2000-luvulla syntyneiden nuorten käsityksiä ulossulkemisesta ja hyväksynnästä

Kristitty- ja muslimitaustaisilla nuorilla on positiivisia käsityksiä toisistaan ryhmänä ja he osoittavat hyväksyntää toistensa ryhmää kohtaan. Samaan aikaan nuoret arvioivat, että muslimit kokevat tai saattavat kokea ulkopuolisuutta.

Nuoruus on elämänkaaressa vaihe, jolloin tyypillisesti arvioidaan aiempien sukupolvien (kuten isovanhempien, vanhempien, opettajien) välittämiä normeja ja arvoja eli tärkeitä päämääriä. Nuoret alkavat tässä ikävaiheessa aiempaa enemmän pohtia itsenäisempiä ratkaisujaan ja perusteluja ratkaisuilleen.

Nuoren ajattelu muuttuu abstraktimmaksi. Nuorella on aiempaan verrattuna paremmat valmiudet pohtia laajemminkin yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka eivät ehkä kosketa suoraan hänen elämäänsä. Kun alakoululaisen huolet ja pohdinnat liittyvät usein omiin läheisiin ja oman elämän tapahtumiin, nuori voi ajatella esimerkiksi oikeudenmukaisuutta monesta eri näkökulmasta.

Esimerkki tällaisesta yhteiskunnallisesta, oikeudenmukaisuuteen liittyvästä kysymyksestä on eri ryhmien osallisuus ja hyväksyminen, inkluusio, ja ulossulkeminen tai syrjintä, ekskluusio. Ulossulkeminen saa monenlaisia muotoja: ihmisiä saatetaan esimerkiksi kohdella työpaikoilla tai asuntomarkkinoilla eri tavoin epäoikeudenmukaisesti esimerkiksi etnisen taustan perusteella. Toiseuttamista tapahtuu, kun ryhmiä kuvailtaessa ryhmien välisiä eroja korostetaan ja ryhmät asetetaan paremmuusjärjestykseen.

Väitöstutkimuksessani tutkin suomalaisten muslimi- ja kristittytaustaisten nuorten näkemyksiä toisistaan ryhmänä. Nuorten kuvaukset ryhmistä kertovat myös nuorten arvoista: mitä he ajattelevat ryhmien osallisuudesta, hyväksytyksi tulemisesta tai ulossulkemisesta. Käsityksiä voi tarkastella suhteessa yhteiskunnalliseen tilanteeseen, jossa nuoret ovat näkemyksiään muodostaneet. Näin voi saada vihiä arvojen mahdollisista muutoksista.

Suomessa monia vähemmistöjä syrjitään ja toiseutetaan

Tutkimus osoittaa, että syrjintä ja toiseuttaminen ovat Suomessa ongelma. Esimerkiksi Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) mukaan melkein joka toinen eurooppalainen muslimi kohtaa syrjintää ja rasismia. Ulossulkeminen voi näkyä myös hienovaraisempana toiseuttamisena. Toiseuttamista tapahtuu monilla yhteiskunnan osa-alueilla. Esimerkiksi suomalaisessa mediassa islamista luodaan kielteinen kuva.

Tutkimukset opinto-ohjauksesta osoittavat, että osa opinto-ohjaajista tiedostamattaan neuvoo maahanmuuttajataustaisia valitsemaan vähemmän haastavan koulutuspolun peruskoulun tai lukion jälkeen

Koulussa toiseuttaminen voi näkyä esimerkiksi oppikirjojen teksteissä. Pia Mikanderin tutkimus historian, yhteiskuntaopin ja maantiedon oppikirjoista perusopetuksessa osoittaa, että länsimaissa tapahtuvista väkivaltaisuuksista luodaan ikään kuin oikeutetumpi versio selventämällä järkiperäisiä syitä sotien ja konfliktien taustalla. Toisaalta tutkimukset opinto-ohjauksesta osoittavat, että osa opinto-ohjaajista tiedostamattaan neuvoo maahanmuuttajataustaisia valitsemaan vähemmän haastavan koulutuspolun peruskoulun tai lukion jälkeen.

Lisäksi vuoden 2018 kansainvälisen tutkimuksen mukaan suomalaisista 62 % arvioi, ettei islam sovi yhteen suomalaisen kulttuurin ja arvoperustan kanssa. Asennetutkimukset osoittavat, että suomalaiset suhtautuvat islamiin kielteisesti. Huomionarvoista kuitenkin on, että nuoremmat sukupolvet suhtautuvat tutkimuksen mukaan myönteisemmin islamiin.

