Kenelle Makedonia kuuluu?
Minna Rasku |
Loka-marraskuun taite 2007 toi kaksi pientä uutisaihetta eteläiseltä Balkanilta. 150-päinen entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian yleisurheilumaajoukkue oli marssinut pois Pohjois-Kreikassa pidetyistä kisoista, koska kisajärjestäjät esittelivät heidät FYROM:in joukkueena.
Kriisinhallinta dialogitaitona – miten dialogi korvaisi voimapolitiikan?
Reijo E. Heinonen |
Kansainvälisten kriisien sovittelussa tarvitaan dialogitaitoja. Tässä esityksessä kysytään voiko kulttuurien ja uskontojen tuntemukseen sekä globaalieettisiin periaatteisiin pohjaava dialogi korvata voimapolitiikan.
Kosovo-myytti oikeuttaa serbien kärsimykset
Teuvo Laitila |
Sota on konkreettinen ja äärimmäinen keino julistaa kansallista omaleimaisuutta. Kosovo poljen tappiosta (1389) tuli serbeille oman identiteetin keskeinen symboli osana heidän valtiollista ja kansallista itsenäistymistään.
Uskonnon rooli on vahvistunut Lähi-idän konflikteissa
Hannu Juusola |
Uskonnon yleismaailmallinen nousu näkyy vahvasti tämän päivän Lähi-idän arjessa vaikkapa islamilaiseksi mielletyn pukeutumisen räjähdysmäisenä kasvuna kaikkialla arabimaissa tai juutalaisen mystiikan yllättävänä suosiona perinteisesti varsin maallistuneessa Israelissa.
Kristillinen juutalaisvastaisuus vaikutti modernin antisemitismin syntyyn
Matti Myllykoski Kuva: Riitta Vuorela |
Miten kristilliset ennakkoluulot juutalaisia kohtaan ovat syntyneet? Miksi kirkot eivät asettuneet vastustamaan natsien valtakoneistoa, kun se murhasi kuusi miljoonaa Euroopan juutalaista? Historiantutkimus osoittaa, että kristillinen juutalaisvastaisuus poikkeaa monelta osin 1800-luvulla syntyneestä maallisesta antisemitismistä.
Voiko sota olla oikeutettu?
Matti Pikkarainen |
Kysymys sodasta ja voimankäytöstä kansojen ja kansanryhmien kesken on aihe, joka kirkkojen sisäisissä ja välisissä keskusteluissa on lähes koko historian ollut keskeinen kipupiste. Sotaa on tarkasteltu sekä yhteiskunnan että yksityisen ihmisen näkökulmasta.
Fanatism, våld och terror – är religionen en del av problemet eller en del av lösningen?
Svante Lundgren |
Frågan om huruvida religionen är en orsak till våld och krig har varit aktuell en längre tid, inte minst p.g.a. långvariga konflikter som de i Mellanöstern. Diskussionen är ofta alltför oprecis.
Koulun annettava valmiuksia uskontodialogiin
Jyri Komulainen |
Uskonnonopetuksella on avainasema kasvatettaessa tulevia sukupolvia maailmassa, jota leimaa eri kulttuurien ja katsomusten kohtaaminen. Puhuttaessa uskontojen vaikutuksista konflikteissa on myös muistettava uskonnon tarjoamat resurssit rauhan rakentamisessa.
Uskonto avuksi konfliktinratkaisuun
Katri Kyllönen |
Uskonnolla on monimuotoinen rooli tämän päivän konflikteissa. Se vaikuttaa sekä konfliktien syihin ja dynamiikkaan että niiden ratkaisemiseen. Yleisesti uskonnolla ajatellaan olevan konflikteissa ainoastaan kielteinen rooli.