Professori Antti Räsästä kiinnostavat uskonnollisten ryhmien väliset ja sisäiset stereotypiat

Uskonnonpedagogiikan professori ja vuoden 2018 alusta teologisen tiedekunnan dekaanin virkaan astuva Antti Räsänen pitää puheenvuoron Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran (STKS) järjestämässä symposiumissa perjantaina 24.11.2017 aiheesta ”Muslimien stereotypiat ja meta-stereotypiat suomalaisista kristityistä.”

Antti Räsänen kiinnostui muutama vuosi sitten uskonnollisten ja ei-uskonnollisten ihmisten ennakkoluuloista toisiaan kohtaan.

– Niistä on lyhyt matka stereotypioihin ja meta-stereotypioihin, jotka oikeastaan ovatkin ryhmien välisiä ennakkoluuloja. Ensin tutkin uskonnollisten ja uskonnottomien ryhmien käsityksiä toisistaan, mutta sittemmin siirryin uskontojen välisiin käsityksiin. Muslimien ottaminen mukaan tutkimukseeni tuli ajankohtaiseksi syksyn 2015 maahanmuuttaja-aallon jälkimainingeissa. Tilanne oli suomalaisille uusi, mutta ennen kaikkea uudessa ja vaikeassa tilanteessa olivat tuhannet maahanmuuttajat, Räsänen aloittaa.

– Erityisesti meta-stereotypiat rupesivat kiehtomaan, koska niillä katsotaan olevan ihmisen käyttäytymiseen paljon voimakkaampi yhteys kuin on aikaisemmin ja asioita tutkimatta kuviteltu.

Stereotypioilla tarkoitetaan yleensä negatiivista ja yleistävää sekä yksinkertaistettua käsitystä jostakin yhteisöstä. Meta-stereotypioilla sen sijaan tarkoitetaan jonkin yhteisön käsitystä siitä, mitä toinen yhteisö ajattelee hänen edustamastaan yhteisöstä ja sen jäsenistä.

Stereotypiat ja meta-stereotypiat muodostuvat yleistämällä tai arvailemalla

Stereotypioiden ja meta-stereotypioiden syntymekanismi on yleensä aina sama: yleistetään yksittäisen tapauksen perusteella tuntematta koko ryhmää tai yksinkertaisesti muodostetaan stereotypia puhtaasti arvailun varassa tietämättä arvioinnin kohteena olevasta ryhmästä mitään.

– Ihmisillä todellakin on stereotypioita ihmisryhmistä, joita eivät ole koskaan tavanneet tai edes tienneet olevankaan, Räsänen mainitsee.

Räsänen uskoo, että muslimien stereotypiat ja meta-stereotypiat suomalaisista kristityistä ovat muodostuneet juuri edellä kuvattua tapaa noudattaen.

– Stereotypiat vaikuttavat ryhmien väliseen käyttäytymiseen. Jos toisesta ryhmästä on voimakkaita ennakkoluuloja, vältellään kontaktia ja vuorovaikutus vähenee. Meta-stereotypioiden vaikutus on vielä kavalampi, sillä voimakkaat ja negatiiviset meta-stereotypiat laittavat yksilön ajattelemaan tyyliin ”kun nuo kuitenkin ajattelevat meistä negatiivisesti, niin ei edes kannata yrittää tutustua tai solmia yhteyksiä”. Usein tällainen käsitys on väärä ja tavallaan pilaa mahdollisuudet jo ennakolta, Räsänen selittää.

 

”Kun nuo kuitenkin ajattelevat meistä negatiivisesti, niin ei edes kannata yrittää tutustua tai solmia yhteyksiä.”

 

Tulevaisuuden suunnan määrää yhteinen päämäärä

Räsänen toivoo, että yleistyksistä ja ennakkoluuloista päästäisiin oikeaan ja perusteltuun tietoon toisista ihmisistä ja ryhmistä, jotta voimakkaan kielteiset ennakkokäsitykset voisivat hälvetä.

– Sosiaalipsykologian yksi klassisimmista ja samalla kiistanalaisimmista hypoteeseista tunnetaan nimellä kontaktihypoteesi. Sen mukaan ennakkoluuloja hälventää parhaiten se, että ihmiset asetetaan vuorovaikutukseen toistensa kanssa. Tästä syystä esimerkiksi lähiöiden kerrostaloihin on ruvettu laittamaan sekaisin omistus- ja vuokra-asuntoja tai nuoria ja vanhoja.

– Kontaktihypoteesin ongelma kuitenkin on, että monissa tutkimuksissa on todettu kontaktin päinvastoin lisäävän kielteisiä asenteita ryhmien välillä.

Poikkeuksen muodostavat kontaktiin asetetut ryhmät, joilla on selkeästi yhteinen päämäärä.

– Näin esimerkiksi monikulttuurinen urheiluseura on osoittautunut toimivaksi malliksi. Kaikilla on yhteisenä tavoitteena voittaa, ja se yhdistää erilaisuudesta huolimatta ja hälventää ennakkoluuloja, Räsänen sanoo.

Uskonnollisten ryhmien välisten stereotypioiden ja meta-stereotypioiden kehitys riippuu Räsäsen mukaan paljolti siitä, millainen yhteinen tulevaisuus ryhmille pystytään luomaan: onko niillä yhteinen päämäärä vai muodostavatko ne toisilleen uhkan.

STKS:n symposiumissa käsitellään uskontojen välisiä kohtaamisia

– Minusta symposium on mielenkiintoinen ja hyvin erilaisia näkökulmia sisältävä kokonaisuus. Uskonto voi näyttäytyä monenlaisena ajasta ja kontekstista riippuen, Räsänen toteaa.

– Oma puheenvuoroni tuo esille ainutlaatuisen aineiston ja siihen liittyviä tutkimustuloksia, jotka pääasiassa ovat positiivisia signaaleja uskontojen välisestä rinnakkaiselosta. Joukossa on kuitenkin joitakin huolestuttavia ja toivoakseni kriittistä tutkiskelua herättäviä yksityiskohtia, Räsänen päättää.

Räsäsen esitelmä sopii uskontodialogista kiinnostuneille, ja kaikille, joita kiinnostavat ryhmien väliset suhteet, sekä se, miten erilaiset uskonnot ja kulttuurit kohtaavat toisensa.

STKS:n symposium ”Uskonto ajassa ja julkisessa tilassa” järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksessa perjantaina 24.11.2017 kello 9-15.30.