Suomalaisten muslimi- ja kristittytaustaisten nuorten käsityksiä hyväksynnästä ja ulossulkemisesta

Väitöstutkimuksen yhtenä tavoitteena oli selvittää, millaisia stereotypioita ja metastereotypioita nuorilla on. Stereotypiat ovat käsityksiä siitä, millaiset piirteet ja ominaisuudet yhdistävät jonkun tietyn ryhmän ihmisiä. Sanallinen stereotypiailmaisu koostuu ominaisuudesta tai piirteestä (kuten ”etuoikeutettu” tai ”ystävällinen”) ja niihin sisältyvistä arvottavasta sekä ryhmien välisiä (valta-)suhteita kuvaavista konnotaatioista eli sivumerkityksistä.

Esimerkiksi ystävällisyys on positiivinen piirre. Ominaisuus ilmaisee myös suhteita: ystävällisyyttä ei ole ilman ystävällisyyden kohdetta. Kielteiset ja ryhmien välistä suhdetta etäännyttävät stereotypiailmaisut (kuten ”ulkopuolinen”) ovat kielellinen keino osoittaa ulkopuolinen ryhmä. Positiiviset ilmaisut ja ryhmien yhteneväisyyttä kuvaavat ilmaisut taas tuottavat version todellisuudesta, jossa ei jätetä muita ulkopuolelle.

Metastereotypioilla tarkoitetaan stereotypioita, joita ryhmä uskoo toisella ryhmällä olevan heistä. Metastereoilmaisuihin pätee samat edellä esitellyt stereotypiailmaisuihin liittyvät seikat. Stereotypioista ja metastereotypioista voidaan melko helposti päätellä, mitä nuoret ajattelevat ryhmien inkluusiosta ja ekskluusiosta.

Enemmistö kristittytaustaisista nuorista ajatteli, että muslimit mukautuvat normeihin ja ovat muut huomioivia. Muslimit ovat siis normaaleja, tavallisia ja ”okei”. Lisäksi he ovat ystävällisiä ja kohteliaita. Muslimitaustaiset nuoret ajattelivat enimmäkseen näin myös kristityistä. Nuoret osoittavat hyväksyntää toistensa ryhmää kohtaan.

Metastereotypiailmaisut olivat huomattavan kielteisiä. Suuri osa kristittytaustaisista nuorista nimittäin arveli, että muslimien mielestä kristityt ovat väärässä, kuten vääräuskoisia tai harhaoppisia. Kristityt olisivat muslimien mielestä myös suvaitsemattomia, siis rasistisia ja ennakkoluuloisia. Muslimitaustaiset nuoret puolestaan ajattelivat, että kristittyjen mielestä muslimit olisivat normeja rikkovia: maahanmuuttajia, outoja tai jopa radikalisoituneita, esimerkiksi terroristeja.

Osa kristittytaustaisten nuorten stereotypioista liittyi erilaisuuteen. Tällaisia ajatuksia olivat esimerkiksi kuvaukset muslimeista ei-suomalaisina, muualta tulleina ja erikoisina. Osa muslimitaustaisista nuorista ajatteli, että kristityt, jotka siis pitäisivät muslimeja poikkeavina, ovatkin suvaitsemattomia. Nämä vastaukset kertovat etäisyydestä ryhmien välillä. Kristittytaustaiset saattavat olla tietoisia muslimien kohtaamasta syrjinnästä.

Yksi mahdollinen selitys on, että nuoret haluavat esiintyä mahdollisimman myönteisessä valossa ja kuvailla toista ryhmää erityisen myönteisesti tai kenties omasta mielestään neutraalisti. Metastereotypioiden kohdalla ei välttämättä tule ajatelleeksi, että silloinkin ilmaisee stereotypian (toisen ryhmän mielipiteestä). Tämä saattaa hälventää halua vastata tietyllä tavalla.

Toinen mahdollinen tulkinta on, että nuoret osoittavat vastauksillaan hyväksyntää, mutta he ovat ehkä huomanneet, että yhteiskunnan eri osa-alueilla inkluusion arvo ei toteudu. Sen sijaan muslimien ryhmä olisi molempien vastaajaryhmien mielestä sysätty syrjään. Aiempien sukupolvien perintö saattaakin siis heijastua vastauksiin.

Kirjoittaja

Linkit ja kirjallisuus

Mikander, Pia (2016). Westerners and others in Finnish school textbooks. University of Helsinki, Institute of Behavioural Sciences, Studies in Education. Dissertation.

Pew Research Center (2018). Being Christian in Western Europe. https://www. pewforum.org/wpcontent/uploads/sites/7/2018/05/Being-Christian-inWestern-Europe-FOR-WEB1.pdf (luettu 15.5.2021).

Sumuvuori, J., A. Vähäsöyrinki, T. Eerolainen, J. Lindvall, R. Pasternak, M. Syrjälä & A. Talvela (2016). “Refugees and Asylum seekers in Press Coverage. A comparative content analysis of texts published in Helsingin Sanomat and Aamulehti (FI), The Guardian and The Times (UK) and Le Soir and De Morgen (BE) newspapers in the time period from 1 January to 31 January 2016. The Finnish Institute in London and The Finnish Cultural Institute for Benelux.” Refugees_and_ asylum_seekers_in_press_coverage.pdf.