Kenen lippua kannat? Suomalaisten pappisvihkimys Venäjällä repii Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa

Venäläinen kirkko vihki sota-aikana konservatiivisia suomalaisia papiksi ja julisti levittävänsä oikeaa valoa länteen. Pappisvihkimys asetti vaakalaudalle kirkkojen väliset suhteet ja herätti kysymyksiä vaikuttamispyrkimyksistä.

Syyskuussa 2023 Inkerin kirkon piispa Ivan Laptev vihki Pietarissa papiksi viisi suomalaisten kirkollisten järjestöjen (Kansanlähetys, Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys eli Sley sekä Suomen Raamattuopisto) palveluksessa työskentelevää teologimiestä. Syynä pappisvihkimyksen hakemiseen naapurimaasta pidetään yleisesti konservatiivisten järjestöjen suhtautumista naisten pappeuteen. He haluavat naispapittoman pappisvihkimyksen, jollaisia Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei järjestä. Inkerin kirkko sen sijaan ei vihi naisia papiksi.

Inkerin kirkko on Venäjällä toimiva pikkuruinen luterilainen kirkko, joka rekisteröitiin uudelleen Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen. Sen juuret ovat Venäjällä satoja vuosia toimineissa suomenkielisissä seurakunnissa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja kirkolliset järjestöt ottivat nuoren Inkerin kirkon erityisellä tavalla siipiensä suojaan. Monilla seurakunnilla on ystävyysseurakunta Venäjällä ja tätä kautta myös henkilökohtaisia suhteita, joita on vaalittu vierailuilla puolin ja toisin. Inkerin kirkolle on lähetty rahaa ja talkoolaisia. Tähän asti peräti puolet Inkerin kirkon rahoituksesta on tullut Suomesta.

Inkerin kirkossa on 90-luvulta lähtien vihitty diakoniksi tai papiksi yli 60 suomalaismiestä. Suurin osa heistä on vihitty viimeisen 10-15 vuoden aikana, eivätkä he muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta asu ja työskentele Venäjällä. Myös aiemmat vihkimykset ovat synnyttäneet kriittistä keskustelua Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä ja ne on nostettu esiin kirkkojen välisissä neuvotteluissa. Sen voimakkaammin niihin ei kuitenkaan ole puututtu. Viimeisimmän vihkimyksen aiheuttama kohu ja julkisuus on ennennäkemätöntä. Miksi juuri tämä vihkimys herätti niin voimakasta kritiikkiä?

Inkerin kirkko edistää konservatiivisia arvoja

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on saanut Suomen ja suomalaiset tarkastelemaan kriittisellä silmällä kaikkia Venäjä-yhteyksiä. Samalla on huomattu, että Inkerin kirkon kuviteltu ”suomalaisuus” on liudentunut pois. Inkerinsuomalaiset muuttivat 90-luvulla sankoin joukoin Suomeen. Inkerin kirkko Venäjällä on sekä kutistunut että venäläistynyt. Suomea osaa vain harva ja hekin ovat iäkkäitä. Kirkon suhteet amerikkalaiseen, hyvin konservatiiviseen Missouri-synodiin ovat olleet alusta lähtien tiiviit. Missouri-synodin vaikutus Inkerin kirkon teologikoulutukseen ja sitä myötä koko kirkon teologiseen profiiliin on ollut merkittävä. Tätä nykyä Inkerin kirkko on venäläinen ja venäjänkielinen vähemmistökirkko, joka on sitoutunut Venäjän federaation lakeihin, ja jonka konservatiiviset perhe- ja seksuaalieettiset arvot vastaavat valtion virallista linjaa.

Pappisvihkimyksessä saarnannut Inkerin kirkon emerituspiispa Aarre Kuukauppi viittasi itsekin saarnassaan ideologioiden väliseen taisteluun, jossa Inkerin kirkko ja suomalaiset lähetysjärjestöt yhdessä vievät eteenpäin ”oikeata valoa” ja vierastavat ” sitä vierasta valoa, jota joskus halutaan tuoda myös tänne Venäjälle, myös Inkerin kirkkoon”. Kuukaupin mukaan lähetysjärjestöt ovat pyytäneet apua Inkerin kirkolta ja ”nyt me autamme heitä”. Pappisvihkimyksen kirkkopoliittinen motiivi tulee näin sanoitettua. Inkerin kirkko kokee olevansa auttaja, joka tulee hätiin, kun naisten pappeutta vastustavat lähetysjärjestöjen työntekijät eivät saa pappisvihkimystä omasta kirkostaan.

Onko pappisvihkimys informaatiovaikuttamista?

