Helsingin eksegeettien yhteistyö georgialaisten raamatuntutkijoiden kanssa syveni

Mtatsmindan kirjailijoiden ja julkisuuden henkilöiden pantheonilla sijaitseva kirkko (kuva: Ville Mäkipelto).

Helsingin yliopiston teologisella tutkimuksella on monipuoliset kansainväliset yhteistyöverkostot. Esimerkki yllättävästä yhteistyöstä on symposium, jonka Helsingin teologisessa tiedekunnassa toimiva ”Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa” -huippuyksikkö järjesti toukokuussa Tbilisin yliopistossa, yhteistyössä paikallisten tutkijoiden kanssa. Vierailuun kuului sekä akateemista ohjelmaa että tutustumista Georgiaan ja sen historiaan.

Symposiumin aiheena oli varhaiset kirjurit ja heidän maailmansa. Tutkimuksellisena tavoitteena oli luoda parempi kuva myöhäisen toisen temppelin ajan (noin 100 eaa.–100 jaa.) juutalaisten kirjurien sosiaalisesta ja historiallisesta ympäristöstä yhdistämällä sekä tekstien tutkimuksen että arkeologian näkökulmia. Jotta eri menetelmien välinen yhteistyö onnistuisi, paikalla oli erilaisen koulutuksen saaneita tutkijoita, jotka työskentelevät erilaisten lähdemateriaalien kanssa.

– Yksi kiinnostuksen kohteista oli niin sanottu kaige-revisio eli ilmiö, jossa ajanlaskun taitteen juutalaiset oppineet muokkasivat kreikankielisen Vanhan testamentin käännöksen eli Septuagintan tekstiä lähemmäksi vallitsevaa hepreankielistä tekstiä, Vanhan testamentin ja lähialojen tutkimuksen professori Jutta Jokiranta kertoo huippuyksikön blogissa.

– Esitelmässään Anneli Aejmelaeus tarkasteli ilmiön taustoja ja ehdotti, että kyseinen toiminta tapahtui Palestiinan kreikankielisissä synagogissa. Rick Bonnie puolestaan esitteli Palestiinan varhaisia synagogalöytöjä ja osoitti, miten niiden arkkitehtuuri viittaa niiden olleen rajatussa käytössä ja näkyvyydeltään yksityisiä.

Eksegetiikassa yhteistyö tekstien tutkijoiden ja arkeologien välillä on edelleen liian harvinaista, minkä takia olikin tärkeää, että samoja ilmiöitä – tässä esimerkissä Palestiinan synagogien toimintaa – tarkasteltiin eri menetelmien lähtökohdista. Liian usein jompikumpi menetelmä alistetaan toisen käyttöön.

Helsingin yliopiston eksegeetit vierailulla paikallisessa arkeologisessa kohteessa (kuva: Ville Mäkipelto).

Georgian historia ja vieraanvaraisuus valloittivat

Helsingin yliopiston eksegeettien ja Tbilisin yliopiston tutkijoiden yhteistyöllä on pidempi historia. Se juontaa juurensa professori emerita Anneli Aejmelaeuksen pitkään yhteistyöhön Tbilisin yliopiston professorin Anna Kharanaulin kanssa. Molemmat työskentelivät 1990-luvun alkupuolella yhdessä merkittävimmistä Septuaginta-tutkimuksen päämajoista Göttingenissä.

– Hänen (Kharanaulin) oivalluksensa georgialaisesta raamatunkäännöksestä Septuagintan tytärkäännöksenä muutti Septuaginta-tutkijoiden asenteita georgialaista tekstiä kohtaan ja auttoi heitä pääsemään siihen paremmin käsiksi, Aejmelaeus toteaa muutaman vuoden takaisessa blogikirjoituksessaan.

Matkalla suomalaiset tutkijat tutustuivatkin georgialaisen raamatunkäännöksen historiaan vierailemalla Georgian kansallisessa käsikirjoituskeskuksessa. Georgialaisen Raamatun 400-luvulle asti ulottuva pitkä historia yllätti vierailijat. Kokoelmissa oli näytillä eri ajoilta iso joukko käsikirjoituksia, joista suurin osa oli Georgiasta mutta joiden joukossa oli myös esimerkiksi kreikkalaisia ja venäläisiä käsikirjoituksia. Osa käsikirjoituksista oli kuvitettu kaunilla maalauksilla.

Akateemisen ohjelman lisäksi matkaan kuului sekä vieraanvaraisuutta perinteisten georgialaisten illallisten parissa että vierailuja paikallisilla arkeologisilla kaivauksilla ja historiallisissa kohteissa. Jokiranta summaa blogikirjoituksessaan osuvasti suomalaisen kokemusta Suomen ja Georgian historian ja makumaailman eroista.

– Georgiassa arkeologiset löydöt lähtevät liikkeelle jo varhaisista ihmisapinoista ja hedelmät sekä viini todellakin kasvavat Georgiassa paremmin.

Näkymä Uplistsikhen muinaisesta kiveenhakatusta kaupungista (kuva: Ville Mäkipelto).