikakaudella on tärkeää selvittää tiedon perusteet. Käsityskykyyn kuuluu ymmärrys, intuitio, mielikuvitus, viisaus, älykkyys ja tietoisuus. Meillä täytyy olla ymmärrys myös tietomme rajoista ja siitä, mitä emme tiedä tai mitä emme voi tietää”, Antje Jackelén selventää.

Viidentenä myrkyllisenä ilmiönä Jackelén tunnistaa miesten dominoiman yhteiskuntajärjestyksen, patriarkaatin. ”Vaikka sukupuolten välinen tasa-arvo on edennyt kuluneen sadan vuoden aikana, näemme takapakkia monissa paikoissa. Vaikka niin kristinuskossa ja juutalaisessa kuin muissakin maailmanuskonnoissa tasa-arvo on tärkeä periaate, se joutuu usein patriarkaatin vaientamaksi”, hän toteaa.

Verkkosymposiumi oli seuralle uusi aluevaltaus

”Verkkosymposiumi oli hyvä kokemus ja ylitti odotukset”, KTS:n puheenjohtaja Laura Kallatsa iloitsee. ”Keskustelu alustajien kesken sekä yleisökeskustelu on tärkeässä roolissa symposiumissa ja se onnistui verkossakin mainiosti. Toki moni jäi kaipaamaan kasvokkaista kohtaamista ja keskustelujen jatkumista lounaalla ja kahvitauoilla”, Kallatsa kertoo symposiumin toteutuksesta.

Symposiumi oli KTS:n uutena puheenjohtajana viime vuonna aloittaneelle Kallatsalle ensimmäinen. ”KTS:n puheenjohtajuus on hieno aitiopaikka, jossa on selvästi akateemisessa positiossa, mutta kuitenkin läheisissä yhteyksissä esimerkiksi seurakuntiin. Paljon on ollut uuden opettelua ja monissa asioissa olen seurannut edeltäjieni jalanjälkiä, mutta sopivissa paikoissa myös uudistanut toimintaa. Uutta on ollut esimerkiksi opiskelijailta, joka järjestettiin ensimmäistä kertaa tammikuussa”, hän kertoo. ”Olen kokenut puheenjohtajuuden vahvasti tiimityönä. Meillä on tosi hieno hallitus sekä aktiivisia hallituksen ulkopuolisia toimijoita, joiden kanssa on saanut edistää seuran asioita.”

Karjalan teologisen seuran tulevat yleisöillat:

17.3.2022 klo 18
Hongkong 2021- demokratian, kristinuskon ja retkeilyn tilanne
TT Harri Koskela
(Itä-Suomen yliopisto, teologian osasto sali AT100 ja Zoom)

28.4.2022 klo 18
Välähdyksiä herännäisyyden historiasta ja nykyisyydestä
Professori Ilkka Huhta: Poliittisuus herännäisyyden historiassa
YTT Paula Nissilä: Körttinuoret ja herättäjäjuhlat festivaalina
(Zoom)

Lisätietoa seurasta ja sen tapahtumista sekä ilmoittautuminen yleisöiltoihin: https://www.karjalanteologinenseura.fi/