Miten uskonnontutkimus vastaa kestävyyskysymysten ja ilmastonmuutoksen asettamiin haasteisiin? Tarkastelussa Religion, Ecology & Diversity eli RED -tutkimusryhmä
Teologia.fi tutustuu Tutkitun tiedon teemavuoden 2021 aikana teologisen tieteenalan tutkimusprojekteihin. Millaista tutkimusta teologian alalla tehdään? Millä tavalla tutkimuksen kysymykset ovat ajankohtaisia juuri nyt?
Kahvipöytäkeskustelusta tutkimukseen
Religion, Ecology & Diversity eli RED -tutkimusryhmä perustettiin virallisesti vuonna 2019, mutta aihe on monille sen puitteissa työskenteleville tutkijoille entuudestaan tuttu. RED ei ole yksittäinen tutkimusprojekti, vaan monitieteellinen tutkimusryhmä, jonka alle on koottu ympäristöön ja kestävyyteen orientoituneita tutkijoita Suomen eri yliopistoista. REDiin kuuluu tällä hetkellä 9 tutkijaa, mutta yhteistyötä on runsaasti myös ulkopuolisten toimijoiden kanssa, mikä palvelee REDin tieteidenvälisyyden ja yhteistyön painotuksia.
REDin voisi sanoa virallisesti ponnistaneen perehtyneiden uskonnontutkijoiden ympäristö- ja kestävyyskysymyksiä käsitelleestä keskustelusta, jonka puitteissa huomattiin tarve edistää yhteistyötä tutkimuksessa. Oli tärkeää koota yhteen aiheeseen perehtyneitä tutkijoita poikkitieteellisesti, sekä tuoda myös teologista ja uskontotieteellistä osaamista kentälle. Tämä onkin melko uutta suomalaisittain, jossa tutkimus on pitkään ollut hyvin keskittynyttä pienelle reviirille, eikä uskonnontutkijoille ole entuudestaan juuri ollut tilaa kestävyystutkimuksessa.
Itselleni RED edustaa juuri tämänlaisen yhteyden mahdollistamista ja sitä kollegiaalista tukea ja yhteenliittymistä, joka ryhmän jäsenten välillä vallitsee – tahtoa olla yhdessä enemmän kuin yksin ja asettaa omat tiedot ja taidot palvelemaan itseä suurempia tavoitteita.
Mikko Kurenlahti
Aiheet, jotka REDissä näkyvät, ovat esimerkiksi eettiseen kuluttajuuteen, luonnon monimuotoisuuteen ja hyvinvointiin, kestävyyteen, rituaaleihin, ruoantuotantoon sekä ilmastonmuutokseen liittyvät teemat. Aiheita on tarkasteltu sekä pelkästään uskonnollisen kontekstin, että myös toisaalta ei-uskonnollisiksi miellettyjen teemojen, kuten sekulaarisuuden, kautta.
Toistaiseksi ryhmän rooli on näkynyt eritoten tutkijoiden omien töiden ja myös yhteisjulkaisujen kautta, ja suunnitteilla on isompia projekteja tulevaisuudelle. Erilaiset tutkimusta popularisoivat artikkelisarjat ovat olleet tärkeässä osassa, esimerkiksi Uskonto ja ympäristö -sarja, joka toteutettiin yhteistyössä Katsomukset.fi -tiedetoimijan kanssa. Syksyllä 2021 RED näkyy myös Tutkitun tiedon teemavuosi 2021 –kokonaisuudessa Katsomukset.fi:n sekä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan yhteistyössä toteuttamassa Katsomukset ja ympäristökriisi –tapahtumassa, joka esitettiin Ymmärrä uskontoa – ymmärrä maailmaa -tapahtumasarjassa. Tänä keväänä ryhmä haki nelivuotista tutkimusprojektia teemalla Planetary Responsible Citizenship and Nordic Food Culture, joka oli antoisa yhteistyön ja uuden oppimisen kannalta.
