Tulevaisuuden työelämämuutokset haastavat teologikoulutusta (27.8.2015)

27.8.2015 julkaistussa teologisen alan koulutus- ja osaamistarpeen ennakoinnissa on selvitetty teologien sijoittumista työelämään, tulevaisuuden koulutustarpeita sekä sitä, miten koulutuksen tuottamaa asiantuntemusta hyödynnetään työelämässä ja minkälaista osaamista ja asiantuntemusta teologit tarvitsevat tulevaisuudessa työtehtävissään.

Ennakointiselvityksen puitteissa toteutettiin kohdennettu työllistymiskysely vuosina 2010–2014 teologian maisterin tai tohtorin tutkinnon suorittaneille (n 527, vastausprosentti 45). Lisäksi tehtiin alumni- ja vaikuttajahaastatteluja sekä hyödynnettiin tutkimuksia työelämän muutoksista ja työllistymiskehityksestä sekä Aarresaari-verkoston aiemmin toteuttamia uraseurantakyselyitä. 

Vuorovaikutus- ja kontekstinlukutaidot korostuvat työelämässä

− Tulevaisuudessa teologikoulutuksen tulisi kehittää nykyistä vahvemmin opiskelijoiden kykyä toimia monikulttuurisissa ympäristöissä sekä ymmärtämisen ja auttamisen taitoja, koulutustarveselvityksen laatineet yliopisto-opettaja Maria Buchert ja tutkija Juha Sainio toteavat.

Erityisen haasteen teologien työllistyvyydelle näyttäisi muodostavan tutkinnon heikko tunnettuus professioalojen ulkopuolella.

− Kouluttavien yksiköiden tulisi tukea opiskelijoita tunnistamaan ja markkinoimaan omaa osaamistaan sekä tehdä näkyvämmäksi alan sisältöjä ja yhteiskunnallista merkitystä, ennakoinnissa arvioidaan.

Tulevaisuuden teologi: uskonnon ja kulttuurien tulkki, kohtaamisen asiantuntija ja arvo-osaaja

Selvityksessä teologinen osaaminen tyypitellään kolmeen kategoriaan: uskonnon ja kulttuurien tulkki, kohtaamisen asiantuntija ja arvo-osaaja.

− Kyky tunnistaa uskonnollisen ajattelun ja traditioiden mekanismeja ja näiden vaikutuksia ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ovat monikulttuurisissa yhteiskunnissa yhä tärkeämpiä taitoja, joiden tarvetta nykyiset globaalit ilmiöt näyttävät vahvistavan, Buchert ja Sainio summaavat.

Kohtaamisen asiantuntijuutta teologit pystyvät puolestaan hyödyntämään hyvin moninaisissa tehtävissä, ja erityisesti tämän osaamisen uskotaan luovan teologeille myös uusia työtehtäviä perinteiseksi miellettyjen ammattien rinnalle.

− Lisäksi teologeilta odotetaan työelämässä arvo-osaamista. Tulevaisuudessa sen merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan, mikä tulee huomioida koulutuksessa, Buchert ja Sainio arvioivat.

Teologikoulutukseen esitetään työelämätaitoja vahvistavia uudistuksia ja hillittyä vähentämistä

Ennakoinnin mukaan teologinkoulutuksessa on jatkossa pohdittava, miten opetussuunnitelmia ja tutkintorakenteita voidaan uudistaa työelämätaitoja vahvistavaan suuntaan ympäröivän yhteiskunnan muutoksista nousevien ammattitaitovaatimusten ja -odotusten mukaisesti.

Käytettävissä olevan tiedon perusteella on todennäköistä, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja koulut eivät jatkossa tule työllistämään teologeja siinä määrin kuin aiemmin on arvioitu. Lisäksi vähennykset järjestötehtävissä sekä kova kilpailu liike-elämän työpaikoista näkyvät työllisyyskyselyssä vastavalmistuneiden kohtaamana vaikeutena työllistyä ja koulutustasoa vastaavien työtehtävien löytämisessä.

Teologien työttömyys on viimeisen parin vuoden aikana lisääntynyt, mutta se on edelleen hieman vähäisempää kuin akateemisilla keskimäärin. Kyselyyn vastanneista seitsemällä prosentilla ei ollut työpaikkaa tai tietoa tulevasta työpaikasta.

− Teologiselle asiantuntemukselle on tarvetta tulevaisuudessa. Jo nyt teologeille on tarjolla monipuolisia työllistymismahdollisuuksia kolmannella sektorilla ja liike-elämässä, ennakoinnissa arvioidaan.  

Selvityksen mukaan työpaikkojen vähentyminen ja teologien kohtaamat työllistymisen vaikeudet perustelevat koulutusmäärien hillittyä vähentämistä lähivuosien aikana − tulosten perusteella esitetään 10–15 % vähennystä koulutusmääriin toteutettavaksi vuoteen 2020 mennessä.

− Tämänhetkiseen työmarkkinatilanteeseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Käytettävissä olevan aineiston perusteella on vaikea arvioida, onko teologien työmarkkinoilla käynnissä pysyvämpi muutos vai äkillinen reaktio talouden laskusuhdanteeseen ja siitä työmarkkinoilla vallitseva turbulenssi. Edellä mainitun vuoksi on perusteltua selvittää uudestaan jo 3–5 vuoden kuluttua teologien sijoittumista työelämään sekä tulevaisuuden koulutustarpeita, raportissa todetaan.

Teologien koulutustarve-ennakoinnin ovat laatineet yliopisto-opettaja, TT Maria Buchert Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta ja VTM Juha Sainio Turun yliopiston työelämäpalveluista. Selvityksen yhteyteen on liitetty TT Heikki Salomaan ja YTT Visa Tuomisen tapaustutkimusartikkeli kahden papin työuran alkuvaiheista.

Ennakointi on toteutettu yhteistyössä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan, Itä-Suomen yliopiston teologian osaston ja Åbo Akademin humanististen tieteiden, psykologian ja teologian tiedekunnan kesken.

Tulevaisuuden teologi − teologisen alan koulutus- ja osaamistarpeen ennakointiraportti (pdf)

Lisätietoja:

Maria Buchert, soveltavan opetuksen yliopisto-opettaja, Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, puh. 02941 23861, s-posti: maria.buchert@helsinki.fi

Juha Sainio, tutkija, Turun yliopiston työelämäpalvelut, puh. 02 333 5785, 040 749 0086,
s-posti: juha.sainio@utu.fi