Pian vihkimyksen jälkeen julkisuudessa nostettiin esiin näkemyksiä tapahtuman poliittisesta ulottuvuudesta. Dosentti Niko Huttunen nimitti blogissaan tapahtumia ”kirkolliseksi erityisoperaatioksi” ja arveli Venäjän luovan suomeen luterilaista varjokirkkoa. Yliopistotutkija Heta Hurskainen arvioi pappisvihkimyksen kertovan yhä tiiviimmästä kansainvälisestä konservatiivisten kristittyjen välisestä yhteydestä, jonka tavoitteena on “kristillisten moraaliarvojen” ideologinen edistäminen. Näihin arvoihin vetoamalla Venäjä rapauttaa ihmisoikeuksia ja perustelee hyökkäyssotaa Ukrainaan. Myös piispa Mari Leppänen pohti haastattelussa arvojen yhteneväisyyttä ja informaatiovaikuttamista, joka voi olla tahatontakin, vaikka lisäsikin, ettei usko papiksi vihittyjen poliittisiin vaikuttimiin.

Järjestöt ovat kiistäneet jyrkästi poliittiset motiivit ja paheksuneet moisia epäilyjä. Voi kuitenkin kysyä, häviävätkö tapauksen poliittiset ulottuvuudet kiistämällä poliittiset tarkoitusperät. Vihkimys on aiheuttanut ristiriitoja ja hajaannusta sekä Suomen että Inkerin kirkkojen sisällä ja vahvistanut konservatiivisten tahojen keskinäisiä yhteyksiä. Motiiveista riippumatta nämä ovat sivuvaikutuksia, jotka edistävät Venäjän ideologisia pyrkimyksiä.

Inkerin kirkon näkökulmasta voisi ajatella, että kirkon yhteydet länsimaisiin epäystävällismielisenä pidetyn valtion järjestöihin saattaisivat aiheuttaa ongelmia. Toisaalta yhteys on luonteeltaan sellaista, että papiksi vihityt suomalaismiehet ovat sitoutuneet kuuliaisuuteen venäläistä piispaansa kohtaan, joten valta-asetelman perusteella ideologiset vaikutteet virtaavat pikemminkin Venäjältä länteen kuin toisinpäin.

Lähetysjärjestöille ei koitunut seuraamuksia sopimusrikkomuksesta

Välittömästi pappisvihkimyksen jälkeen arkkipiispa Tapio Luoma vakuutti, että toimenpiteitä on luvassa. Tähän mennessä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon johto on reagoinut vain omien sopimusjärjestöjensä suuntaan. Kansanlähetys ja Sley ovat kirkon virallisia lähetysjärjestöjä. Piispainkokous arvioi viime syksynä, että nämä järjestöt ovat Venäjällä tapahtuneen pappisvihkimyksen myötä syyllistyneet vakavaan sopimusrikkomukseen ja käynnistivät kuulemismenettelyn. Yksi papiksi vihityistä on Suomen Raamattuopiston työntekijä, mutta koska SRO ei ole kirkon sopimusjärjestö, ei kirkolla ollut valtuuksia tarkastella sen toimintaa.

Kirkollinen ilmapiiri on polarisoitunut ja konservatiivisiiven on nähty viime vuosina ottavan askeleita, jotka saattavat johtaa oman kirkon perustamiseen

Syyskuun alussa pidetyssä piispainkokouksessa arvioitiin järjestöjen toimittamia selvityksiä. Piispat pitivät saamiaan vastauksia sopimusrikkomuksen korjaavista toimenpiteistä osittain puutteellisina. He myös mainitsivat epäilynsä siitä, tulevatko järjestöt muuttamaan toimintatapojaan piispainkokouksen edellyttämällä tavalla. Itse päätös oli kuitenkin vapauttava: järjestöille ei koitunut seurauksia sopimusrikkomuksesta. Kolme piispaa, mukaan lukien arkkipiispa, äänestivät päätöstä vastaan ja jättivät eriävän mielipiteen. He olisivat halunneet piispainkokouksen esittävän kirkolliskokoukselle lähetysjärjestöaseman poistamista Kansanlähetykseltä ja Sleyltä, mikä olisi johtanut kirkon rahoituksen katkaisemiseen niiltä.

Ennalta tiedettiin, että lähetysjärjestöaseman poistaminen järjestöiltä olisi korkean kynnyksen takana. Kirkollinen ilmapiiri on polarisoitunut ja konservatiivisiiven on nähty viime vuosina ottavan askeleita, jotka saattavat johtaa oman kirkon perustamiseen. Piispojen itseymmärryksessä tehtävästään on puolestaan korostunut kirkon ykseyden vaaliminen. Sovitteleva rooli tekee varovaiseksi, mikäli päätösten arvellaan syventävän repeämää.

Mitä tapahtuu suhteelle Inkerin kirkon kanssa?

Inkerin ja Suomen evankelis-luterilaisten kirkkojen välisen neuvottelukunnan kokouksia pidetään noin 1-2 vuoden välein. Viimeisin kokous järjestettiin elokuussa ja sen asialistalla oli muun muassa vuoden takainen pappisvihkimys Pietarissa. Episodi ei johtanut kirkkojen välisen sopimuksen uudelleenarviointiin, vaan sopimus uusiutui automaattisesti.

