Teräsmies ja messiaskuvat – populaarikulttuurin ja uskonnon tutkimus nousussa

Mitä tapahtuu, kun Teräsmies-sarjakuvan, Star Trekin, apokalypsifantasian ja Taru sormusten herrasta-kirjan asiantuntijat istuvat samaan paneeliin kirkkosaliin? Syntyy innostunutta keskustelua yleisön ja panelistien välille. Hiljaista hetkeä ei tilassa nähdä.

Keskustelun vilkkaus kielii siitä, että monialainen kiinnostus populaarikulttuurin ja uskonnon tutkimukseen on nousussa, mikäli Helsingin yliopiston opinnäytetöiden lukumäärään on uskominen. Uskontotieteen yliopistonlehtori Heikki Pesonen kommentoi alan kandi- ja pro gradu-töiden olleen kasvussa jo viimeiset kymmenen vuotta:

– Populaarikulttuuria ei nähdä enää jonain toisena muusta kulttuurista irrallisena kenttänä. Taide ja viihde lähentyvät ja näiden merkitys ihmisten elämään nähdään entistä suurempana – myös tutkimuksessa.

Illan panelistien kirjo vahvistaa väittämän. Tammikuun 25. päivänä Oulunkylän kirkolle kokoontuivat Biblicon paneeliin Helsingin yliopistossa populaarikulttuurin ja teologian alalta pro gradu-tutkielmansa tehneet Star Trek-asiantuntija Johan Savola, J.R.R. Tolkienin tuotantoa tutkinut Petri Tikka, apokalypsifantasiaa ja elokuvien vastaanottoa tutkiva väitöskirjantekijä Nina Maskulin sekä gradunsa Teräsmiehestä tehnyt Ella Luoma. Paneelin teemana oli Raamatun tarinoiden ja populaarikulttuurin sisältöjen vuoropuhelu, jota Luoma katsoi erityisesti supersankarisarjakuvien kautta.

Teräsmiehen monet merkitykset   – Teräsmies antoi opetuksia ja näytti yhteiskunnallisen kaapin paikan, kertoo Luoma sarjakuvan alkuajoilta.

– Voi sanoa, että supersankarit elävät tällä hetkellä messiaanista kauttaan, kertoo Luoma, jonka into sarjakuvan tutkimiseen gradussa syttyi oman harrastuneisuuden myötä sekä sai tukea aikanaan kurssilta, joka liittyi populaarikulttuurin ja uskonnon tutkimukseen.

Teologian maisteriksi Luoma valmistui vuonna 2016 ja toimii nyt Helsingin seurakuntayhtymän sihteerinä sekä Suomen kristillisen ylioppilasliiton tiedottajana. Paneelissa Luoma puhui supersankarien herättämistä mielikuvista nykypäivänä.

– Messiaanisen sävyn voidaan nähdä alkaneen X-Men sarjakuvissa 1970–1980-luvuilla, Luoma kertoo. Tarinoissa toistuivat toisten puolesta uhrautumisen, kuolemisen ja kuolleista uudelleen herättämisen teemat. Sittemmin sarjakuvissa ja nyt sovitettuina elokuvamaailmaan, supersankaritarinat liittyvät usein profetian toteutumiseen, elämää suurempaan tehtävään ja ihmiskunnan puolesta annettavaan uhriin – supersankarin omaan uhrautumiseen yhteisen hyvän vuoksi.

Uuden ajan supersankarien messiaskuvat pohjautuvat kuitenkin vuonna 1938 syntyneen Teräsmies-sarjakuvan maailmaan ja sankarin varsin vaatimattomaan alkuun.

– Teräsmies oli arkinen perushahmo, joka nappasi väärintekijät kuten rosvot, kierot liikemiehet ja jopa aviorikkojat, Luoma kertoo.

Sarjakuvan alkuaikoina Teräsmies toimi kriittisenä aikalaiskeskustelijana. Toisen maailman sodan ajan sarjakuvan tarkoituksena oli yhdysvaltalaisen yhteisen hengen ja moraalin nostattaminen, kunnes sodan jälkeen Teräsmies päätettiin jättää tarkoituksenomaisesti pois ajankohtaisten aiheiden ratkojan roolista.

– Voi olla, että poliittisesti ajan henki vaati sitä. Sodan jälkeen ikävät aiheet haluttiin unohtaa ja keskittyä uudelleenrakentamiseen, Luoma pohtii.

Nykyään supersankaritarinat voivat paremmin kuin koskaan. Tarinoissa toimii kuitenkin itsensä päälle rakentava piirre, jossa jokainen pahantekijä ja uhkakuva on aina toistaan suurempi ja kamalampi.

– Teräsmies syntyi lama-ajan tarpeeseen, jota käsiteltiin sarjakuvasankarin voimien kautta. Meidän ajassa on jotain samaa monen asian ollessa murroksessa. Supersankareita kaivataan jälleen, Luoma arvioi.

Populaarikulttuurin ja uskonnon tutkimuksen kenttä ottaa osaa samaan pohdintaan.

 

Panelistien pro gradu-tutkielmiin ja tutkimuksiin voi tutustua täältä:

Ella Luoma, yleinen kirkkohistoria, 2016, ”Lainsuojattomasta kansalliseksi symboliksi – Muutokset Superman-lehdessä 1945–1950”

Johan Savola, uskonnonfilosofia, 2013, ”Profeettojen polku Star Trekin käsityksiä jumalista ja uskonnosta”

Petri Tikka, dogmatiikka, 2010, ”Eru Ilúvatar : Jumala J.R.R. Tolkienin legendariumissa”

Nina Maskulinin tutkimuksesta artikkeli, 2017, “Laadullisen asennetutkimuksen menetelmä elokuvan vastaanoton tutkimuksessa”