Kohti uudenlaista uskonnontutkimusta
Uskontotieteen väitöskirjatutkija Helsingin yliopistosta ja RED-ryhmän perustajajäsen Mikko Kurenlahti huomasi jo opiskeluaikoinaan, että uskonnon ja ympäristökysymysten välisestä suhteesta oli harmittavan vähän opintotarjontaa olemassa. Kurenlahti lähtikin sen johdosta kehittämään osaamistaan itse sekä työn että vapaaehtoistehtävien muodossa: hän järjesti muun muassa erilaisia keskustelutilaisuuksia aiheesta paikallisseurakunnassaan, raivasi tiensä eri ympäristöjärjestön hallituksiin, radio-ohjelmien toimittajaksi, ympäristöasiantuntijaksi ja päätyi lopulta väitöskirjatutkijaksi Helsingin yliopistossa. Poikkitieteellisessä tutkimuksessaan hän käsittelee kuluttajuutta maailmankatsomuksellisena haasteena, eli tutkii sekulaaria sekä uskonnontutkimuksen että muiden alojen työvälineillä.
Kurenlahtea motivoi tutkimusryhmän käsittelemien kysymysten ja teemojen haastavuus sekä se, että näihin keskusteluihin osallistumalla asioihin voi vaikuttaa. Kurenlahti näkee, että projekti raivaa latua uudenlaiselle uskonnontutkijuudelle, joka ottaa rohkeasti kantaa myös ympäristökysymyksiin ja kuluttajuuden haasteisiin. Kurenlahdelta ilmestyi tänä keväänä yhdessä professori Arto Salosen kanssa tietokirja Rakkautta ja valoa – Tie hyvään tulevaisuuteen.
Historian humuun hautautunut näkökulma
Teologisen etiikan ja sosiaalietiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa toimiva Virpi Mäkinen on tutkimuksessaan painottunut keskiajan ja varhaisen uuden ajan alun oikeus- ja aatehistoriaan, moraalifilosofiaan, yhteiskunnalliseen ajatteluun sekä filosofiseen teologiaan laajemminkin. Hän johtaa parhaillaan 4-vuotista akatemiahanketta Ihmisyyden rajoilla: Äärimmäinen hätä etiikan, lain ja politiikan historiassa, 300–1600. Myös erilaiset luonnonkatastrofit aiheuttivat hätätiloja ja on kiinnostavaa tarkastella, miten äärimmäisiin luonnonilmiöihin suhtauduttiin ja minkälaisilla keinoilla niistä pyrittiin selviytymään. Tällä hetkellä Mäkinen toimittaa yhdessä kahden muun REDiläisen, Heikki Pesosen ja Risto Uron, kanssa ajankohtaiseen ruokakeskusteluun liittyvää kokoomateosta Pyhä, paha ruoka: Uskonto, etiikka ja syömisen käytännöt. Kirjoittajakunnassa on eri tieteenalojen edustajien lisäksi myös muita REDiläisiä.
Ympäristöä koskevan aatehistorian alalta Mäkinen nostaa tärkeiksi tutkimuskohteiksi myös ajattelutavaltaan marginaaliin jääneet ajattelijat. Tällaisia ovat, useiden fransiskaaniteologien ohella esimerkiksi Jean Gerson (1363–1429) ja Konrad Summenhart (1450–1502). Nämä ”toisinajattelijat” näkivät luonnon ja eläinten arvon hyvin positiivisessa valossa, ja Summenhart jopa esitti, että eläimillä on oikeus elämään. Maailma olisikin kenties nyt hyvin erilainen, jos heidän näkemyksensä olisivat olleet valtavirtaa.
Kenttätutkimus kutsuu edelleen
Itä-Suomen yliopiston uskontotieteen professori Timo Kallinen on koulutukseltaan alun perin antropologi, mistä hän katsoo olevan hyötyä, sillä tieteenalalla on perinteisesti pitkä historia REDin kaltaisessa tutkimuksessa. Hän innostui antropologiasta luettuaan Marvin Harrisin kirjan Kulttuurien synty, jossa Harris halusi selittää uskonnolliset ajattelutavat ihmisten suhteella elinympäristöönsä ja tuon ympäristön hyödyntämisellä. Vaikka Harrisin ajattelutavassa näkyi vahvasti ajan vaikutus myös kyseenalaisella tavalla, edustaa hän kuitenkin myös klassisen antropologian positiivisia puolia.
Kallinen on tehnyt etnografista tutkimusta Länsi-Afrikassa, tarkemmin ottaen Ghanassa, ja päässyt siellä tutkimaan ekoturismin sekä uskonnon suhdetta. Hän toivoo pääsevänsä vielä takaisin Ghanaan kenttätutkimuksen pariin, jatkamaan uskonnon ja ympäristön välisen vuorovaikutuksen tutkimusta koronaepidemian hellitettyä. Kallinen on ollut toimittamassa ja kirjoittamassa teoksia Ympäristö ja kulttuuri (2012) sekä Political Landscapes: Contemporary Anthropological Perspectives (2019).