Rahaliikenne Inkerin kirkolle on joka tapauksessa loppunut kuin seinään huhtikuussa 2024, mutta ei kirkon johdon vaan oikeuden päätöksellä. Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaan vuonna 2022 katkesivat pankkiyhteydet Venäjälle. Suomalaiset seurakunnat ja järjestöt ovat kuitenkin pystyneet jatkamaan kolehtien ja muiden avustusten tilittämistä ystävyysseurakunnilleen Inkerin kirkon Lappeenrannan edustuston kautta. Seurakuntia on myös kannustettu jatkamaan suhteita ja taloudellista tukea Inkerin kirkolle sodan alkamisen jälkeen.

Länsi-Suomen syyttäjäalue antoi 11.4.2024 päätöksen, jossa todetaan sekä poliisin että aluesyyttäjän taholta, että Inkerin kirkon avustaminen ja rahan toimittaminen Venäjälle on Euroopan unionin Venäjään kohdistamien pakotteiden vastaista. Oikeuslaitos päätti siten kirkon puolesta, että Inkerin kirkon taloudellinen avustaminen lopetetaan. Ystävyysseurakuntatyölle päätös oli shokki, mutta kirkon johdon se säästi tekemästä itse vaikeaa, kirkon ulkosuhteisiin vaikuttavaa päätöstä.

Kirjoittaja

Linkit ja kirjallisuus

Emerituspiispa Aarre Kuukauppi pappis­vihkimys­jumalan­palveluksen saarnassaan Pietarissa: ”Minulta kysytään usein, milloin Inkerin kirkko tulee Suomeen” – Kotimaa-lehti 5.9.2023 (https://www.kotimaa.fi/emerituspiispa-aarre-kuukauppi-pappisvihkimysjumalanpalveluksen-saarnassaan-pietarissa-minulta-kysytaan-usein-milloin-inkerin-kirkko-tulee-suomeen/?paid_preview=1) Katsottu 27.6.2024

Venäjä luo luterilaista varjokirkkoa Suomeen – Niko Huttunen 12.9.2023 (https://nikohuttunen.blogi.net/blog/26/venaja-luo-luterilaista-varjokirkkoa-suomeen/ ) Katsottu 27.6.2024

Heta Hurskainen: Venäjältä haetut pappisvihkimykset ovat muutakin kuin kirkollinen asia – nyt astuttiin politiikan puolelle – MustRead 15.9.2023 (https://www.mustread.fi/artikkelit/venajalta-haetut-pappisvihkimykset-ovat-muutakin-kuin-kirkollinen-asia-nyt-astuttiin-politiikan-puolelle/ ) Katsottu 27.6.2024

”Venäjä luo varjokirkkoa Suomeen” – konservatiiviset suomalaiset kävivät pappisvihkimyksessä Pietarissa – Helsingin Sanomat 23.9.2023 (https://www.hs.fi/suomi/art-2000009857159.html ) Katsottu 27.6.2024

Pietarissa vihitty suomalaispappi: Erotan kirkon ja politiikan – Helsingin Sanomat 23.9.2023 (https://www.hs.fi/suomi/art-2000009870903.html) Katsottu 27.6.2024

Piispa Mari Leppänen kyselytunnilla: Vihkimykset rikkovat kirkon keskustelua ja hajottavat kirkkojen välistä yhteyttä – Seurakuntalainen-lehti 4.10.2023 (https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/piispa-mari-leppanen-kyselytunnilla-vihkimykset-rikkovat-kirkon-keskustelua-ja-hajottavat-kirkkojen-valista-yhteytta/ ) Katsottu 27.6.2024

Suomalaisten pappisvihkimykset Venäjällä aiheuttavat riitoja myös Inkerin kirkossa, Riikka Porkola sanoo – Kotimaa-lehti 23.10.2023 (https://www.kotimaa.fi/204594-2/) Katsottu 27.6.2024

Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäisen vastaus kirkolliskokouksen kyselytunnilla 15.5.2024 (fileshow (evl.fi)) Katsottu 27.6.2024

Piispainkokous pitää SLEYn ja SEKL:n selvityksiä osittain puutteellisina, mutta ei esitä niiden lähetysjärjestöaseman menettämistä – Tiedote evl.fi-sivustolla 4.9.2024 (https://evl.fi/tiedote/piispainkokous-pitaa-sleyn-ja-sekln-selvityksia-osittain-puutteellisina-mutta-ei-esita-niiden-lahetysjarjestoaseman-menettamista/?fbclid=IwY2xjawFGliFleHRuA2FlbQIxMQABHc4l1MU-GUexndGcivuZXcjRSA7UshjXUE2wEk_SLCn17bAyuD7VFGWs2Q_aem_CHdkCUc5xI4xHXBSjNlKlA) Katsottu 4.9.2024