Hyvinvoinnin tuotantokoneisto ja intressinsä kadottaneet kansalaiset
Kun talouskriisi iski edellisen kerran kunnolla päälle 1990-luvulla, työmarkkinoilta tippuvien tai sieltä pudonneiden ”kannustamisesta” tuli yhteiskuntakeskustelun muotiteema. Kaikkien oli kannustuttava työhön, jotta kansakunta nousisi uuteen kukoistukseen. Nyt päällemme laskeutunut 2010-luvun taantuma on herättänyt kansantalouden viisaat etsimään uudelleen tehokkaita kannustimia pitääkseen kansan tuottavassa työvireessä ja pelastaakseen harmaantuvan kansan tulevaisuuden. Keskustelun painottuessa tuottavuudeltaan heikompien syyllistämiseen, kotiäitien patistelemiseen pois lastensa luota sekä eläkeiän nostamiseen ja opintojen aloittamisen aikaistamiseen unohdetaan se suuri joukko, joka haluaisi ja voisi tehdä työtä, mutta joille ei anneta siihen mahdollisuutta edes nousukausien aikana.
Lue lisää…
Kuluttajakansalaisen yhteiskuntavastuu ja tosiasiallinen vapaus
Kuluttajakansalaisuuden käsitettä käytetään kuvaamaan yksilön roolia nyky-yhteiskunnassa. Käsite syntyi 60-luvulla sodanjälkeisen kulutustavarasäännöstelyn päätyttyä. Tuolloin pyrittiin lisäämään kuluttajien luottamusta tuotteisiin ja laajemmin koko järjestelmää kohtaan, sitoutettiin heitä moderniin talouteen sekä ajanmukaistettiin kuluttajan tietoja, taitoja ja asenteita. Myöhemmin, kun talousjärjestelmän riippuvuus yksityisestä kulutuksesta on lisääntynyt, kuluttajuudesta on sanottu tulleen eräänlainen kansalaisvelvollisuus. (ks. esim. Heinonen 2003).
Lue lisää…
Pitääkö kapitalismi yllä diakoniatyötä?
Ehkä yllättävää, mutta Suomen luterilaisen kirkon diakoniatyön historia noudattelee aika vähän kapitalismin suomalaista kehitystä. Vasta 1990-luvun laman yhteydessä tapahtunut diakoniatyön muutos oli kapitalismin aikaansaamaa. Sitä ennen diakonia ei joko reagoinut kapitalismiin tai se ei ollut löytänyt itseään.
Lue lisää…
Joutuuko kirkko selvitystilaan? Haastateltavana Ahti Hirvonen
SYP:n entinen pääjohtaja ja seurakunta-aktiivi Ahti Hirvonen on todennut useaan otteeseen, että kirkko on elänyt yli varojensa. Miten hän näkee tilanteen tänä päivänä, onko muutosta tapahtunut parempaan vai huonompaan suuntaan? Toisin sanoen, loppuvatko kirkolta rahat?
Lue lisää…
Eurokriisi – pohjoisen tunnollisuuden ja eteläisen suurpiirteisyyden uskonnolliset juuret
Viime vuodet Eurooppaa vaivannut talouskriisi on silmiinpistävällä tavalla jakanut maanosan ”kunnolliseen” pohjoiseen ja ”ongelmalliseen” etelään. Kunnollisuus tarkoittaa tässä yhteydessä pyrkimystä pitää kiinni yhteisistä sopimuksista ja ongelmallisuus paljon väljempää suhtautumista siihen, mitä on sovittu ja joskus jopa suoranaista sopimusten pettämistä.
Lue lisää…
Kirja-arvostelu: The New Holy Wars: Economic Religion versus Environmental Religion in Contemporary America
Robert H. Nelson: The New Holy Wars: Economic Religion versus Environmental Religion in Contemporary America. University Park, Penn.: Pennsylvania University Press, 2010. 388 s.
Robert H. Nelson on yhdysvaltalainen taloustieteilijä, joka on aiemmin julkaissut kaksi kirjaa ja useita artikkeleita taloustieteestä uskontona. Yksi viimeisimmistä on julkaistu Teologisessa aikakauskirjassa 5/2012. Artikkeli käsittelee Euroopan nykyisen talouskriisin uskonnollisia taustoja.
