Teema 2024/2: Ukrainan sodan heijastusvaikutukset

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ei koske ainoastaan Ukrainaa ja ukrainalaisia. Tässä teemanumerossa valotetaan sekä Venäjän ja sen ortodoksisen kirkon perusteita, toimia ja vaikutuksia niin Ukrainassa kuin Ukrainan ulkopuolella havaittavia sodan heijastusvaikutuksia.

Venäjän ortodoksisen kirkon johtajan Moskovan patriarkka Kirillin tuki Venäjän Ukrainassa käymälle sodalle on pöyristyttänyt erityisesti länsimaista yleisöä. Patriarkan hyökkäyssotaa tukevat viestit ovat radikalisoituneet ja niihin on ilmaantunut sävyjä, joita länsimaisten kirkkojen johtajat ovat kutsuneet jopa harhaoppisiksi.

Ukrainan kreikkalaiskatolinen kirkko on yksi Ukrainan merkittävimmistä uskonnollisista yhteisöistä. Se on osa maailmanlaajuista katolista kirkkoa, ja sen johtajalla on läheiset suhteet paavi Franciscukseen. Kirkko on terävä Venäjän arvostelija. Yksi Ukrainan…

Venäjän ja Ukrainan maidenväliset suhteet ovat poikki. Millaisia strategioita venäjänkieliset uskonnolliset yhteisöt ovat kehittäneet suhtautumisessaan käynnissä olevaan sotaan ja mahduttaakseen samaan yhteisöön ihmisiä, joilla on erilaisia poliittisia näkemyksiä? Mitkä asiat selittävät näitä strategioita?

Venäjän hallinnon syytökset länttä kohtaan ovat käyneet yhä rajummiksi. Väitteet eivät ole syntyneet tyhjästä, vaan niillä on juuret 1800-luvun aatteissa ja siinä, miten Venäjä paikkansa maailmassa hahmottaa. Venäjän täysimittaista hyökkäyssotaa…

Venäjä aloitti 24. helmikuuta 2022 hyökkäyssodan Ukrainaan. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa reaktiot sotaan vaihtelivat rauhanpuheista kuoleman toivomiseen venäläisille sotilaille. Mikä selittää suuret erot? Tarkastelen asiaa historiaan peilaten.

Venäläinen kirkko vihki sota-aikana konservatiivisia suomalaisia papiksi ja julisti levittävänsä oikeaa valoa länteen. Pappisvihkimys asetti vaakalaudalle kirkkojen väliset suhteet ja herätti kysymyksiä vaikuttamispyrkimyksistä.

Serbiaa ja Venäjää yhdistävät slaavilaisuuden ja ortodoksisen uskon lisäksi myös kaipaus kadotettuihin alueisiin. Ukrainan ja Kosovon tarinat nivoutuvat toisiinsa niin kirkollisessa kuin poliittisessa merkityksessä.

Jo Venäjän hyökkäyksen alkuvaiheessa keväällä 2022 raportoitiin laajasti hyökkäyksistä siviilikohteita – esimerkiksi asutuskeskuksia, sairaaloita, voimalaitoksia – vastaan sekä siviilien ja sotavankien kidutuksesta ja seksuaalisesta väkivallasta. Kuluneen yli kahden vuoden aikana hävitystyö on jatkunut.