Koska kyseessä on ihmislähtöinen kriisi, sen syntyä, kehitystä ja ratkaisumalleja ei voida käsitellä ainoastaan luonnontieteiden näkökulmasta, vaan niiden tutkiminen vaatii tuntuvan panoksen myös ihmistieteiltä. Näin ollen uskontotiedekin on oleellinen osa ilmastotutkimusta ja sen rooli varmasti vain kasvaa tulevaisuudessa.
Timo Kallinen
Kallinen pitää arvokkaana sitä, että tutkimusryhmän kautta hän on päässyt tutustumaan toisten tekemään tutkimukseen, jota vasten voi peilata omaa näkökulmaansa ja josta oppii myös uutta.
Näkyvyyttä tärkeälle tutkimustyölle
Åbo Akademin uskontotieteen väitöskirjatutkija Laura Wickström huomasi uskontotieteen islamia ja ekologiaa käsittelevän pro gradu –työnsä aikana, ettei aiheesta ole kovinkaan paljon tutkimusta, mikä myös innoitti jatkamaan aiheen parissa jatko-opinnoissa. Koska myöskään uskontoekologiaan suuntautuvia jatko-opiskelijoita ei ollut Suomessa kovin sankkaa joukkoa, hän tuli osaksi REDin perustamisjäsenistöä, kun verkostoitui muiden aiheen opiskelijoiden kanssa. Wickström tuo ainoana islamin ja ekologian suhteen tutkijana Suomessa REDiin hyvin spesifiä osaamista ja näkökulmaa
Wickströmistä on mielenkiintoista huomata, miten näin pienessäkin ryhmässä tutkimusaiheet ja näkökulmat eriävät. REDin jäsenmäärän kasvaessa näkökulmat ovat vain lisääntyneet, ja ryhmä on päässyt myös osallistumaan yhteisen kansallisen konferenssin sessioon ”Uskonnontutkimus ja ympäristökriisi”, mikä on edesauttanut tutkimuksen näkyvyyttä. Wickström painottaa, että REDin profiilin nostaminen suurempaan tietoisuuteen on tärkeää tutkimuksen kannalta. Tutkimusryhmä pyrkiikin ennen kaikkea tutkimuksen ja ajattelutapojen muutokseen. Wickström toivoo, että uskonto ja ympäristöajattelu pystyttäisiin sitouttamaan toisiinsa ihmisten mielissä, eikä niin, että tämä sekulaari näkemys unohtuu pyhän edessä. Islamissa esimerkiksi esiintyy paljon enemmän ympäristöajattelua kuin länsimaissa usein ajatellaan, mikä on hyvä esimerkki tasapainoisesta luonto- ja uskontosuhteesta.
Kohti uudenlaista ihmisyyttä
Ryhmän tutkimuksen painopisteinä näkyvät teemat muuttuvat alati tärkeämmiksi koko yhteiskunnalle. Planeettamme muuttuu nyt hyvin nopeasti ja me olemme tähän isona syynä. Kurenlahti linjaa REDin tavoittelevan juuri sitä, mitä kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC on nostanut tärkeäksi; toiminta- ja ajattelutapojen radikaaliin muutokseen. Koska uskonnontutkimus on toistaiseksi ollut hyvin marginaalisesti näkyvissä tutkimuksessa, RED haluaa olla tienraivaajana ratkaisemassa ilmastokriisiä myös uskontotieteen keinoin.
Kestävyysosaaminen on mielestäni väistämättä keskeinen osa kaikkien tieteenalojen tulevaisuutta. Etsittäessä tietä hyvinvointiin, joka takaisi sekä inhimillisen että ei-inhimillisen kukoistuksen yhden planeetan sallimissa rajoissa, on meillä jokaisella rooli.
Mikko Kurenlahti
Tavoitteena on rakentaa uusia työkaluja ja näkökulmia yhteiskunnalle, jossa huomioidaan myös sen uskonnollinen ja katsomuksellinen monimuotoisuus. Sen voisikin sanoa olevan polku kohti uudenlaista ihmisyyttä, joka ottaa sekä luonnon että uskonnon monimuotoisuuden huomioon.