Lue lisää…
Fransiskaanisen liikkeen synty talouden näkökulmasta
Fransiskaanisen liikkeen synty sattuu samaan saumaan, jolloin Pohjois- ja Keski-Italian pienissä kaupunkivaltioissa siirryttiin vanhasta luontaistalouteen perustuvasta talousjärjestelmästä rahatalouteen. Rahatalouteen siirtymisen myötä monet feodaalista talousjärjestelmää palvelleet talonpojat huomasivat yhtäkkiä olevansa köyhiä, koska heillä ei ollut uuden talouden edellyttämää vaihdon välinettä eli rahaa. Kehittyvä pankkilaitos houkutteli rahattomia talonpoikia hankkimaan lainarahaa, jolla he saattoivat ostaa itsensä vapaaksi feodaalisen talousjärjestelmän velvollisuuksista. Uusi ja abstrakti vaihdon väline osoittautui kuitenkin monelle sudenkuopaksi: rahalla voitiin keinotella, eivätkä monetkaan velkaantuneet talonpojat ymmärtäneet, kenellä oli valta määritellä uuden vaihdon välineen arvo. Abstrakti raha synnytti köyhyyttä, totuus, jonka Franciscus kumppaneineen oivalsi ja joka tarjoaa myös selityksen sille, miksi varhaiset fransiskaaniveljet suhtautuivat ehdottoman kielteisesti rahaan.
Lue lisää…
Korko kristillisessä etiikassa
Myönteistä vastakaikua herättäneessä uudenvuodenpuheessaan presidentti Niinistö kiinnitti huomiota sosiaaliseen vastuuseen ja piti ahneutta sen kanssa yhteensopimattomana. Kun presidentti myös toivotti Jumalan siunausta kansalaisille, joku saattoi ajatella, mitä kristillisessä perinteessä on opetettu ahneudesta. Jeesus sanoi: ’Kavahtakaa kaikkea ahneutta, sillä ei ihmisen elämä riipu hänen omaisuudestaan, vaikka sitä ylenpalttisesti olisi’ (Luukas 12.15, KR 1938). Katolisessa maassa olisi ehkä ajateltu, että ahneus on yksi seitsemästä kuolemansynnistä, jotka tuottavat vahinkoa sielulle. Suurten kirkkokuntien etiikassa ahneutta on käsitelty myös sosiaalietiikan näkökulmasta erityisesti silloin, kun on selvitetty kysymyksiä oikeudenmukaisista hinnoista ja koron kohtuullisuudesta.
Lue lisää…
Hyväntekeväisyys varhaisessa kirkossa
”Köyhät teillä on luonanne aina”, toteaa Jeesus vanhimmassa säilyneessä evankeliumissa (Markus 14:7). Kuten muissakin uskonnoissa, myös kristinuskossa on alusta pitäen ollut sosiaalisesti järjestäytynyttä huolenpitoa vähempiosaisista. Köyhistä, sairaista ja leskistä huolehtiminen on yllättävänkin usein esillä varhaisissa kristillisissä dokumenteissa. Sitä perusteltiin uskonnollisesti ja sitä varten kehittyi jo varhain erityisiä toimintamuotoja työntekijöineen. Köyhäinhoito ei siis ole kirkon uskonnolliseen elämään kuulumatonta ”maallista” toimintaa, vaan osa uskonnon käytännöllistä harjoittamista. Toki varhaiset kristityt tulivat huomaamaan, että avun tarvitsijoita on moneksi – almuja annettaessakin piti varoa huijareita.
Lue lisää…
Pääkirjoitus: Uskonto ja talous
Sanapari uskonto ja talous hahmottuu helposti vastakkainasetteluksi: uskonto ja sen edustamat arvot ja ihanteet vastaan talouselämä ja sen tavoitteet ja lainalaisuudet. Assosiaatio ei perustu rinnastuskonjunktion ”ja” merkitykseen, vaan on peräisin kulttuuristamme, jossa uskonto ja talouselämä on luokiteltu toisistaan etäällä oleviksi tai toisilleen vieraiksi elämänpiireiksi. Toisenlaisen kulttuuri- ja sosiaalihistorian vaikutuksesta sanapari voisi tuoda mieleen ajatuksen näiden elämänalueiden vuorovaikutuksesta ja rinnakkaisuudesta.
Lue lisää…